Kreikan kriisi: Avuntarve nouseekin 92 miljardiin euroon
Saksan hallituskoalitio uhkaa hajota äänestyksessä tukipaketista. Kreikka ajautuu taas kohti uusia vaaleja.
Kreikan pelastusoperaatio venyy taas kerran kalkkiviivoille.
Kreikalta erääntyy torstaina 20. elokuuta maksettavaksi Euroopan keskuspankille 3,2 miljardin euron velka. Viime perjantaina sovitun kolmannen tukipaketin varoja ei voi kuitenkaan käyttää ennen kuin ratkaisu on hyväksytty kaikissa jäsenmaissa.
Suomessa eduskunnan suuri valiokunta siunasi tukipaketin 13. elokuuta. Saksassa ja Hollannissa asiasta päätetään vasta keskiviikkona 19. elokuuta järjestettävissä parlamentin erityisistunnoissa. Tukipaketti menee todennäköisesti läpi, vaikka sitä on kritisoitu voimakkaasti molemmissa maissa.
Epäluottamus Kreikkaa kohtaan on kasvanut, ja liittokansleri Angela Merkelin johtama hallituskoalitio tulee todennäköisesti repeämään äänestyksessä. Viime kuussa hallituspuolueiden 311 edustajasta 60 vastusti jopa pelastuspaketista käytäviä neuvotteluja.
Merkel muutti tämän viikon matkasuunnitelmiaan osallistuakseen liittopäiväkeskusteluluun. Monet hänen johtamansa CDU:n kansanedustajat ovat epäilleet tukipolitiikan toimivuutta. Voimakasta kritiikkiä on kuultu myös sen baijerilaisen sisarpuolueen CSU:n riveistä.
Sopimuksen kaatuminen olisi selvä epäluottamuslause Merkelille, mikä saattaisi johtaa pahimmassa tapauksessa liittokanslerin eroon. Sopimus menee kuitenkin erittäin todennäköisesti läpi, sillä sekä kristillisdemokraattien hallituskumppani SPD että oppositiossa olevat vihreät tukevat sitä.
Saksan tiukan talouspolitiikan takuumies, valtiovarainministeri Wolfgang Schäuble on lähettänyt puolueen liittopäiväedustajille kirjeen, jossa hän pyytää heitä hyväksymään tukipaketin.
Hän vakuutti myös Bild am Sonntag –lehden haastattelussa, että Kreikan kolmas tukipaketti on vastuullinen ja pakottaa Kreikan uudistamaan talouttaan velkojen toiveiden mukaisesti.
”Reformit on toteutettava kohta kohdalta. Me seuraamme tilannetta tarkasti. Tuleva apu riippuu täysin siitä”, Schäuble sanoi.
Euroalueen valtiovarainministereiden myöhään perjantai-iltana hyväksymän kolmevuotisen tukipaketin arvo nousee 86 miljardiin euroon. Laina auttaa Kreikkaa selviytymään vanhojen velkojen lyhennyksistä, mutta se ei ratkaise kriisiä pitkällä aikavälillä.
Käytännössä lainan myöntää Kreikalle Euroopan vakausmekanismi eli EVM. Vuonna 2012 perustetun kansainvälisen rahoituslaitoksen päämaja on Luxemburgissa ja sen tehtävänä on turvata euroalueen rahoitusvakaus.
Saksan valtiovarainministeriö arvioi kuitenkin Süddeutsche Zeitung -päivälehden mukaan, että Kreikan todellinen rahoitustarve nousee 92 miljardiin euroon. Puuttuvat 6,2 miljardia euroa on ilmeisesti tarkoitus kattaa yksityistämällä Kreikan valtion omaisuutta.
Lainaehtojen mukaan Kreikka perustaa 50 miljardin euron yksityistämisrahaston, jonka varat kootaan 30 vuoden aikana myymällä valtion omaisuutta kuten satamia, lentokenttiä ja valtion yhtiöitä.
Seuraavien kolmen vuoden aikana myynneillä on tarkoitus koota velkojen maksuun noin kuusi miljardia euroa.
Sopimus edellyttää, että Kreikan budjetin perusylijäämä nousee ensi vuonna 0,5 prosenttiin ja 2018 kolmeen ja puolen prosenttiin. Perusylijäämä on budjettiin syntyvä ylijäämä, kun velkojen lyhennyksiä ja korkoja ei oteta huomioon.
