Herschel-satelliitin löydös ällistytti tutkijat: Aurinkoa suurempi tähtialkio
Herschel-avaruusobservatorio on löytänyt alkion, josta on kehittymässä suurempi tähti kuin aiemmin on pidetty edes mahdollisena. Kuva ESA / PACS / SPIRE / Hobys Consortia
Tähtiä syntyy tuhansissa kaukaisissa galakseissa ”raivokasta tahtia” ja niistä on saatu uutta, ”huikeaa” tietoa. Näin lennokkaisiin ilmaisuihin tähtitieteilijöitä on innostanut Euroopan avaruusjärjestön ESAn avaruusobservatorio Herschel, jonka ensimmäisiä tieteellisiä tuloksia esiteltiin toukokuun alussa ESAn symposiumissa.
Osa Herschelin lähettämistä kuvista avaa uusia näkemyksiä tähtien syntymään ja antaa aineksia lisätutkimuksille. Uutta on erityisesti kuvien suuri erottelukyky sekä useilla aallonpituuksilla tehdyt samanaikaiset havainnot, joiden avulla voidaan näyttävästi visualisoida esimerkiksi tähtien välisten pilvien lämpötilavaihteluita.
Herschelillä tulee olemaan tärkeä rooli tähtitieteen kaikilla niillä osa-alueilla, joilla ei tutkita kuumia kohteita, kertoo Helsingin yliopiston observatorion dosentti Mika Juvela. Hän johtaa Herschelin yhtä avainohjelmaa, jonka kohteena ovat Linnunradan kylmät pilviytimet, joissa uusia tähtiä voi syntyä.
Mikään aiempi laite ei ole pystynyt tekemään yhtä tarkkoja havaintoja Herschelin käyttämällä aallonpituudella, infrapuna-alueella. Observatorion instrumenteilla on tarkoitus kartoittaa toista sataa tulevaa tähtien syntyaluetta. Parhaillaan valitaan toisen samanikäisen, Planck-observatorion keräämästä datasta kohteita, joihin Herschelin laitteet suunnataan myöhemmin tänä ja ensi vuonna. Ensimmäiset koehavainnot tehtiin jo viime vuoden lopulla.
”Mahdoton” tähtialkio
Herschelin löytöihin kuuluu muun muassa alkiovaiheessa oleva tähti, jonka uskotaan kehittyvän yhdeksi galaksimme suurimmista ja kirkkaimmista tähdistä seuraavien satojentuhansien vuosien kuluessa. Tähtiä synnyttävässä pilvessä nimeltä RCW 120 sijaitseva kohde sisältää jo nyt 8-10 kertaa Auringon massan verran ainetta. Sen ympärillä on 2 000 Auringon massan verran kaasua ja pölyä, jotka voivat kasvattaa tähden entistä massiivisemmaksi.
Tämä löydös on oikeastaan ”mahdoton”, sillä nykykäsityksen mukaan yli kahdeksan kertaa Auringon kokoisia tähtiä ei pitäisi muodostus, koska niin suurten tähtien säteilyn on laskettu puhaltavan syntypilvensä hajalle ennen kuin massaa ehtii kertyä enemmän, selittää ESAn tiedotteessa tähtitieteilijä Annie Zavagno Marseillen astrofysiikan laboratoriosta.
Tästä huolimatta tunnetaan massaltaan jopa 150 Auringon kokoisia tähtiä, jotka siis uhmaavat teorioita. Kun nyt päästään tutkimaan Herschelin löydöstä lähemmin, tutkijat toivovat pystyvänsä ymmärtämään, kuinka mahdoton on mahdollista.
Herschel on tutkinut myös syvää avaruutta Linnunradan ulkopuolella ja mitannut tuhansien galaksien infrapunavaloa miljardien valovuosien etäisyyksiltä. Yksittäiset galaksit näkyvät vain neulanpiston kokoisina, mutta niiden kirkkauden perusteella voidaan arvioida tähtien syntytahtia.
Karkeasti katsoen galaksit ovat sitä kirkkaampia, mitä enemmän tähtiä niissä muodostuu. Herschel on paljastanut, että galaksit kehittyvät paljon nopeammin kuin aiemmin luultiin.
Mikä Herschel?
- Herschel on ESAn infrapuna-aallonpituusalueen avaruusobservatorio, joka on saanut nimensä infrapunasäteilyn löytäjältä, tähtitieteilijä William Herscheliltä. Satelliitti laukaistiin ESAn avaruuskeskuksesta Guyanasta tasan vuosi sitten, viime toukokuun 14. päivänä.
- Runsaan 3 000 kilon painoinen satelliitti toimii avaruudessa niin sanotussa Lagranden pisteessä Kuun takana, jossa sen on määrä tehdä kolmen vuoden ajan vuosittain 7 000 mittausta infrapunateleskoopillaan ja kolmella muulla instrumentilla.