EU suunnittelee yhdistävänsä Euroopan junaliikenteen
Liikenneverkon pääkäytävät yhdistävät Suomen Keski-Eurooppaan kahta reittiä.
Euroopan Unionin suunnitelmissa on Euroopan junaliikenteen yhdenmukaistaminen niin, että mantereella voisi matkustaa junalla sujuvasti eri maiden alueella.
Suomen Kuvalehti kertoi heinäkuussa junamatkustamisesta Euroopassa (SK 29/2014) ja siitä, kuinka hankalaa pitkän junamatkan varaaminen käytännössä on. Pitkien junamatkojen varaaminen netin kautta ei onnistu yhdellä sivustolla ja parilla klikkauksella, kuten lentoliikenteessä. Kunkin maan omien kansallisten yhtiöiden standardit vaikeuttavat matkojen suunnittelua.
Euroopan unioni aikoo toteuttaa vuoteen 2030 mennessä yhdeksän niin sanottua ydinkäytäväkorridooria. Ne ovat tammikuun alussa 2014 voimaan astuneen TEN-T-lainsäädännön osasia. TEN-T on lyhenne sanoista Trans-European Transport Networks, Euroopan laajuinen liikenneverkko.
”EU:n jäsenmaat ovat hyväksyneet TEN-T:n ja sitoutuneet siihen. Se määrittää yhdeksän ydinkäytäväkorridooria, jotka halkovat Euroopan nurkasta nurkkaan yhdistäen ne kaikkien liikennemuotojen kautta,” kertoo logistiikka-asiantuntija Malla Paajanen.
Paajanen johtaa kansainvälistä Proximare-konsortiota, joka laatii toimintasuunnitelman yhdelle ydinkäytäväkorridooreista.
TEN-T:ssä ovat mukana niin tieverkostot, rautatieverkostot, lentokentät kuin meri- ja sisävesiliikennekin.
”Vuoden 2014 aikana jokaiselle ydinkäytäväkorridoorille laaditaan toimeenpidesuunnitelma eli kirjataan pääsuuntaviivat sille, mitä tehdään, kuka tekee ja milloin. Teemme työn Euroopan komission toimeksiannosta, ja sen laatiminen tapahtuu tiiviissä yhteistyössä jäsenmaiden ja liikenneoperaattoreiden kanssa.”
Suomen kannalta kiinnostavimmat ydinkäytäväkorridoorit ovat Pohjanmeri–Baltia ja Skandinavia–Välimeri. Käytävät yhdistävät Suomen Keski-Eurooppaan sekä Itämeren itä- että länsiosien kautta.
TEN-T-strategiassa Helsingin ja Tallinnan väli on osa Pohjanmeri–Baltia-käytävää. Tällä hetkellä väli kuljetaan meritse, mutta välillä niin Helsingissä kuin Tallinnassakin haikaillaan myös tunnelivaihtoehdon perään.
”Periaatteessa yhteys on tällä hetkellä kunnossa, koska laivayhteys toimii ja lentäenkin pääsee. Rautatie- tai maantietunnelia sellaisenaan ei siis ole millään tavalla kirjattu TEN-T strategiaan, ja se on siitä täysin erillinen juttu”, Paajanen sanoo.
Suomalaisille ja virolaisille tunnelikysymys on kuitenkin hyvin tärkeä ja ajankohtainenkin. Parasta aikaa siitä tehdään virolaisten johdolla ensimmäistä esiselvitystä.
Kiskoliikenteen osalta EU-lainsäädännön koneisto jauhaa myös niin sanottuja rautatiepaketteja. Niissä kirjataan yhteiset pelisäännöt rautatieliikenteen kehittämiseksi.
”Kolmas rautatiepaketti on hyväksytty, mutta jäsenmaissa toimeenpano takkuillee, koska pakettiin kuuluu askelia kohti kansainvälisen kilpailun vapauttamista, mikä on sensitiivinen kysymys kansallisille rautatieyhtiöille”, Paajanen kertoo.
Yhtenäiseen Eurooppaan kiskoin on siis vielä matkaa.