Netti avuksi ylioppilaskokeissa? Tanska salli, Suomi vielä miettii

internet
Teksti
SK:n toimitus
Julkaistu yli kolme vuotta sitten
Ylioppilaskirjoitukset
Tänne läppärit mukaan? Tanskassa ylioppilaskirjoituksissa saa käyttää internetiä äidinkielen kokeessa. Kuva Helsingin Itäkeskuksen lukiosta helmikuulta 2009. Kuva Heikki Saukkomaa / Lehtikuva.

“Verkko on meille arkipäivän todellisuutta. Siksi uudet koetehtävät ovat paljon mielekkäämpiä. Netissä tieto päivittyy koko ajan. Emme siis kirjoita satoja vuosia vanhoista kirjailijoista, vaan asioista, jotka ovat ajanmukaisia”, abiturientti Umar Gulzar, 18, sanoo.

“Jos jumitan jonkin tehtävän kanssa, etsin verkosta erilaisia mielipiteitä ja saan niistä inspiraatiota”, jatkaa luokkakaveri Sara Blaabjerg Hansen, 18.

Hansen ja Gulzar ovat Greven lukion opiskelijoita. He saavat käyttää internetiä ensi kevään ylioppilaskirjoituksien äidinkielen kokeessa. Sama mahdollisuus tulee kaikille Tanskan lukiolaisille vuonna 2011 kolmessa oppiaineessa.

Parinkymmenen minuutin junamatkan päässä Kööpenhaminasta sijaitsevan Greven kunnan lukio on yksi pilottikouluista, joissa on harjoiteltu parin vuoden ajan verkon käyttöä äidinkielen, yhteiskuntaopin ja matematiikan kokeissa.

Gulzarin mielestä uudet äidinkielen kokeet eivät ole helpommat kuin perinteiset kokeet.

“Verkosta löytää loputtomasti tietoa, mutta sitä pitää osata arvioida ja valikoida. Tämän pohjalta rakennetaan sitten itsenäinen teksti. Se on vaativaa työtä”, hän sanoo.

Gulzar kertoo luottavansa lähteinä enemmän verkkoarkistojen journalistisiin artikkeleihin kuin esimerkiksi Wikipediaan.

“Silti suhtaudun lähteeseen kriittisesti”, nuorimies sanoo.

Suomessa odotetaan suunnannäyttäjää

Suomalaiset työryhmät miettivät kovasti, miten tieto- ja viestintätekniikkaa (tvt) pitäisi hyödyntää koulujen opetuksessa. Koulut perustavat pilottia pilotin päälle.

Teknologiaa ei kuitenkaan ole saatu valjastettua opetuskäyttöön suuressa osassa Suomen kouluja. Opettajankoulutus laahaa perässä. Kaikilla opettajilla ei ole koulun tarjoamaa henkilökohtaista tietokonetta, saati sitten oppilailla.

Näin Suomen koululaitos nähdään Microsoftilla, joka on tehnyt vuosia atk-ohjelmia opetuskäyttöön.

“Koulujen pitäisi siirtyä 2000-luvulle toimintatavoissa ja työkulttuurissa! On paljon kouluja, jotka ovat opettaneet 30 vuotta samalla tyylillä. Tasoerot koulujen välillä ovat aivan liian suuret”, sanoo Microsoftin ohjelmapäällikkö Marianna Nieminen. Hän on taustaltaan pedagogi.

Suomi on useiden tilastojen valossa tieto- ja viestintätekniikan opetuskäytössä Euroopan keskitasoa ja Pohjoismaiden joukossa viimeinen. Arjen tietoyhteiskunnan neuvottelukunnan tuoreen raportin mukaan Suomessa tvt:n hyödyntämisessä kouluissa puuttuu selkeä tavoite ja suunta.

“Emme ole löytäneet menetelmiä levittää hyviä kokeiluja kaikkien tietoisuuteen”, Opetushallituksen opetusneuvos Kaisa Vähähyyppä sanoo.

“Opettajat ovat aika itsenäisiä valitessaan opetusmenetelmiä. Kun tulokset ovat olleet hyviä, kaikilla ei ole ollut motivaatiota hyödyntää tietotekniikkaa. Pisa-tulokset eivät kuitenkaan voi olla päätavoite. Tavoite on, että oppilaat saavat koulusta tarvittavat tietoyhteiskuntavalmiudet.”

Vähähyypän mielestä teknologian käyttöön kouluissa ei ole ollut riittävää velvoitetta.

“Tähän on tulossa todennäköisesti muutos. Tulee se sitten yo-kirjoitusten kautta tai opetussuunnitelmassa.”

Vähähyypän mielestä Suomessa tarvitaan suuri, valtakunnan tason ponnistus, jotta asia saadaan “rysäytettyä eteenpäin”.

Tanskassa lyijykynistä on luovuttu

Suomessa ylioppilastutkintolautakunta ohjeistaa, että “Kokelaan tulee kirjoittaa koesuoritukset selvästi ja siististi. Lyijykynän jälki ei saa olla liian himmeä; sopiva lyijykynä on HB tai nro 2.”

Tanskassa ylioppilaskokeiden esseet on kirjoitettu oppilaan omalla tietokoneella jo vuosikymmenen ajan. Osassa lukioita tehtävien aineisto jaetaan cd-romilla.

