Mielenosoittajat heittivät mellakkapoliisia liikennemerkeillä Ateenassa. Kreikan talouskriisin poikima säästökuuri ei innosta kansaa. Kuva Thanassis Stavrakis / AP / LehtikuvaMiksei kreikkalainen media paljastanut maan talouden katastrofaalista kehitystä?
Sitä miettii myös kreikkalainen media itse. Kathimerini-lehden päätoimittaja Alexis Papahelas kirjoittaa lehtensä verkkosivuilla journalismivajeesta. Hänen mielestään kreikkalaisille journalisteille on syytäkin olla vihainen.
”Vuosiin emme ole tehneet työtämme eli paljastaneet nimiä, osoitteita ja pankkitilejä, jotka liittyvät suuriin skandaaleihin sopimusten hankinnassa, asekaupoissa ja niin edelleen”, Papahelas kirjoittaa.
”Isoimmat skandaalit tulivat julkisiksi, koska ulkomaiset viranomaiset alkoivat tutkia niitä. Emme aivan ole osanneet tehdä tutkivaa journalismia.”
Papahelasin mukaan media on osaltaan vastuussa Kreikan tilanteesta, koska osalle media-alasta bisnesvaikuttimet ovat tärkeämpiä kuin ammatillinen velvollisuus kutsua asioita niiden oikeilla nimillä.
”Media on kasvanut neljänneksi valtiomahdiksi sumentamalla journalismin ja politiikanteon rajat. Emme enää voineet pitää yllä välttämätöntä etäisyyttä. Lisäksi valtion ilmoittelusopimukset ja tukiaiset muodostivat medialle kultakaivoksen, joka loi yhä enemmän keskinäistä riippuvuutta.”
Papahelas muistuttaa, että journalistit ovat vastuussa myös julkisen keskustelun laadusta.
”Kun ’vakavat’ tv-asemat alkoivat kutsua esiintyjiksi ketä tahansa, jolla on mielipide, vakava keskustelu korvautui populistisella höpötyksellä. Sen hinta oli, että kriittisissä asioissa tunne ja populismi voittivat järjen.”
Nyt Kreikassa pitäisikin hänen mielestään keskustella paitsi budjetin, myös mediakulttuurin vajeesta.
Kreikka , journalismi , media , Kreikan talouskriisi
Saat uusimmat, kiinnostavimmat ja puhutuimmat aiheet
kerran viikossa suoraan sähköpostiisi.
Suomen media on samoilla linjoilla. Tutkiva journalismi on pannassa ainakin valtiovallan harjoittaman politiikan osalta. . Viestimet harjoittavat kuin yhteisestä sopimuksesta hallitusmyönteistä tiedottamista ja kriittisten puheenvuorojen sensurointia.
Hyvänä esimerkkinä maahanmuuttopolitiikka. Viestimet ovat viime vuosien aikana leimannet kaikki ko. politiikan arvostelijat tai kyseenalaistajat muukalaisvihamielisiksi, rasisteiksi jopa foobikoiksi. Vihreät ja vasemmistolaiset viestimet - ”valkoisiksi keski-ikäisiksi heteromiehiksi” tai ”junteiksi, jotka eivät ole tallinnaa pidemmällä käyneet”
yms.
Havahduin valtavaan rasismin kasvuun, Astrid Thorsin kyynelehtimiseen, natsismin nousuun ja tappouhkauksiin. Huolestuin kun sisäministeriön työryhmä alkoi valmistella sensuuriehdotusta.
Aloitin rasismista. Rasismia olikin kansalaisten huoli hyvinvoinnin alasajosta resurssien riittävyydestä, heikompien asemasta, sosiaaliturvan väärinkäytöksistä.
Fobia olikin pelkoa ja huolta Suomen islamisoitumisesta. Elämme nettiaikaa, media ei ohjaile enää mielipiteitämme ehdoitta. Kaikki em. mainitut huolet ovat tosia ihmisten, kansalaisten, lukijoiden huolia. Kansa haluaa tietoa, onko koko homma edes hallittua, onko sillä budjetti, toimintasuunnitelma, aikataulu jne. Ministerit kiertelevät kysymyksiä kapulakielen avulla. Eivät tai halua julkistaa tietoja. Media käänttää kaiken huomion olennaisesta rasismiin.
Onko media unohtanut tehtävänsä kansan syvien rivien äänen esilletuojana ja harjoitettavan politiikan kriittisenä arvioijana? Vaikka gallupin mukaan rasisteja on jo 60% kansasta, media hyssyttelee. HUOM. kävin läpi pari tuhatta kriittistä kommenttia, A-tuubista löytyi upeita suomalaisia helmiä, niin että alkoi tehdä mieli maakuntiin haistelemaan ilmaa. Melkein kukaan ei ollut huolissaan LUOMU-maahanmuutosta (työ, rakkaus, opiskelu). Haluttiin homma hanskaan ja oltiin vihaisia rahakirstun vartijoille.
Nyt kyse on yhteisen rahan puolustamisen säännöistä ja näiden sääntöjen ennakoitavuudesta.
