Afgaanimiehet jakavat ruokaa köyhille profeetta Muhammedin syntymäpäivän juhlallisuuksisa 16. helmikuuta Kuva Shah Marai / AFP / Lehtikuva.Lähes miljardi ihmistä näkee nälkää, mutta maailman nälkää voidaan selättää melko yksinkertaisin keinoin, jos on uskominen yhdysvaltalaisen ajatushautomon Worldwatch-instituutin vuotuiseen Maailman tila -raporttiin.
Raportin mukaan olennaista ravitsemuksen parantamisessa eivät ole tieteelliset ja tekniset läpimurrot, vaan yksinkertaiset, halvat ja kestävät työkalut ja -menetelmät. Lihantuotannon vähentäminen ja lähellä tuotettu ruoka saattavat olla itsestäänselviä ihanteita monelle tiedostavalle länsimaalaiselle, mutta maailman ajatusten valtavirtaa ne eivät ole.
”Vei sukupolven ymmärtää, että vihreä vallankumous - kastelujärjestelmineen, koneistamisineen, satoisine lajikkeineen ja keinolannoitteineen - saatetaan joutua arvioimaan perusteellisesti uudestaan”, kirjoittaa YK:n erityisedustaja Olivier de Schutter raportissa. Suuremmista sadoista on jouduttu maksamaan ympäristövahinkoina ja sosiaalisena epätasa-arvona. Keinolannoitteet ovat köyhdyttäneet maata ja esimerkiksi kasvisten tuotannon kehittäminen on jäänyt viljantuotannon varjoon.
Raportti tähdentää myös, että ruoantuotannon lisääminen ja aliravitsemuksen vähentäminen ovat kaksi eri asiaa eivätkä välttämättä liity suoraan toisiinsa. Tuotannon lisäämisestä puhuminenkin voi alkaa kuulostaa turhalta, jos raportin väite hävikistä pitää paikkansa: sen mukaan 25-50 prosenttia köyhien maiden sadoista menee hukkaan varastoitaessa tai kuljetettaessa esimerkiksi homeen tai tuhoeläinten takia. Jo vaikkapa parempiin viljasiiloihin sijoittaminen ja aurinkokuivaustekniikoiden omaksuminen voisi parantaa tilannetta.
Tehomaatalouden rinnalla tulisi tutkia enemmän muun muassa paikallisten, väheksyttyjen mutta ravintopitoisten kasvilajikkeiden tuotantoa, raportti sanoo. Myös luonnonmukaisen viljelyn keinot kuten viljelylajien kierto ja tuholaisten biologinen torjunta olisivat osa ratkaisua.
Vuoden 2011 Maailma tila -raportti ilmestyi englanniksi tammikuussa, suomeksi se ilmestyy 23. helmikuuta.
Maailman tila 2011 , nälänhätä , ruoantuotanto
Saat uusimmat, kiinnostavimmat ja puhutuimmat aiheet
kerran viikossa suoraan sähköpostiisi.
Ei sekaannuta näihin asioihin, sillä maapallolla on väestöä liikaa. Varastointiin ja kuljetukseen saadaan rotia riittävän nälänhädän avulla, jolloin kansoista nousee organisaattoreita hoitamaan hommat- Lännen kristitys punavihertäti pysykööt erossa luonnon asioihin sekaantumisesta ! Liikaväestöä on saatava alas. Luoja hoitaa hommat.
”Lähes miljardi ihmistä näkee nälkää, mutta maailman nälkää voidaan selättää melko yksinkertaisin keinoin….”
Siis saadaan melko yksinkertaisin keinoin toinen nälkäisten miljardi lisää…
Luomuratkaisu nälkäongelmaan on nälkään kuoleminen.
Suomi sijoittaa vuosittain hyvät rahat kehitysapuun, mutta paljonkohan rahoitusta suunnataan paikalliseen ja kestävään ruoan tuotantoon? Afrikassakin saataisiin paikoin monta satoa vuodessa. Ovatko siemen ja kuokka -mallit ehkä liian vanhanaikaisia kohteita korskeille kehitysavun asiantuntijoillemme?
