Isiksen ansa

Profiilikuva
Blogit Ylämaan kettu
Kirjoittaja on poliittiseen viestintään erikoistunut dosentti ja Innovation and Entrepreneurship InnoLab -tutkimusalustan johtaja Vaasan yliopistossa.
Julkaistu yli kolme vuotta sitten

Isiksen kaltaiselle terroristijärjestölle tärkeintä eivät ole julmuudet sinänsä vaan se, että tieto niistä leviää mahdollisimman laajalle.

Yhä raaempien ja sydämettömämpien iskujen  tavoitteena on  herättää pelkoa, saada aikaa vastaisku ja lopulta kärjistää muslimien ja ei-muslimien välisiä suhteita.

Siksi kansalaisten, median ja päättäjien on tärkeää tunnistaa, että iskuilla tavoitellaan reaktiota, vastahyökkäystä.

Sen saaminen osoittaa tekijöille, että he ovat onnistuneet.

 

Terroristit haluavat meidän pelkäävän, koska pelkomme voi ajaa meidät omaksumaan terroristien tarjoaman tulkinnan islaminuskoisten ja kaikkien muiden välisestä sodasta.

Islamin nimissä terroritekoja tekevät haluavat tulla nähdyiksi maailman kaikkien muslimien edustajana.

Tätä tulkintaa tavalliset muslimit jyrkästi vastustavat.

Kaikista Euroopan maista löytyy kuitenkin islamofobisia liikkeitä, jotka kannattajineen ovat valmiita nielemään tämän syötin.

Myös osa mediasta tarttuu täkyyn.

 

Jos länsimaat ottavat toimintansa lähtökohdaksi islamistien haluaman tulkinnan, otteemme kaikkia islaminuskoisia vastaan kovenevat.

Muslimien elämä Euroopassa käy vaikeammaksi. Myös aivan tavalliset, rauhanomaiset, maltilliset ja maallistuneetkin muslimit voivat tuntea itsensä toisen luokan kansalaisiksi ja olemassaolonsa uhatuksi.

Silloin heidät on helpompi saada uskomaan, että rauhanomainen rinnakkainelo ei ole mahdollista. Että länsimaat vihaavat ja halveksivat islamia.

Yhteiskuntasuhteiden kärjistäminen on islaminuskon nimissä tehdyn terrorismin tavoitteena, koska se mahdollistaa äärijärjestölle välttämättömän rekrytoinnin.

Isiksen rivit harvenevat taisteluissa, mutta väkivalta jatkuu, koska lännestä virtaa radikalisoituneita ihmisiä Isiksen riveihin.

Jo riveihin houkutellut toimivat kielitaitoisena propaganda-apuna esimerkiksi sosiaalisessa mediassa, jossa eri maiden nuoria lähestytään näiden omalla äidinkielellä.

 

Tehokkaimmin viesti terroristien raakuuksista leviää, kun uhrit ovat länsimaiden kansalaisia. Siksi Isis on myös konfliktialueilla pyrkinyt iskemään esimerkiksi länsimaisiin avustustyöntekijöihin ja toimittajiin.

Uhrit valitaan sen perusteella, että he olisivat meille mahdollisimman samastuttavia.

Silloin tunnemme, ettemme ole turvassa missään. Rintaamme riipaisevat kauhu, pelko ja suru: uhriksi olisin voinut joutua minä tai joku läheiseni. Tuo olisi voinut olla minun isäni, siskoni, poikani.

Läheisyys, yllättävyys, sattumanvaraisuus ja toisto ovat Isiksen strategian ytimessä. Tämä kaikki toteutui Pariisissa.

Tavoite on, että tuntisimme vihaa ja toimisimme tuon tunteen perusteella.

 

Euroopassa tapahtuvat tai eurooppalaisiin kohdistuvat käsittämättömät raakuudet saavat aina maksimaalisen julkisuuden.

Osa tiedotusvälineistä sortuu mässäilyyn ja lietsontaan tavalla, joka muuttaa ne osaksi Isiksen propagandakoneistoa

Sellaista julkisuutta jihadistijärjestön olisi mahdotonta ostaa.

Pariisissa tapahtuneiden julmuuksien edessä on vaikea olla tuntematta paitsi syvää surua myös vihaa.

Mitä tarvitsemme, on kuitenkin viisaus.

 

Blogissa on hyödynnetty Audrey Courtyn ja Kasun Ubayasirin islamistiterroristien julkisuusstrategiaa käsitellyttä konferenssiesitelmää ”Packaging jihad: an analysis of Islamic state’s Dabiq magazine”(Chester 5.11.2015)