Tyytyväisten ihmisten keskellä oma pahoinvointi kärjistyy.
Kuva Sanna Heikintalo / Lehtikuva.Itsemurhatilastoja käytetään poliittisessa keskustelussa usein todisteena hyvinvointipolitiikan epäonnistumisesta. Voi ajatella, että itsemurhien määrä olisi eräänlainen jäävuoren huippu: mitä laajempaa pahoinvointi yleisesti ottaen on, sitä useampi päätyy riistämään itseltään hengen.
Monissa taloudellisesti hyvin menestyneissä maissa itsemurhaluvut ovat korkeita. Eikö talouskasvu tuokaan onnea?
Teoria jäävuoren huipusta on kuitenkin väärä. Itsemurhia tehdään paljon siellä, missä ihmiset kyselytutkimusten mukaan ovat keskimäärin hyvin tyytyväisiä elämäänsä. Usein nämä onnellisten ihmisten maat ovat myös varsin vauraita. Tällaisia maita ovat esimerkiksi Tanska, Islanti, Sveitsi, Yhdysvallat - ja Suomi.
Paradoksia on usein selitetty ilmastolla. Miksi iloiset tanskalaiset tekevät niin paljon itsemurhia? Tietysti siksi, kun talvet ovat siellä niin kylmiä ja pimeitä.
Mutta aurinkoinen Havaiji, joka sijoittuu Yhdysvalloissa kakkoseksi tyytyväisyyttä elämään mittaavissa kyselyissä, on itsemurhatilastoissa liittovaltion viidenkymmenen osavaltion joukossa kakkonen, kirjoittaa Suamedha Sood BBC:n matkailublogissa Travelwisessa.
Onnellisuutta tutkineiden yhdysvaltalaisten ja englantilaisten tutkijoiden mukaan onnellisten paikkojen korkeiden itsemurhalukujen paradoksi on todellinen. Se ei selity satunnaisilla tekijöillä kuten Tanskan tai Suomen ilmastolla. Se ei aina liity taloudellisiin kysymyksiin.
Journal of Economic Behaviour and Organization -lehdessä julkaistun tutkimuksen mukaan onnellisuus ja itsemurhat esiintyvät usein yhdessä siksi, että ihmiset arvioivat omaa hyvinvointiaan suhteessa muihin. Masentuneesta voi tulla vielä masentuneempi silloin, kun hän on erityisen onnellisten ihmisten ympäröimä.
Vaikka ihmisen oma onnellisuus suojaa itsemurhalta, toisten ihmisten onnellisuus voi olla itsemurhien riskitekijä, tutkijat kirjoittavat huhtikuussa julkaistussa artikkelissaan Dark Contrast: The Paradox of High Rates of Suicide in Happy Places.
Onnellisuutta on vaikea tutkia, koska tämä käsite ymmärretään eri kulttuureissa eri tavoin. Myös itsemurhatilastot voivat olla vääristyneitä, koska toisissa kulttuureissa itsemurha on suurempi tabu kuin toisissa.
Erityisen vahvasti itsemurhaparadoksin puolesta puhuu se, että yhteys korkeiden itsemurhalukujen ja onnellisuuden välillä löytyi paitsi kansainvälisestä vertailusta myös Yhdysvaltojen suhteellisen yhtenäisestä kulttuurista eri osavaltioiden väliltä.
Joissakin tapauksissa onnen äärimmäisyydet voivat selittyä taloudellisilla tekijöillä. Suurten tuloerojen maissa kuten Yhdysvalloissa elämänlaatu voi olla yleisesti ottaen erinomainen, mutta merkittävä osa ihmisistä kuitenkin syrjäytyy sosiaalisesti ja taloudellisesti. Ja vaikka raha ei yksin tuo onnea, sen puute usein masentaa.
Psychological Science -lehdessä julkaistavan artikkelin mukaan yhdysvaltalaiset ovat onnellisimpia silloin, kun tuloerot rikkaiden ja köyhien välillä ovat pienimmillään ja ihmisten välinen luottamus toisiinsa suurimmillaan.
Markkinatalouden suhdannevaihteluissa tuloerot usein pienenevät laskukausien aikaan. Kun talous kasvaa, työttömyys vähenee. Se lisää ihmisten keskimääräistä tyytyväisyyttä elämään, mutta niille, jotka nousukaudellakin ovat työttömiä, yleinen hyvinvoinnin kasvu merkitsee vertailukohdan karkaamista käsistä.
Laskusuhdanteessa työttömyys on yhteiskunnallinen, noususuhteessa henkilökohtainen ongelma.
Suomi on maailman paras maa (Newsweek), meillä on maailman paras koululaitos (Pisa) ja Helsinki on maailman paras kaupunki elää (Monocle). Ja ollaanhan tässä jääkiekon maailmanmestareitakin.
