Aku Louhimiehen Tuntematon sotilas olisi kiinnostava elokuva

Profiilikuva
Blogit Kuvien takaa
Kalle Kinnunen on vapaa toimittaja ja Suomen Kuvalehden avustaja.
Julkaistu yli kolme vuotta sitten

Uutinen Aku Louhimiehen aikeista tehdä uusi elokuva Tuntemattomasta sotilaasta tuli julkisuuteen varmasti kauan ennen kuin tekijät olisivat toivoneet. Ensi-illan on määrä olla vasta vuonna 2017.

Helsingin Sanomien artikkelissa Louhimies pysyy hankkeesta vaiti. Tutkiva juttu ei kerro, mistä on tieto, että Sotaelokuva -nimellä elokuvasäätiöltä varhaista tukea saanut hanke tosiaan on uusi Tuntemattoman filmatisointi.

On myös kummallista, että Väinö Linnan perikunnan edustaja kiistää edes kuulleensa aikeista. Ehkä elokuvantekijät ovat lähteneet hommiin ilman Linnan perikunnan siunausta. Ehkä eivät.

Tuntemattoman arvosta kertoo, että vasta alkutekijöissään oleva elokuvasuunnitelma nousee maan suurimman sanomalehden pääjutuksi, vaikka faktoja ei juuri ole.

Se, että Louhimiehellä on suunnitteilla Tuntematon sotilas -filmatisointi, on ollut tiedossa elokuva-alalla jo jonkin aikaa. Olen kuullut käsikirjoituksen olevan tiivistetty tulkinta, ja että siinä on paljon taistelukohtauksia. Kaikkia kirjasta ja aiemmista elokuvista tuttuja henkilöitä ei ole mukana. Tyyli olisi rosoinen. Kannattaa muistaa, että vuoden 1955 elokuva oli aikansa normeihin nähden suorastaan rujo.

Elokuvan budjetti nousee väistämättä selkeästi korkeammaksi kuin tavallisen suomalaiselokuvan. Ensi-iltavuodella voi spekuloida sen verran, että kenties rahoitusta toivotaan Suomen itsenäisyyden satavuotisjuhlarahastoista.

Tällaisen hankkeen liian varhainen julkitulo voi jopa kaataa projektin, jos sen julkikuva kehittyy epäsuotuisaan suuntaan. Toivottavasti niin ei käy. Tuntematon-tulkinnan ohjaajaksi on vaikea kuvitella sopivampaa henkilöä kuin Louhimies. Hänellä on taitoa, vahva tyyli ja hänen elokuvissaan on tunnistettava oma maailmankatsomus. Pohjanahan tässä ei – tietenkään – olisi sensuroitu Tuntematon sotilas, vaan Linnan rujompi alkuperäiskäsikirjoitus Sotaromaani.

Suomessa on tehty paljon sotaelokuvia. Monet ovat suoraan sanoen huonoja. Naturalistinen, moderni sotaelokuva meiltä ainakin puuttuu. Sellainen voisi kiinnostaa ulkomaillakin, ja on selvää, että Louhimiehen tasoinen ohjaaja ajattelee myös kansainvälisiä mahdollisuuksia.

Tulisiko tästä muuten ensimmäinen Louhimiehen elokuvateatterielokuva, jossa ei ole seksiä, eikä ehkä edes alastomuutta?