Ilmastonmuutos: Puuton tundra alkaa vihertää
Pajukot tuuheutuvat ilmaston lämmetessä Varendeissa Nenetsian piirikunnassa, samoin kuin muuallakin tundralla. Kuva: Bruce Forbes.
Nyt tiedekin on todistanut sen, minkä poromiehet ovat ja kauan tienneet: ilmaston lämmetessä puuton tundrakin alkaa viheriöidä.
Karun arktisella tundralla varsinkin Pohjois-Venäjällä on todettu vehreyden lisääntyneen ainakin 1980-luvun alkupuolelta saakka. Tämän satelliittikuvissa havaitun ilmiön on epäilty johtuvan ilmaston lämpenemisestä, mutta nyt teoria on todistettu kansainvälisessä lustotutkimuksessa, jonka tulokset julkaistaan yhdysvaltalaisessa Global Change Biology -julkaisussa.
Tutkimusta johtivat tutkijaprofessori Bruce Forbes Lapin yliopiston Arktisesta keskuksesta sekä Calgaryn yliopiston Biogeoscience-instituutin tohtori Marc Macias Faurian ja Joensuun yliopiston ekologian tutkimusinstituutin tutkijan Pentti Zetterberg.
Tutkimuksessa vertailtiin laajalle levinneiden pajukasvien vuosilustoja, joiden perusteella voitiin osoittaa, että pensaskasvillisuus seuraa tarkasti Venäjän arktisen alueen lämpenemistä ja vihertymistä. Tutkimuksen aikaväli kattaa vuodet 1942-2005.
Ohuiden pajunrunkojen mikroskooppisen kapeat vuosilustot edustavat lähes vuosisadan kasvua ja kuvaavat luotettavasti kesälämpötiloja noin 65 vuoden ajalta.Kuva: Bruce Forbes.
Itä-Euroopan arktisten alueiden ja Jäämereen pistävän Jamalin niemimaan kesälämpötilat ovat kohonneet jo 30 viime vuoden aikana 2-3 celsiusastetta, eli suunnilleen saman verran kuin YK:n hallitustenvälinen ilmastopaneeli IPCC on arvioinut koko maapallon lämpötilan nousevan tällä vuosisadalla. IPCC on viitannut myös kasvipeitteisyysindeksiin, jonka avulla, yhdessä satelliittikuvien kanssa, on voitu arvioida kasvibiomassan määrää tundralla.
Aiemmassa tutkimuksessa pensaiden määrän kasvua on tutkittu Alaskan pohjoisrannikolla vertailemalla uusia ilmakuvia vanhoihin. Tieteellinen näyttö näiltä vertailuilta on kuitenkin puuttunut. On oletettu, että vihertyminen liittyy ilmaston lämpenemiseen, mutta siihen on voinut vaikuttaa myös suurten peurapopulaatioiden laiduntamisen vähentyminen.
Professori Forbes kertoo Barentsinmeren rannalla asuvien vanhojen nenetsiporomiesten havainneen ympäristönsä vihertymisen ja tuuheutumisen elinaikanaan. Lustotutkimuksia pohjoisen pensaista on aiemmin tehty hyvin vähän, koska kitukasvuisten pensaiden vuosilustot ovat hyvin kapeita ja epäsäännöllisiä. Vankempia puita, joiden lustoja olisi helpompi analysoida, ei tundralla kasva.
Nyt tehdyssä tutkimuksessa havaittiin, että korrelaatio kesälämpötilojen ja villapajun kasvun välillä on paljon vahvempi kuin yleensä ikivihreiden puiden ja lämpötilojen välillä.
Lisää aiheesta
Lue Suomen Kuvalehdessä vuonna 2008 julkaistun Muuttuva ilmasto -sarjan tähän mennessä ilmestyneet jutut.