Kansan kannalta kyse on osittain siitä maksavatko he sen että EKP ei näe Kreikan taloustilannetta ja EKP lainaa pankeille jotka lainaa Kreikalle Kreikan epäkurantteja vakuuksia vastaan.
Olennainen vastuu on myös Kreikan politiikoilla ja Kreikan kansalla kun ovat politiikkojaan äänestäneet.
Koko Shown mahdollistaa huono EU maiden ja EU:n taloushallinnon valvonta. Pitääkö kansan vastata äänestämiensä politiikkojen huonoista päätöksistä- Ehkä? Mikä olisi se keino/uhka että poliitikot eivät tekisi tyhmiä
päätöksiä ainakaan 10-20 vuotta putkeen kuten Kreikassa? Olisiko populismin vähentäminen…
Kreikan tukipaketti on perussopimuksen 125 artiklan vastainen eikä Suomen eduskunta voi sitä perussopimusta muuttaa. 125 artikla on pakottavaa lainsäädäntöä. Kyse ei ole yksittäisestä vastavuoroisesta hankkeesta ja siihen liittyvistä takuista vaan Kreikan valtion julkisen velan yksilöimättömästä tukemisesta yhdessä IMF:n kanssa.
Erityisesti suoraan julkiseen talouteen kohdistuvat tukitoimet ovat ongelmallisia koska euromaiden keskinäiset tuet on erikseen kielletty perussopimuksen 125 artiklassa.
(Euron perustana on Maastrichtin sopimuksen artikla 103, joka on Lissabonin sopimuksen konsolitoidussa versiossa artikla numero 125.) Se koskee täysin yksiselitteisesti euromaita.
Pacta sunt servanda (lat. ”sopimukset on pidettävä”)
Rahoitamme siis kohta Kreikkaa perussopimuksen vastaisesti.
Huomattava on että perussopimus on pakottavaa lainsäädäntöä, eli EMU-maat eivät voi kansallisesti erikseen sopia perussopimuksen rikkomisesta ja sitten jälkikäteen muuttaa perussopimusta.
Huomattavaa on myös että Saksa ei välttämättä toimi kuten Suomi… Nyt olisi Suomen eduskunnan Perustuslakivaliokunnalla hommia…
Lissabonin sopimus toteaa asiasta seuraavaa:
125 artikla
(aiempi EY-sopimuksen 103 artikla)
1. Unioni ei ole vastuussa eikä ota vastatakseen sitoumuksista, joita jäsenvaltioiden keskushallinnoilla,alueellisilla, paikallisilla tai muilla viranomaisilla, muilla julkisoikeudellisilla laitoksilla tai julkisilla yrityksillä on, edellä sanotun kuitenkaan rajoittamatta vastavuoroisten taloudellisten takuiden antamista tietyn hankkeen yhteiseksi toteuttamiseksi.
Jäsenvaltio ei ole vastuussa eikä ota vastatakseen sitoumuksista, joita toisen jäsenvaltion keskushallinnoilla, alueellisilla, paikallisilla tai muilla viranomaisilla, muilla julkisoikeudellisilla laitoksilla tai julkisilla yrityksillä on, edellä sanotun kuitenkaan rajoittamatta vastavuoroisten taloudellisten takuiden antamista tietyn hankkeen yhteiseksi toteuttamiseksi.
—–
VN ssä toi on tiedetty, noi 125 ”esityöt” kannataa tutkia… Ainakin J. Söderman tietää mitä 125 esitöiden mukaan haettiin….
”Kreikan toimenpideohjelma vahvistaa julkisen talouteen kohdistuvaa luottamusta ja vähentää mahdollisten muiden tukitoimien tarvetta. Erityisesti suoraan julkiseen talouteen kohdistuvat tukitoimet olisivat ongelmallisia, koska euromaiden keskinäiset tuet on erikseen kielletty perussopimuksen 125 artiklassa.”
Valtiovarainministeriö
Tiedote
12.3.2010 14.39
Valtiovarainministerit pohtivat Kreikan tilannetta ja EU2020-strategiaa
http://www.valtioneuvosto.fi/ajankohtaista/tiedotteet/t iedote/fi.jsp?oid=290146
Kasakka, lueppas alkuperäisen artikkelin toiseksi ja kolmanneksi viimeiset kappaleet uudestaan. Ehkäpä ne osaltaan selvittävät sinunkin kuvaamaasi 'kotoperäistä' ongelmaa.
Voit osallistua keskusteluun, kun olet rekisteröitynyt käyttäjäksi ja kirjautunut sisään.
Hetkinen tilausta käsitellään.
J kirjoitti:
Touché! Herää kysymys miksi herra Papahelas avautuu vasta nyt. Mutta hyvä että edes nyt. Suurin osa Kreikan taloustoimittajista lienee käsi niin syvällä karkkiastiassa, että totuudelta on ollut pakko sulkea silmät. Jälleen loistava osoitus siitä miksi riippumaton tutkiva journalismi on ”demokratian voiteluaine”. Ja miksi sen puute johtaa rappioon. J