Kehitysavussa pitäisi keskityttyä vain valikoituihin, pitkäaikaisiin ja elintärkeisiin kohteisiin sen sijasta, että keksitään aina vain uusia ihkuja projekteja sinne sun tänne, eikä sellaisista ole hyötyä kuin projektiryhmille itselleen. Ihmisten elämisen perusedellytysten kehittämisen luulisi olevan
tärkeää siellä, missä se kaikkein olennaisinkin puuttuu.
Joidenkin arvioiden mukaan nälänhädän poistamiseen lähivuosina maailmasta riittäisi muutama miljardi euroa vuositasolla. Pohjoismaat yhdessä voisivat torjua nälkää ja sairauksia jo melko laajassa mitassa.
Paras apu annetaan mikrolainoilla, jonka turvin ihmiset itse pääsevät elämisen syrjään kiinni. Ei isoilla byrokraattisesti hallituilla projekteilla jossa leijonanosa rahasta menee hallinnointiin ja välikäsien palkkoihin, vaan ruohonjuuritasolla.
Alle kahdella kympillä voi muuttaa yhden perheen maailman, ja sen satsauksen saa vieläpä takaisin.
Katsokaa lisää osoitteessa http://www.kiva.org/
Väestöräjähdyksen vuoksi ruokaa on tuotettava ihan uusin tavoin. Viljelykelpoinen maa alistuu asuinalueiksi. Kalastusta on jo liikaakin, joten meressä kasvatettavat levät ovat eräs mahdollisuus. Japani panostaa jo tähän ja saattaa löytää kilpailukykyisen tavan tuottaa ruokaa. Merta on paljon maata enemmän.
Luomu on omavaraistalouden puuhastelua. Maamme ei kykenisi siten tuottamaan riittävästi edes omalle väelle elintarvikkeita. Viljatuotteista lihan syömiseen kaukoidässä tapahtuva muutos kiihdyttää ruokapulaa. Puhumattakaan peltojen käyttö polttoainetuotantoon.
Maapallon nykyinen väestömäärä on halvan öljyn kausaali. Jos verrataan maapallon väkiluvun kasvua ns Hubbertin öljyntuotantokäyrään (googlaa ihmeessä jos et tunne asiaa), huomataan että sen tähänastinen toteutuminen noudattaa täysin väestöräjähdyksen kulkua. Mitä ilmeisimmin ollaan nyt tämän kellokäyrän lakiosassa (Peak Oil - öljuhuippu), jonka jälkeen öljyntuotanto kääntyy laskuun (= halpa öljy on loppu). Tällä ilmiöllä tulee olemaan ihmiskunnan koon kannalta katastrofaaliset seuraukset, halpaöljyintensiivisen ruotantuotannon kääntyessä laskuun ja ruoan hinnan kallistuessa rajusti. Ilman halpaa
öljyä loppuu ihmiskunnan keinot kasvattaa tai edes ylläpitää nykisen suuruista 6,9 miljardin suuruista ihmispopulaatiota. Nyt se vielä kasvaa 6,5 miljoonalla kuukaudessaa (nettolisäys)
Oma arvioni on, että jo kuluvan vuosikymmenen lopulla lajimme määrä on miljardi paria pienempi. Tämä prosessi on jo alkanut, arabimaailman mellakat ovat tämän kehityksen alkuakordit. Ratkaisu tulee olemaan linkolalinen. Linkolalainen läheystymistapa on myös esittää kysymys, mikä nisäkäslaji maapallolla on viimeisen 60 vuoden aikana yli kolminkertaistanut oman määränsä? Vastaus on ihminen. Elävien luontokappaleiden kasvuhäiriöille luonto on aina löytänyt omat sopeuttamiskeinonsa.