Miksi Suomessa sitten elää niin ahdistunut ja masentunut kansa?
Kansallinen stereotypia ahdistuneista suomalaisista perustuu enemmän kansallisen itseruoskinnan perinteeseen kuin tutkimusnäyttöön.
Teollisuusmaiden järjestön OECD:n ja Gallupin maailmanlaajuisessa kyselytutkimuksessa Suomi sijoittui maailman onnellisimpien maiden listalla kakkoseksi, heti Tanskan jälkeen.
New Economics Foundationin hyvinvointitutkimus analysoi tarkemmin onnellisuuden profiilia. Sen mukaan suomalaiset saavat eurooppalaisten joukossa huippupisteet kielteisten tuntemuksien poissaolosta, kun taas positiivisten tunteiden mittarilla sijoitumme vain hieman yli keskiarvon.
Kysymys ei siis ole siitä, että suomalaiset olisivat oppineet kätkemään onnensa, vaan siitä, että pohjoismaisessa kulttuurissa tunteet eivät kuohu samanlaista vuoristorataa kuin eteläisemmillä kansoilla.
itsemurha , onnellisuus , hyvinvointivaltio , Newsweek , PISA-tutkimus
Saat uusimmat, kiinnostavimmat ja puhutuimmat aiheet
kerran viikossa suoraan sähköpostiisi.
eli vain kateelliset tekevät itsemurhia. kunnon ihmisillä ei siis hätää.
Kyllä tuosta vähän jäi semmoinen journalistinen sisältö puuttumaan. Eli siis mikä aiheuttaa itsemurhia yhteiskunnallisella tasolla jos ei kerran tyytyväisyys, tyytymättömyys tai näiden välimuodot?
Miten onnellinen pitää olla että tappa itsensä?
Jos järjästelmä aiheuttaa näitä uhreja onko silloin päättäjät järjästelmän huipulla psykopaatteja jos he sanovat itsemurhien tekijöitä onnellisten kansojen uhreiksi.
Mielestäni suomessa itsemurha tekevät juuri ne jotka joutuvat syrjityiksi ja heidän oikeuksien polkijoiden ja kidutuksen sietämättömän käytännön takia umpikujaan ja ainoa pois pääsy on riistää onnelisuuden takia henkensä ”marttyyrina” näinkö onnellisia suomi kasvattaa?
Tuhoa tuottava ”onnellisten” yhteiskunta joka voi pahoin peitellään kauniilla kukka kuviolla ja kaikki on taas hyvin.
Hienoa kun onnellisuuden saavuttaa itsemurhan tekemällä jos yhteiskunta otkii päähän kerta toisensa jälkeen vapautus siitä onnellisuudesta loytyy köyhestä ja hirrestä kyseisen kirjoittajan mukaan kokeile itse oletko sitten super onnellinen tekosi jälkeen jos onnellisena kirjoitit pahonvointi valtita ylistävän kirjoituksesi. Hyvää loppu elämää. Tulin taas tietoiseksi onnellisuudesta joka ei kosketa minua jolla on kokemusta miten viranomaisten mielivallan ”onnellisuus” tuotetaan henkisesti kiduttamalla ja siitä olen onnellinen että niillä on seurauksia teoistaan eli joutuivat vastuuseen.
mikähän on itsemurhien määrä Suomessa jos alkoholismi siivotaan pois tilaistoista?
Hyvä lapsiuhri,
järjestelmä on aika pienessä osassa suomalaisen elämässä. Ei se järjestelmä meitä tuota eikä aiheuta. Ellet sitten laske ”järjestelmään” kaikkea, mitä sanoisin salaliittoteoriaksi.
Miksi kuvassa on ase, eikä ahdistunut ihminen? Aseet ei ole se, ketkä itseään tappaa. Hirttäytyminen, rekan alle ajaminen ja muut ovat isoja keinoja, joita tehdään paljon. Hyväksykää se tosiasia myös siellä toimittajien joukossa, että ase kuvassa ajaa politiikkaanne ja ideologiaanne, eikä edesauta oikeasti itsemurhista puhuttaessa. Jäi lukematta tämäkin arvokas artikkeli idioottimaisen kuvan takia.
Voit osallistua keskusteluun, kun olet rekisteröitynyt käyttäjäksi ja kirjautunut sisään.
Kirjoittaja on vapaa tiedetoimittaja ja Suomen Kuvalehden avustaja.
Lue kaikki kirjoittajan jutut
Hetkinen tilausta käsitellään.
Kiitollinen kirjoitti:
Kiitoksi hyvästä artikkelista, tälläisiä info paketteja uutisten kuuluukin olla. Kiitos