Raju ennuste tutkijalta: ”Putinin hallinto kaatuu alle vuodessa – Venäjä uhkaa ajautua kaaokseen”
Venäläinen yhteiskunta on siirtynyt yhden miehen ”manuaaliohjaukseen”.
Presidentti Vladimir Putin vakuuttaa, että Venäjän talous nousee taantumasta ensi vuonna. Taloustutkijat pitävät sitä mahdollisena, sillä raakaöljyn hinta on pikkuhiljaa kohoamassa pohjalukemistaan. Kasvu on kuitenkin väliaikaista, joten kriisi jatkuu vielä pitkään.
Tunnettu venäläinen yhteiskuntatieteilijä Nikolai Petrov pelkää, että tilanne on karkaamassa Putinin käsistä. Hän ennustaa, että Venäjän nykyinen hallinto kaatuu alle vuoden kuluessa.
Petrov korostaa yleiseurooppalaiselle ECFR-ajatushautomolle laatimassaan raportissa, että Venäjän johtoa uhkaa samanaikaisesti monta tekijää. Jokainen niistä uhkaa tuhota hallinnon kahdessa vuodessa. Mutta kun ne vaikuttavat yhtä aikaa, turbulenssi pahenee ja hallinnon elinaika lyhenee entisestään, hän kirjoittaa.
Petrovin analyysin mukaan Venäjän yhteiskunta on siirtynyt ”manuaaliohjaukseen”. Se tarkoittaa, että yhteiskunnalliset instituutiot ovat menettäneet merkityksensä ja koko valtarakenne elää yhden henkilön, presidentti Putinin varassa. Lähipiiri on haluton välittämään hänelle kielteisiä uutisia, joten valtiota johdetaan valheellisen informaation varassa.
Petrov arvioi, että taantuman vuoksi alkaneet julkisten menojen leikkaukset aiheuttavat voimakkaista sosiaalisia jännitteitä Venäjällä. Samaan aikaan sitä uhkaavat vakavat terrori-iskut Syyrian sodan vuoksi. Myös Itä-Ukrainan pitkittynyt kriisi kasaa paineita maan johtoa kohtaan.
”Tilanne voi liukua kaaokseen, jos Putinille tapahtuu jotakin tai jos hänen suosionsa kääntyy jyrkkään laskuun”, Petrov ennustaa.
Suomalainen Venäjän-tuntija, Turun yliopiston professori ja Pan-Eurooppa Instituutin johtaja Kari Liuhto hyväksyy Petrovin analyysin Venäjän yhteiskunnallisesta tilanteesta. Hän ei kuitenkaan usko, että Putinin hallitus kaatuisi vuodessa.
Tulevat vuodet ovat silti erittäin vaikeita, sillä Venäjän talouden perusta uhkaa romahtaa. ”Venäjä on stagnaatiossa, kukaan ei investoi”, Liuhto sanoo.
Hän uskoo, että Venäjä selviää akuutista budjettikriisistä vararastojensa ja vientitulojensa avulla. Mutta se ei auta pitemmän päälle, sillä maata vaivaavat monet rakenteelliset ongelmat.
”Venäjä on ajautumassa 1990-luvun alun tapaiseen kaaokseen, ellei se tee isoja reformeja ja onnistu niissä.”
Liuhto arvelee, että yhteiskunnalliset levottomuudet alkavat provinssikaupungeista.
Hän muistuttaa, että Venäjällä on noin 300 yhden tehtaan kaupunkia, joissa asuu 15 miljoonaa ihmistä, yli kymmenen prosenttia väestöstä. Yritysten maksukyky on heikentynyt ja palkojen maksu myöhästelee. Maksurästit ovat vielä melko vähäisiä, ne koskevat alle prosenttia palkansaajista, mutta ne kasvavat koko ajan.
Venäjän johto on pystynyt toistaiseksi panemaan ongelmat lännen syyksi, ja presidentti Putinin suosio on edelleen yli 80 prosenttia. Liuhto ei kuitenkaan luota kyselyihin.
”Olen miettinyt, ovatko ne täysin oikeita. Tuottavatko ne vapaata ja olennaista vai tarkoituksenmukaista tietoa? Valitsevatko kyselyjen tekijät ne ihmiset, jotka vastaavat?”
Samansuuntaista kritiikkiä kuuluu myös Venäjältä. Moskovan entinen pormestari Juri Lužkov hyökkää poikkeuksellisen suoraan Putinia vastaan uutistoimisto Interfaxin haastattelussa, josta kerrottiin laajasti myös Venäjän oman propagandauutistoimiston RT:n sivuilla.
Lužkov puhuu Petrovin tavoin ”manuaaliohjauksesta”. Hänen mukaansa Venäjän nykyinen hallintojärjestelmä on liian riippuvainen ”tietyistä henkilöistä, mikä saattaa vaikuttaa kielteisesti kansalaisten hyvinvointiin”.
Lužkov kertoi katselleensa huhtikuussa televisiosta Putinin tiedotustilaisuutta, jossa kansalaiset saavat esittää kysymyksiä presidentille. Hänen mielestään kysymysten tulva osoitti, että Venäjä on kaukana normaalitilanteesta.
Lužkov korostaa, että hallituksen saavutuksia pitäisi mitata kansalaisten elinolojen eikä kansainvälisillä saavutettujen voittojen perusteella.
”Jos viranomaiset ratkaisevat kaikki ongelmat hyvin, jos ihmiset elävät paremmin kuin edellisvuonna ja taloudessa käytettävä teknologia on samalla tasolla kehittyneiden maiden kanssa, valtion johtajaa kiittävät sekä aikalaiset että historia”, hän toteaa.
Lužkov kuului hallitsevan puolueen, Yhtenäisen Venäjän sisäpiiriin, kunnes Putinin sijaishallitsijana neljä vuotta toiminut presidentti Dmitri Medvedev erotti hänet vuonna 2010.
Lužkovin vaimo Jelena Baturina on Venäjän rikkain nainen. Hän rikastui Lužkovin pormestarikaudella ja häntä on syytetty korruptiosta. Miehensä potkujen jälkeen hän joutui myymään suurimman osan yrityksistään Venäjällä. Hän toimii nykyisin hotelli- ja kiinteistöbisneksessä Euroopassa ja Yhdysvalloissa.
Lužkovin läheistä liittolaista, Bank of Moscow’n entistä pääjohtajaa Andrei Borodinia syytetään miljoonien ruplien kavalluksesta. Hän pakeni syytteitä Britanniaan, josta hän sai myöhemmin myös turvapaikan. Oikeudenkäynti on meneillään Moskovassa.
Lužkovia itseään ei ole syytetty mistään. Hän toimii nykyisin maatalousyrittäjänä.
Myös muutamat muut liikemiehet ovat uskaltaneet esittää julkista kritiikkiä Venäjän johtoa kohtaan.
Esimerkiksi yrittäjä Dmitri Potapenko, maatalousyrittäjä Pavel Grudinin ja eläintarhanjohtaja ovat arvostelleet julkisesti Venäjän korruptoitunutta järjestelmää ja hallituksen saamattomuutta.
Potapenko on verrannut Venäjää useaan otteeseen feodaalivaltioon ja Pohjois-Koreaan. Hänen mukaansa Venäjä on kuitenkin toistaiseksi vain kevytversio Pohjois-Koreasta.