Väestölisäyksen hidastuessakin maailmaa ei tulla jatkossa riittävästi ruokkimaan oikein mitenkään.
http://blog.oregonlive.com/environment_impact/2009/02/l arge_GS.POPULATIONChart.jpg
Sillä rahan ja resurssien määrällä, mitä USA tuhlaa sotimiseen kuukaudessa, hoidettaisiin maailman nälänhätä vuosikymmeniksi. Vaan ihmisten vahingoittaminen ja omaisuuden tuhoaminen on tärkeämpää?
Suomen tulisi nopeasti suosia biopolttoaineiden käyttöä maatalouskoneissa ja tuotannossa. Lannoitteiden tekeminen paskasta eli ureasta ja komposteista tulisi oikeasti kehittää teolliseksi tuotannoksi.Ne ketkä viljelevät ja tuottavat ruuan ovat maaseudulla asuvat yhä iäkkäämmät viljelijät jotka usein ottavat huomattavia lainoja saadakseen tuotannon toimimaan. Me syömme viljelijän kädestä,tämä unohtuu aina kun puhutaan nälästä. Pieni joukko ihmisiä tuottaa suomalaisen ruuan, se ei enääsaa pienentyä.Oma tuotantomme takaa meille elinehdot, käsitys luomusta on vinoutunut se on korkeasti palkattujen ihmisten hössötystä.Hinta on tärkeä niille jotka ovat köyhiä, Suomessakin on köyhyyttä yhä enemmän,siis nälkää.
Heti kriisiavun jälkeen on tärkeää, että ihmisiä joilla ei ole mitään resursseja elinkeinoonsa, eikä sitä kautta ravintonsa hankkimiseen autetaan alkuun ja tuetaan omatoimisuuteen. Ja tietysti mm. paikalliseen kasvuun ja ravintoon soveltuvin lajikkein. Tavoitteena siis äärimmäisen köyhyyden poistaminen ja kestävän kehityksen edistäminen pidemmällä aikavälillä.
Hyviä kokemuksia on mm. konkreettisista hankkeista, joissa ihmiselle on annettu lainaksi muutama vuohi ja koulutettu häntä pitämään niistä huolta. Kun vuohet saavat jälkeläisiä lainatut vuohet palautetaan, mutta jälkeläiset saa siinä
vaiheessa taitavaksi vuohenhoitajaksi koulintunut ihminen pitää. Samojen vuohien avulla voidaan sitten auttaa useampia ihmisiä ja vähitellen vuohia on myös yhä enemmän. Toki oleellista on kysyä ihmisiltä itseltään, millainen apu on tarpeen.
Oleellista lienee, että vettä ei kanneta kaivoon vaan mahdollistetaan omatoiminen kaivon rakentaminen. Humanitaarinen kriisiapu on toki tärkeää, mutta on syytä huomioida myös, että pidemmällä aikavälillä mm. paikallinen viljelijä ei pysty kilpailemaan välttämättä suuryitysten, mutta myöskään nimenomaan ilmaisen ruoka-avun kanssa ja siten köyhtyy pitkäaikaisen avun myötä eikä ehkä pysty ostamaan uusia siemeniä. Eli hetkellisen ruoka-avun ohella tarjoamalla paikallisille ihmisille välineitä omaan elinkeinoonsa vaikkapa, viljely- ja eläintenhoito, rakennus- tai käsityötaidon valjastamisella elinkeinoksi voidaan omavaraista infrastruktuuria rakentaa pidemmällä aikavälillä. Ja siten myös helpottaa nälänhätää. Esimerkiksi www.globalis.fi / tilastot sivuilta pääsee helposti tarkastelemaan asioita, kuten vaikka viljelty ja viljelykelpoinen maa maittain.
Voit osallistua keskusteluun, kun olet rekisteröitynyt käyttäjäksi ja kirjautunut sisään.
Hetkinen tilausta käsitellään.
Vpeukku kirjoitti:
Lannoitteet pois, ennen kuin on maaperät tuhottu kokonaan !