Venäjä ja länsimaat ajautuvat vääjäämättä kohti kauppasotaa
Venäjä vähättelee pakotteiden merkitystä, mutta maan talous on yhä pahemmin puristuksissa.
Yhdysvallat, Kanada, EU ja Japani ovat ajautumassa Venäjän kanssa kauppasotaan, joka vahingoittaa koko maailmantaloutta.
Yhdysvallat laajensi tiistaina pakotelistaansa seitsemällä uudella venäläisellä huippujohtajalla ja 17 yrityksellä. Listalla oleville henkilöille ei myönnetä viisumia ja heidän Yhdysvalloissa oleva varallisuutensa jäädytetään toistaiseksi. Taloussuhteet katkaistaan myös listalla olevien yhtiöiden kanssa.
Pakotteet pyrittiin kohdistamaan tietoisesti presidentti Vladimir Putinin lähipiiriin. Listalle päätyivät muun muassa ulkoasiainkomitean puheenjohtaja Aleksei Puškov ja valtion öljy-yhtiön Rosneftin pääjohtaja Igor Setšin, joka kaappasi aikoinaan Putinin myötävaikutuksella Mihail Hodorkovskin perustaman öljy-yhtiö Jukosin parhaat osat omaan yhtiöönsä.
Pakotteita asetettiin jo aiemmin henkilönä mustalle listalle joutuneen suurliikemies Gennadi Timtšenkon yhtiöille kuten sijoitusyhtiö Volga Groupille, sen omistamalle kuljetusyhtiö Transoilille ja lentokenttäpalveluita myyvälle Avia Groupille.
Timtšenkon on väitetty toimivan Putinin ”salkunhoitajana” mutta hän on toistuvasti kiistänyt epäilyt. Suomessa hän omistaa International Petroleum Productin, joka rahoittaa Helsingissä järjestettävää IPP Open -tennisturnausta. Timtšenko omistaa myös Hartwall Areenan ja puolet jääkiekkojoukkue Jokereista yhdessä liikekumppaniensa Arkadi ja Boris Rotenbergin kanssa.
Timtšenko tutustui Putiniin 1990-luvun alussa asuessaan Helsingissä. Hän sai Suomen kansalaisuuden 1999, mutta hänellä on edelleen myös Venäjän passi. Hän asuu nykyisin Sveitsissä.
Rotenbergin yrityksistä listalle nostettiin SMP-pankin lisäksi sijoitusyhtiö InvestCapitalBank sekä kaasuputkiyhtiö Stroygazmontaž. Myös Rotenbergit ovat kuuluneet jo pitkään Putinin lähipiiriin, minkä vuoksi heitä suosittiin esimerkiksi Sotšin olympialaisten rakennushankkeissa. Veljekset harrastivat aikoinaan judoa Pietarissa samassa seurassa Putinin kanssa, ja Arkadi Rotenberg on toiminut myöhemmin presidentin valmentajana. Boris Rotenberg on Suomen ja Venäjän kansalainen.
EU lisäsi tiistaina omalle pakotelistalleen muun muassa varapääministeri Dmitri Kozakin, duuman varapuheenjohtajat Sergei Neverovin ja Ljudmila Švetsovan sekä puolustusvoimien komentajan Valeri Gerasimovin nimet.
Listalle päätyi kaikkiaan 15 uutta henkilöä, joten sillä on nyt kaikkiaan 48 nimeä. Mukana on myös Venäjän sotilastiedustelun salaperäinen eversti Igor Strelkov, jonka uskotaan johtaneen maaliskuussa venäläisten operaatiota Krimillä ja toimivan nykyisin Itä-Ukrainassa.
Ukrainan turvallisuuspalvelun mukaan Strelkov on oikealta nimeltään Igor Girkin. Lehtitietojen mukaan hän saapui Simferopolin lentokentälle 26. helmikuuta, jonka jälkeen venäläisjoukot ryhtyivät valtaamaan alueen hallintorakennuksia.
EU asetti jo maaliskuussa 33 venäläistä ja krimiläistä virkamiestä, poliitikkoa ja upseeria matkustuskieltoon ja jäädytti heidän EU-maissa olevat varansa. EU on valmistellut myös varsinaisia yrityksiin kohdistuvia talouspakotteita, mutta päätöksiä ei ole toistaiseksi tehty.
Monilla EU-mailla, kuten Saksalla ja Suomella, on läheiset taloudelliset suhteet Venäjään ja ne ovat olleet haluttomia soveltamaan tiukkoja pakotteita. Sen sijaan Puola, Baltian maat ja Ruotsi ovat puhuneet voimaakkaasti niiden puolesta.
Myös Japani ja Kanada painostavat Putinia uusilla pakotteilla. Japanin mustalla listalla on 23 presidentin lähipiiriin kuuluvaa henkilöä, jotka ovat pitkälti samoja kuin EU:n ja Yhdysvaltain listoilla. Kanadan listalle nostettiin yhdeksän henkilöä ja kaksi pankkia.
Uudet pakotteet olivat helpotus Venäjälle, sillä se oli pelännyt varsinkin Yhdysvalloilta paljon kovempia vastatoimia. Nyt pakotteet kohdistuvat yhtiöihin, jotka toimivat pääasiassa Venäjän sisällä. Esimerkiksi kaasujätti Gazprom on jätetty toistaiseksi ulkopuolelle, koska monet EU-maat ovat riippuvaisia sen toimittamasta kaasusta.