Digitaalisessa äidinkielen kokeessa voi aineistona olla esimerkiksi lyhytelokuva tai mainospätkä. Fysiikassa tehtävän yhteydessä voidaan tarjota laaja määrä tilastoja.

Maan verkkopilottihankkeesta vastaava opetusministeriön Steen Lassen vakuuttaa, että tanskalaiset opiskelijat ja opettajat kokevat uudistuksen luontevana kehityksenä. “Vain ulkomailla se on herättänyt ihmetystä”, hän sanoo.

Ongelmatonta verkon vapaa käyttö ylioppilaskirjoituksissa ei kuitenkaan ole.

Greven lukion äidinkielen lehtorin Erik Erstrupin mukaan jotkut äidinkielen opettajat pelkäävät, että perinteisen kirjallisuuden arvostus saattaa uusien yo-kokeiden myötä vähentyä ja huomio keskittyä pääasiassa mediasisältöihin.

Erstrup itse on kiinnostunut tietotekniikan mahdollisuuksista. Kun verkkoa pitää osata käyttää myös yo-kokeissa, mediakasvatuksesta tulee luonteva osa oppitunteja.

“Mutta on tietysti mahdollista, että asioiden käsittely pinnallistuu”, hän myöntää.

Greven lukion opiskelijoiden mielestä tehtävänannot eivät ole aina tarpeeksi tarkkoja.

“Tehtävä voi olla, että analysoi verkkosivua, mutta en minä tiedä tarkalleen, mitä asioita pitää katsoa”, Sara Blaabjerg Hansen sanoo.

Hansenin mukaan pilottihankkeessa on opittu yrityksen ja erehdyksen kautta.

“Olemme joutuneet tavallaan arvaamaan, mitä milloinkin vaaditaan”, hän kritisoi. Hänen mukaansa opiskelijoille ei ole opetettu, mitkä sivustot ovat luotettavia ja mitkä eivät. Kriittinen arviointi on pitänyt oppia itse.

Lääkäriksi aikova Hansen arvelee kuitenkin hyötyvänsä uudenlaisesta tehtävänasettelusta kevään ylioppilaskirjoituksissa.

Huijaaminen helpottuu

Tavaroihin piilotetut lunttilaput ja käteen piirustellut kaavat voi Tanskassa unohtaa. Vapaa verkon käyttö uudistaa myös lunttaamisen.

“Huijaaminen kirjoituksissa onnistuisi helposti, eikä siitä edes jäisi kiinni”, Gulzar sanoo empimättä.

Molemmat sanovat tietävänsä luokkakavereita, jotka ovat huijanneet harjoituskokeissa.

Lunttaajat ovat katsoneet verkosta esimerkiksi aiempien vuosien aineita. Suora kopiointi verkosta ei ole mahdollista, sillä koe-esseitä verrataan tietokoneohjelmalla nettisisältöihin.

“Mutta eivät valvojat näe välttämättä, jos chattaan jonkun kanssa”, Hansen sanoo.

“Siskoni voisi auttaa minua esimerkiksi kieliopin kanssa tai antaa tekstistä palautetta muuten”, Gulzar selittää modernin lunttaamisen mahdollisuuksia.

Jos opiskelija jää huijauksesta kiinni, suoritus hylätään. Seuraavan kerran kirjoituksiin voi osallistua vasta vuoden kuluttua.

“Lisää koulutusta opettajille ja rehtoreille”

Microsoftin Marianna Niemisen mielestä suomalainen ylioppilaskoe pitäisi uudistaa. Sitä opetetaan, mitä arvioidaan ja mitataan, hän perustelee.

“Meillä on käytössä tällainen buliminen malli: opiskelijalle syötetään tietoa, sitten mennään tenttiin tai kokeeseen ja oksennetaan se ulos.”

Niemisen mielestä opetuskulttuurin on muututtava kokonaisuudessaan. Ei riitä, että diat muutetaan power point -esityksiksi.

“Jotta teknologiainvestoinneista saadaan hyötyä, ohjelmia pitää oppia käyttämään monipuolisesti. Tekniikka voi tukea erilaisia oppimismenetelmiä. Joku oppilas tykkää kuunnella, toinen katsoa videota ja yksi kirjoittaa.”

Marianna Nieminen listaa kolme ensiaskelta tietoyhteiskunnan auvoon.

“Ensimmäiseksi kaikille opettajille oma läppäri. Se on kaiken a ja o. Opettaja on tietotyöläinen. Toiseksi, tarvitsemme riittävän nopeat verkkoyhteydet kaikkiin kouluihin. Kolmanneksi, opettajien ja rehtoreiden koulutus kuntoon.”

“Mutta muutos lähtee rehtoreista”, hän sanoo.

“Valtiovallan satsaus näihin asioihin on lähtökohta. Hankintoja on vaikea sälyttää kuntien harteille. Järkevää skaalaetua ei saada, jos jokainen kunta hoitaa nämä asiat yksitellen.”

Teksti Janne Junttila, Kööpenhamina

Aiheesta lisää
Suomalainen tietoyhteiskunta: Vitsikö? (Suomenkuvalehti.fi 23.7.2009)