Länsimielisille puolueille luvassa murskavoitto Ukrainan vaaleissa
Minskin rauhankokous alkoi jännittyneessä tunnelmassa ilman suuria odotuksia.
Ukrainan presidentti Petro Porošenko hajotti maanantaina maan parlamentin. Ukrainassa järjestetään ennenaikaiset vaalit 26. lokakuuta.
Vaalien toivotaan selkiyttävän maan poliittista tilannetta. Edellinen parlamentti valittiin syrjäytetyn presidentin Viktor Janukovytšin valtakaudella vuonna 2012. Vaaleihin liittyi tuolloin monenlaisia epäselvyyksiä, eikä parlamentin kokoonpano vastaa enää Ukrainan poliittisia voimasuhteita.
Presidentti Porošenko toivoi myöhään maanantai-iltana nettisivulleen lataamassaan lausunnossa, että kansalaiset torjuisivat vaaleissa ”vanhan vallan” edustajat, jotta uusi hallitus voisi ryhtyä toteuttamaan tarvittavia poliittisia ja taloudellisia uudistuksia vuosia jatkuneen korruptoituneen ja epäpätevän hallinnon jälkeen. Hänen mukaansa osa nyt hajotetun parlamentin kansanedustajista on tukenut Itä-Ukrainan Venäjän-mielisiä kapinallisia.
Ukrainassa ei ole julkaistu viime viikkoina luotettavia mielipidemittauksia, mutta kahden kesäkuun lopulla julkaistun kyselyn perusteella kaikki parlamenttiin todennäköisesti nousevat puolueet ovat länsimielisiä ja kannattavat lähentymistä EU:n kanssa.
Kiovan kansainvälisen sosiologisen instituutin heinäkuun lopulla julkaisemassa mielipidemittauksessa suosituimmat puolueet olivat populistipoliitikko Oleh Lyaškon Radikaalipuolue ja presidentti Porošenkon Solidaarisuus-puolue runsaan 20 prosentin kannatuksella.
Entisen pääministerin Julija Tymošenkon johtamaa Isänmaa-puoluetta kannattaa noin 15 prosenttia haastatelluista. Myös pääministeri Arseni Jatsenjuk edustaa Isänmaata, mutta hän tekee koko ajan erittäin läheistä yhteistyötä Porošenkon kanssa.
Entisen puolustusministerin Anatoli Hrytsenkon johtamalle Kansalaispuolueelle oli luvassa runsaat kymmenen, mestarinyrkkeilijä Vitali Klitškon länsimieliselle Udar-puolueelle reilut yhdeksän ja nationalistipuolue Svobodalle vajaat kuusi prosenttia äänistä.
Janukovytšin entinen valtapuolue, kommunistit ja äärioikeistolainen Oikea sektori näyttäisivät jäävän viiden prosentin äänikynnyksen alapuolelle.
Toisessa, kesäkuun lopussa tehdyssä mielipidemittauksessa Porošenkon Solidaarisuus oli suurin puolue 17,5 prosentin kannatuksella. Radikaalipuoluetta kannatti 9,8 prosenttia ja Isänmaata 8,5 prosenttia haastatelluista.
Porošenko sai lailliset perusteet ennenaikaisille vaaleille, kun Ukrainaa helmikuun vallankumouksesta lähtien johtanut hallituskoalitio kaatui kuukausi sitten talouspolitiikkaa koskevien erimielisyyksien takia. Pääministeri Jatsenjuk jätti samalla eronpyyntönsä, mutta parlamentti ei hyväksynyt sitä, joten hän jatkaa toistaiseksi hallituksen johdossa.
Ukraina joutuu valmistautumaan vaaleihin keskellä sotaa, sillä taistelut Itä-Ukrainassa jatkuvat todennäköisesti myös lokakuussa. Vaaleja ei edes yritetä järjestää Krimin niemimaalla, jonka Venäjä valloitti Ukrainalta viime maaliskuussa. Ukraina ei ole kuitenkaan luopunut Krimistä, vaan parlamentti on säätänyt lain ”väliaikaisesti miehitetyistä alueista”, joilla vaaleja ei järjestetä.
