Pakolaiskriisi: Kritiikki Merkeliä kohtaan yltyy – äärioikeisto puuhaa maanpetossyytteitä
Arvostelijoita löytyy myös Saksan kristillisdemokraattien sisällä.
Liittokansleri Angela Merkel, 61, on ollut pitkään Saksan ylivoimaisesti suosituin poliitikko. Hän on johtanut hallitusta eleettömästi jo kymmenen vuotta ja saavuttanut myös niiden luottamuksen, jotka eivät äänestä kristillisdemokraatteja.
Samalla Merkelistä on kasvanut Euroopan ylivoimaisesti vaikutusvaltaisin poliitikko, joka on ajanut määrätietoisesti tiukkaa linjaa Kreikan pelastusoperaatiossa ja Venäjän vastaisessa pakotepolitiikassa.
Merkelin johtama kristillisdemokraattinen unioni CDU ja sen baijerilainen sisarpuolue CSU saivat vuoden 2013 liittopäivävaaleissa lähes 42 prosenttia äänistä. Kyseessä oli historiallisen suuri vaalivoitto, kristillisdemokraattien kannatus kasvoi peräti kahdeksalla prosenttiyksiköllä.
Vielä kesällä näytti siltä, että Merkel johtaa puolueensa vääjäämättömästi vaalivoittoon jälleen kahden vuoden kuluttua.
Pakolaiskriisi on kuitenkin muuttanut tilanteen. Kristillisdemokraattien kannatus on pudonnut parissa kuukaudessa kahdeksan prosenttiyksikköä.
Saksassa on tehty tänä vuonna jo 500 väkivaltaista iskua pakolaisia ja vastaanottokeskuksia kohtaan. Muukalaiskammoinen Pegida-liike kerää tuhansia ihmisiä jokaviikkoisiin mielenosoituksiinsa, joissa vaaditaan rajojen sulkemista ja Merkelin eroa.
Turvapaikanhakijoihin myönteisesti suhtautuvien järjestämissä mielenosoituksissa on ollut tosin vielä enemmän väkeä.
Monet kunnat ja kaupungit valittavat, että ne eivät selviydy kasvavasta pakolaismäärästä nykyisillä resursseillaan.
Samaan aikaan maahanmuuttoa vastustava äärioikeisto on käynnistänyt kampanjan liittokanslerin erottamiseksi ja haastamiseksi oikeuteen maanpetoksesta.
Merkelin toiminnasta on tehty viime viikkoina lähes 400 rikosilmoitusta, koska hän toivotti syyskuun alussa turvapaikanhakijat tervetulleiksi Saksaan.
Pegida-liikettä tukevan Compact-lehden mukaan Merkelin politiikka on johtanut ”apokalyptisiin skenaarioihin”, jotka uhkaavat tuhota Saksan vuodessa.
Lakiasiantuntijat eivät kuitenkaan usko, että ilmoitukset johtaisivat mihinkään jatkotoimiin.
Merkeliin kohdistuu voimakasta kritiikkiä myös kristillisdemokraattisen puolueen sisältä. Jotkut puolueaktiivit pitävät mahdollisena, että liittokansleri joutuu jättämään paikkansa jo ennen vaalikauden loppua.
Tilanne kärjistyi suoranaiseksi kapinaksi pari viikkoa sitten Leipzigin lähistöllä Schkeuditzissa järjestetyssä kristillisdemokraattien alueellisessa puoluekokouksessa.
Kokousedustajat tuomitsivat hallituksen ”avoimien ovien politiikan”, ja syytökset kohdistuivat poikkeuksellisen suorasanaisesti Merkeliin. Schkeuditz sijaitsee itäisessä Saksin osavaltiossa, jossa maahanmuuttokritiikki on ollut kaikkein voimakkainta.
Merkel puolusti kokouksessa tiukasti linjaansa. Hän muistutti, että oikeus turvapaikan hakemiseen kuuluu kaikkien ihmisten perusoikeuksiin, ja korosti että turvapaikan saaneille pitää tarjota mahdollisuus hyvään elämään.
Mutta samalla Merkeli vakuutti, että Saksa lähettää takaisin kotiin kaikki ne, jotka eivät täytä turvapaikan saamisen ehtoja.
Hallitus laskee, että Saksaan saattaa tulla tänä vuonna jopa miljoona turvapaikanhakijaa.
Vilkkaimpina päivinä pakolaisia on tullut rajan yli jopa kymmenen tuhatta. Se on paljon, esimerkiksi Britannia on luvannut ottaa vastaan 20 000 turvapaikanhakijaa neljän seuraavan vuoden aikana.
Hallitus on yrittänyt ottaa tilanteen haltuunsa. Varaliittokanslerina toimivan sosiaalidemokraattien puheenjohtajan Sigmar Gabrielin mukaan kristillisdemokraattien sisäiset riidat uhkaavat kuitenkin vakavasti hallituksen toimintakykyä.
Baijerilaisen CSU:n puheenjohtaja Horst Seehofer on asettautunut avoimesti Merkeliä vastaan ja uhannut viedä maahanmuuttopolitiikkaa koskevat päätökset perustuslakituomioistuimen käsiteltäväksi.
Seehoferin mukaan Merkelin on ryhdyttävä rajoittamaan maahanmuuttoa sunnuntaihin mennessä, muuten CSU ryhtyy jatkotoimiin.
Seehofer on lämmitellyt näyttävästi suhteitaan Unkarin pääministeriin Viktor Orbániin, joka suhtautuu erittäin kriittisesti EU:n pakolaispolitiikkaan ja taakanjakosuunnitelmiin. Unkari on pystyttänyt rajoilleen aitoja pakolaistulvan torjumiseksi.
Seehofer ja Orbán ovat Pegida-liikkeen sankareita ja heidän toimintaansa ylistetään mielenosoituksissa.
Tilanne on kiristänyt myös Saksan ja Itävallan välejä.
Saksan sisäministeri Thomas de Maizière syyttää Itävallan viranomaisia sopimusten rikkomisesta. Hänen mukaansa he kuljettavat öisin Saksaan haluavia turvapaikanhakijoita rajan tuntumaan neuvottelematta asiasta saksalaisviranomaisten kanssa. Samaan aikaan Itävalta suunnittelee jonkinlaista aitaa Slovenian vastaiselle rajalleen.
Merkelin asema horjuu pahasti.
Hänellä ei ole puolueessa kuitenkaan itsestään selvää seuraajaa, sillä hän on nujertanut kaikki vastustajansa kymmenen vuotta kestäneen liittokanslerikautensa aikana.
Kristillisdemokraattien jäsenille tehdyssä mielipidemittauksessa 33 prosenttia haastatelluista kannatti Merkelin seuraajaksi valtiovarainministeri Wolfgang Schäublea. Hän on kuitenkin jo 73-vuotias.
Schäuble on tukenut voimakkaasti Merkeliä Kreikan kriisin hoidossa, eikä hän ole arvostellut tätä myöskään pakolaiskriisin aikana.
Kriastillisdemokraattien nousevana tähtenä pidettyä puolustusministeri Ursula von der Leyeniä kannatti 31 prosenttia haastatelluista. Rheinland-Pfalzin osavaltion puoluejohtaja Julia Klöckner sai 29 prosentin, kansliaministeri Peter Altmaier 23:n, sisäministeri de Maizièrea 16:n prosentin kannatuksen. 11 prosenttia kannatti Saarlandin osavaltion pääministeriä Annegret Kramp-Karrenbaueria.
Kukaan heistä ei ole haastanut liittokansleria avoimesti.