Armoton arvio: Venäjä on jäänyt ansaan – ”Minkäänlaista järkevää talouspolitiikkaa ei harjoiteta”
Putinin vastuu kriisistä on erittäin suuri, sanoo venäläinen taloustieteilijä.
Venäjää odottaa vähintään vuosikymmen ilman talouskasvua, ennustaa professori ja kokenut taloustieteilijä Jevgeni Gontmaher. Missään ei näy halua toteuttaa uudistuksia, jotka irrottaisivat maan öljy- ja kaasuansasta.
”Jos reformit aloitettaisiinkin, niiden toteuttaminen vaatisi vuosia. Kyse on erittäin monimutkaisista myös sosiaalisista ja poliittisista ratkaisuista, joiden vaikutukset voivat näkyä vasta vuosien päästä”, Gontmaher sanoo.
Monet jopa lännessä kiittelevät Venäjän 2000-luvun alun voimakasta talouskasvua presidentti Vladimir Putinin ansioksi. Toisten mielestä kyse on ollut ensisijaisesti öljyn hinnasta.
Gontmaherin arvio Putinin kolmannesta presidenttikaudesta on kuitenkin armoton.
”Öljyn hinta ei nouse, mutta maassa ei harjoiteta minkäänlaista järkevää talouspolitiikkaa eikä hallituksenkaan anneta sitä tehdä. Seurauksena meillä on järjestelmäkriisi eikä vain talouskriisi, mutta juuri taloudessa Putinin panos ja vastuu kriisistä on hyvin suuri.”
Talousprofessori muistuttaa, miten talouskasvun vauhti laantui jo 2013. Silloin öljyn hinta oli vielä yli 100 dollaria barrelilta eikä maata vastaan ollut talouspakotteita.
”Tuolloin bkt kasvoi vain 1,3 prosenttia ja kaikki johtui juuri Putinin politiikasta. Kaikki sen jälkeen tapahtunut, öljyn hinnan lasku ja sanktiot, ovat vain lisänneet kierrettä.”
Nykytilannetta Jevgeni Gontmaher kuvaa lievästi sanottuna ”erittäin hankalaksi” ja selittää kehityksestä kaksi kolmasosaa Putinin politiikalla tai paremminkin sen puuttumisella.
”Perustuslain mukaan presidentti vastaa ulko- ja sisäpolitiikan peruslinjauksista, mutta ainakaan sisäpolitiikassa Putin ei tee sitä. Öljyn hinnan laskun ja sanktioiden osuus talousvaikeuksista on noin 15 prosentin luokkaa. Ne eivät ole niin merkittäviä tekijöitä.”
Koska talouspolitiikassa ei kyetä pitkäjänteiseen päätöksentekoon, seuraavan vuosikymmenen aikana Gontmaherin mielestä ei ole tiedossa mitään hyvää.
”Jos tulee kasvua, se on pelkästään tilastollista, puoli tai puolitoista prosenttia bkt:sta.”
”Tällainen kasvu ei merkitse mitään, koska todellinen kehitys Venäjällä vaatii vähintään viiden prosentin vuosittaisia kasvulukuja ja uutta, laadullista kasvua. Ei niin, että kasvua tulisi energiahintojen ansiosta vaan uusien ajanmukaisten työpaikkojen avulla ja uusilla toimialueilla.”
Kun talouskasvua ei ole näköpiirissä, tiedossa ovat vaikeat ajat.
”Meitä odottaa sosiaalisten mittareiden voimakas lasku. Toki se on vähittäistä mutta jatkuu kaikkien tulevien vuosien ajan.”
Pois huonosta kierteestä päästään vain uudistamalla valtiota ja purkamalla tilanne, jota Jevgeni Gontmaher kuvaa valtion yksityistämiseksi. Hänestä ainoa voima muutosten toteuttajiksi löytyy valtakoneiston sisältä.
”Jokin ryhmä käy tyytymättömäksi nykytilanteeseen jostain syystä. Rahavirrat kulkevat heidän ohitseen tai sitten heille tulee tuntemus vaarasta ja itsesäilytysvaisto alkaa toimia. Tilannehan on sellainen, että kyse on koko maan kohtalosta. Silloin tapahtuu eliitin sisäinen vallankaappaus.”
Mitä sitten pitää tehdä?
Gontmaherin mukaan resepti on selkeä ja toteuttamisessa on kyse nimenomaan poliittisesta tahdosta.
”Pitää hajauttaa päätöksenteko ja uudelleenarvioida valtion tehtävät. Lisäksi valtion pitää lopettaa nykyinen rahavirtojen kontrollointi samoin kuin kaikki valtion yhtiöt.”
Gontmaher on mukana ryhmässä, jonka on perustanut talousuudistajana tunnettu entinen varapääministeri Aleksei Kudrin. Kansalaisaloitteiden komitea -niminen ryhmä on linjannut vaihtoehtoja nykyiselle politiikalle.
Gontmaher on tehnyt mittavan tutkijan uran mutta toiminut myös apulaissosiaaliministerinä 1993–1994 ja sen jälkeen pitkään johtotehtävissä hallituksen alaisissa toimielimissä.
Putinin kausi pitää Jevgeni Gontmaherin mielestä jakaa eri vaiheisiin, jotta sitä pystytään arvioimaan.
Kritiikistä huolimatta hän antaa Putinille tunnustusta, silloin kun on aihetta. Tämän pääministerikaudella tuloksia tuli.
”Putin sai paljon aikaan hallituksen johdossa 2008–2012. Pääministerinä hänellä oli tärkeä osa siinä, ettei vuosien 2008–2009 talouskriisistä tullut tuhoisaa”, Gontmaher sanoo.
”Energian hinnat laskivat varsin jyrkästi ja talouskasvu hidastui mutta alkoi sitten uudestaan. Putinin panos kasvun aikaansaamisessa oli iso. Hänen ansiokseen voi laskea enemmän kuin puolet tästä menestyksestä.”
Putinin ensimmäisellä presidenttikaudella (2000–2004) myönteiseen talouskehitykseen vaikuttivat Gontmaherin mukaan sekä öljyn hinta että Putinin politiikka.
”Putin ei estänyt uudistuksia, jotka olivat niin sanotussa Grefin ohjelmassa”, hän sanoo.
Grefin ohjelman keskeisiä toteuttajia olivat talouskehityksen ministeri German Gref ja silloinen valtiovarainministeri Aleksei Kudrin.
”Talouskasvusta puolet oli öljyn hinnan ja puolet Putinin ansiota.”
Tällä hetkellä Gref johtaa Venäjän suurinta pankkia, Sberbankia.
Toista Putinin presidenttikautta 2004–2008 Gontmaher luonnehtii epäonnistumiseksi.
”Hän jätti käyttämättä hyvän tilaisuuden irrottaa Venäjä riippuvuudesta raaka-aineisiin. Öljyn hinnan nousu jatkui”, hän sanoo.
”Putin olisi voinut tehdä paljon, koska kannatus oli korkealla, mutta hänen roolinsa talouskehityksessä oli jopa kielteinen. Toki perustettiin vakausrahasto, kuten rahastoa silloin kutsuttiin, mutta talouskasvu nojasi vain energian hintojen nousuun.”
”Kukaan ei tiedä Venäjän suuntaa, koska kukaan ei pääse Putinin pään sisälle” – ensimmäinen osa Jevgeni Gontmaherin haastattelusta on luettavissa täältä.
Haastattelu on tehty Skypellä ja sen teossa ovat avustaneet Vladislav Bykov ja Olga Derkach.