Kreikan kolmatta tukipakettia on arvosteltu euromaissa voimakkaasti, koska Kansainvälinen valuuttarahasto ei ole toistaiseksi siinä mukana. Pääjohtaja Christine Lagarden mukaan IMF ei voi osallistua rahoitukseen, ellei velkoja järjestellä uudelleen kestävälle pohjalle.
IMF:n osuudeksi on kaavailtu alustavasti 15–20 miljardia euroa, mutta se päättää osallistumisestaan vasta lokakuussa, kun ensimmäiset arviot Kreikan uudistushankkeista on saatu.
IMF on vaatinut velkojia leikkaamaan Kreikan velkojen nimellisarvoa. Kreikan suurin velkoja Saksa ei ole kuitenkaan suostunut leikkauksiin. Myös Suomi vastustaa leikkausta, koska se mitätöisi edellisen hallituksen neuvottelemat vakuudet.
Merkelin mukaan Saksa saattaa kuitenkin hyväksyä pidennyksiä Kreikan velkojen maksuaikoihin ja helpotuksia korkoihin. EU-lähteiden mukaan euroryhmässä on keskusteltu jopa 60 vuoden takaisinmaksuajoista. Myös Suomi on ilmeisesti valmis tähän.
IMF:n esittämässä mallissa Kreikan velkojen lyhentäminen alkaisi vasta 2030-luvulla ja viimeisen lainaerä tulisi maksuun vuonna 2080.
Näin pitkät maksuajat merkitsisivät käytännössä velkojen leikkaamisesta, vaikka toimenpiteestä ei puhutakaan sillä nimellä. Kreikan nimellinen velka pysyisi entisellään, mutta maksuaikojen pidennykset ja korkojen lasku pudottaisivat velan nykyarvon käytännössä lähes nollaan.
Kyse on niin sanotusta diskonttauksesta. Mitä kauemmaksi tulevaisuuteen maksu sijoittuu, sitä vähemmän sillä on arvoa nykyhetkellä inflaation vuoksi. Velan arvon lasketaan heikkenevän vuosittain niin sanotun diskonttokoron verran. Velkojille syntyy käytännössä tappioita, vaikka Kreikka maksaisi aikanaan takaisin koko summan.
Kreikan kolmas tukipaketti myönnetään EVM:n nykyisistä pääomista, joten Suomen vastuut eivät kasva toistaiseksi. Suomen ja muiden euromaiden riskit kasvavat kuitenkin lainasumman verran.
Eurovaltiot ovat maksaneet EVM:lle yhteensä 81 miljardin euron alkupääoman, josta Suomen osuus on 1,44 miljardia euroa. Ensimmäinen noin 26 miljardin euron maksuerä on määrä maksaa Kreikalle jo ensi viikolla. Summasta noin kymmenellä miljardilla pääomitetaan kreikkalaisia pankkeja.
Kreikassa tukipaketin tiukat ehdot johtavat todennäköisesti uusiin vaaleihin, jotka pidetään mahdollisesti jo syyskuussa.
Parlamentin on määrä äänestää lähiaikoina pääministeri Aléxis Tsiprasin hallituksen luottamuksesta. Kaikki merkit viittaavat siihen, että hän häviää äänestyksen.
Tsiprasin Syriza-puolueen vasemmistosiipi on noussut kapinaan. Parlamentin äänestyksessä 43 puolueen 149 kansanedustajasta äänesti viime viikolla tukipakettia vastaan tai pidättäytyi äänestämästä.
Sopimus hyväksyttiin lopulta euromyönteisten oppositiopuolueiden Uuden demokratian, To Potamin ja Pasokin tuella. Ne eivät aio kuitenkaan tukea hallitusta tulevassa luottamuslauseäänestyksessä.
Vielä maanantaina näytti siltä, että Tsípras järjestäisi luottamusäänestyksen jo ensi viikolla. Ateenalaisen Kathimerini-päivälehden mukaan hän haluaa kuitenkin keskustella tilanteesta ensin talousneuvonantajiensa kanssa, joten äänestys lykkääntyy.
Pitemmän päälle hallitustilanne on kestämätön.
Tsíprasin johtama Syrizan on käytännössä hajonnut kahtia tukipakettia koskevien kiistojen vuoksi. Puolueen vasemmistosiipi on muodostanut Vasemmistofoorumiksi kutsutun ryhmän, joka alkaa todennäköisesti kampanjoida euroalueesta eroamisen puolesta.