Listalle joutuneet rahoituslaitokset ovat suhteellisen pieniä eikä niillä ole käytännössä juurikaan toimintaa Yhdysvalloissa tai EU-maissa. Suurin vaikutus saattaa olla sillä, että Luottokorttiyhtiöt Visa ja MasterCard ilmoittivat lopettavansa yhteistyön SMP-pankin ja InvestCapitalBankin kanssa. Yhtiöt katkaisivat jo aiemmin sopimuksensa Venäjän eliitin suosiman pietarilaisen Rossija-pankin ja Sobinbankin kanssa.
Varaulkoministeri Sergei Rjabkovin mukaan Venäjä aikoo vastata pakotteisiin vastapakotteilla, joilla on ”tuskallisia seurauksia” Yhdysvalloille. Hän ei kuitenkaan määritellyt tarkemmin, minkälaisista toimista on kysymys.
Venäjän parlamentti hyväksyi jo viime viikolla uusia määräyksiä Visan ja MasterCardin toiminnalle Venäjällä. Lain mukaan luottokorttiyhtiöt joutuvat maksamaan 3,8 miljardin dollarin takuusumman Venäjän keskuspankin tilille. Yhtiöt velvoitettiin myös tiedottamaan keskuspankille välittömästi, jos niiden toimintoihin tulee Venäjällä muutoksia.
Venäjä tuomitsi tiistaina kovin sanoin myös EU:n pakotteet. Maan ulkoministeriön mukaan EU on Yhdysvaltain talutusnuorassa ja sen pitäisi hävetä päätöksiään.
”Kumppanimme toteuttavat Washingtonin pyynnöstä uusia epäystävällisiä toimia Venäjää kohtaan sen sijaan, että ne painostaisivat Kiovan klikkiä istumaan pöytään neuvottelemaan maan tulevasta rakenteesta”, ministeriö totesi lausunnossaan.
Venäjä pyrkii korvaamaan lännen kanssa kaventuvia kauppasuhteitaan lisäämällä yhteistyötä Kiinan kanssa. Lehtitietojen mukaan Kiina-suhteiden rakentajaksi on nimitetty Timtšenko.
Putin on kehottanut hallitustaan rakentamaan Venäjälle myös oman maksujärjestelmän. Se ei ole helppoa, sillä esimerkiksi venäläisen luottokorttiyhtiön olisi nykytilanteessa mahdotonta toimia maan rajojen ulkopuolella.
Yhdysvallat on valmis laajentamaan pakotteita edelleen, jos Venäjä aloittaa varsinaisen sotilasoperaation Itä-Ukrainassa. Presidentti Barack Obaman mukaan tarkoituksena ei ole hyökätä presidentti Putinin henkilöä vastaan vaan vaikuttaa hänen arvioihinsa Ukrainan operaatioon liittyvistä riskeistä.
Pakotteet perustuvat syyskuun 2001 terrori-iskujen jälkeen säädettyihin lakeihin, joiden avulla on painostettu aiemmin terrorismista syytettyjä maita kuten Irania ja Pohjois-Koreaa. Pakotteiden ensisijaisena päämääränä on rajoittaa listalla olevien henkilöiden ja yritysten toimintaa kansainvälisessä rahoitusjärjestelmässä.
Yhdysvaltain lainsäädännön mukaan kansainvälisistä rahasiirroista on raportoitava maan viranomaisille, joten mustalle listalla joutuneet venäläispankit eivät voi enää käytännössä toimia yhteistyössä kansainvälisten pankkien kanssa.
Pakotteet toimivat myös uhkana, sillä kukaan ei tiedä, mitkä yritykset tai pankit joutuvat seuraavaksi pakotelistalle. Tästä on jo selviä merkkejä. Venäjän korot ovat nousseet ja monet yritykset eivät pysty enää uusimaan lainojaan kansainvälisillä rahoitusmarkkinoilla, sillä Venäjän luottoluokitus on pudotettu lähelle roskalainaluokkaa.
Myös osakemarkkinat ovat jumissa, ja esimerkiksi Rosneftin osakekurssi valahti tiistaina alimmalle tasolleen lähes vuoteen.
Pääomapaon uskotaan kiihtyvän uusien, laajempien pakotteiden pelossa. Venäjän hallituksen arvion mukaan valuuttapako kiihtyy tänä vuonna 70–100 miljardiin dollariin, mutta läntisissä asiantuntija-arvioissa puhutaan jopa 150–180 miljardista dollarista.
Venäjän talous kasvoi viime vuonna 1,3 prosenttia, mutta tälle vuodelle ennustetaan taantumaa. Investoinnit ovat tyrehtyneet, ja ruplan arvo on heikentynyt, mikä kiihdyttää inflaatiota ja nostaa tuontitavaroiden hintoja.
Myös Putinin suurhanke, Euraasian unioni uhkaa jäädä torsoksi, kun Ukraina ja monet muut entiset neuvostotasavallat ovat jäämässä sen ulkopuolelle. Mukaan ovat tulossa näillä näkymin vain Valko-Venäjä ja Kazakstan, mutta nekin pelkäävät Venäjän ylivaltaa epäsuhtaisessa talousliitossa. Sopimus on määrä allekirjoittaa toukokuun lopussa Kazakstanin pääkaupungissa Astanassa.