Ukrainan kriisiin etsitään ratkaisua Valko-Venäjän pääkaupungissa Minskissä tänään iltapäivällä alkaneessa huippukokouksessa. Valko-Venäjän presidentin Aljaksandr Lukašenkan isännöimään tilaisuuteen osallistuvat Putinin ja Porošenkon lisäksi Kazakstanin johtaja Nursultan Nazarbajev sekä EU:n ulkopoliittinen edustaja Catherine Ashton. Lisäksi neuvotteluissa ovat mukana Venäjän johtaman Euraasian tulliliiton edustajat sekä EU:n kauppakomissaari Karel De Gucht ja energiakomissaari Günther Oettinger.
Kokouksessa on määrä keskustella Itä-Ukrainan tilanteen rauhoittamisesta, EU:n ja Ukrainan välisestä yhteistyösopimuksesta, energiaturvallisuudesta sekä Ukrainan ja Venäjän kaasukiistoista. Tapaamiselle ei asetettu suuria odotuksia, sillä etukäteen oli epäselvää, tapaavatko Putin ja Porošenko ylipäätään kahden kesken.
Presidentit tapasivat lyhyesti kesäkuun alussa Normandian maihinnousun muistojuhlassa erittäin jännittyneessä ilmapiirissä. Putin vaati tuolloin Ukrainaa lopettamaan sotilasoperaationsa Itä-Ukrainan separatisteja vastaan ja varoitti uusista vastatoimista, jos Ukraina allekirjoittaa lähentymissopimuksen EU:n kanssa.
Ukrainan ja Venäjän suhteet ovat kiristyneet sen jälkeen entisestään. Ukrainan hallituksen ja länsimaiden mukaan Venäjä tukee Itä-Ukrainan kapinallisia lähettämällä alueelle jatkuvasti aseita ja uusia taistelijoita. Venäjän on kiistänyt syytökset.
Taistelut ovat keskittyneet viime viikkoina Donetskin ja Luhanskin kaupunkeihin, mutta Ukrainan armeijan tiedottajan Andriy Lysenkon mukaan Venäjä on yrittänyt avata uuden sotilaallisen rintaman myös Donetskin eteläpuolelle. Ukrainan joukot pysäyttivät maanantaina noin kymmenen panssarivaunun ja panssaroidun miehistönkuljetusvaunun kolonnan, joka oli matkalla eteläiseen Mariupolin satamakaupunkiin. Lysenkon mukaan panssarivaunuissa oli paikallisiksi kapinallisiksi naamioituneita venäläisiä sotilaita.
Ukrainan joukot pidättivät maanantaina myös kymmenen venäläistä laskuvarjojääkäriä noin 50 kilometrin päässä Donetskista. Miehet kuuluvat yksikköön, jonka kotipaikka on Kostroman alueella Moskovan koillispuolella.
Venäjän puolustusministeriön mukaan sotilaat olivat olleet partioimassa Ukrainan ja Venäjän välisellä rajalla ja ylittäneet rajan vahingossa. Selitystä ei pidetä uskottavana, sillä kiinni jääneet laskuvarjojääkärit kuuluvat Venäjän armeijan eliittijoukkoihin.
Maanantaina Venäjän Mi-24 helikoptereiden kerrottiin hyökänneen myös Luhanskin lähistöllä sijaitsevalle raja-asemalle ja surmanneen neljä ukrainalaista rajavartijaa.
Kapinalliset ilmoittivat viikonloppuna, ettei Venäjän ajama Ukrainan liittovaltiomalli enää kelpaa heille. Itsenäiseksi julistautuneen ”Donetskin kansantasavallan” pääministeri Oleksandr Zahartšenko kertoi Donetskissa pitämässään tiedotustilaisuudessa, että kapinallisten tavoitteena on nyt täysi itsenäisyys.
Ukrainan ja Venäjän-mielisten kapinallisten välisissä taisteluissa on kuollut jo yli 2 000 ihmistä.