Muodin harjalla
Kolumni: Erikoiselta kalskahtava kieli tarkoittaa, että emme ole pelkkää mitäänsanomatonta massaa, kirjoittaa Lari Kotilainen.
Suomen kielellä tuntuu olevan maailmalla taas nostetta. Uteliaisuuteni heräsi, kun kuulin opiskelijoiltani, että Japanissa tehdään Minä perhonen -merkkisiä vaatteita.
Kyllä, luitte ihan oikein: minä perhonen. Pikagooglauksen perusteella kyseessä on jo pitkään toiminut, arvostettu vaatemerkki.
Eikä Minä perhonen ole Japanin ainoa suomenkielinen brändi. Esimerkiksi Aamulehden toimittaja kertoo löytäneensä Tokiosta myös Ehkä söpö -nimisiä alusvaatteita myyvän kaupan nimeltä Keittiö sekä merkit Eri makee, Otan tämän ja Olohuone.
Suomen kielen klangi tuntuu kutkuttavan myös skandinaaveja. Vuoden alussa uutisoitiin tanskalaisen vodkatislaamon mainoksesta, jossa tuoretta ”suomalaista” saunamestaria haastatellaan saunan lauteilla siansaksasuomella tyyliin ”teiniamis juppus pukkus sauna ja viivakoodit”. Ei päätä eikä häntää, mutta varmaankin kieltä osaamattomalle vitsikkään kuuloista.
