Vaalitilaisuus kirkossa. Republikaanien presidenttiehdokkuutta tavoitellut Michele Bachmann puhui seurakuntalaisille Iowan Oskaloossa tammikuun alussa. Kuva Charlie Riedel / AP / Lehtikuva.Suomen presidentinvaalien ensimmäisellä kierroksella arvokonservatiiviset ehdokkaat joutuivat suorastaan selittelemään uskonnollista vakaumustaan. Perussuomalaisten katolilainen Timo Soini ja kristillisdemokraattien helluntailainen Sari Essayah saivat vakuuttaa äänestäjiään ja mediaa siitä, että he osaavat pitää uskonnon erossa politiikasta.
Yhdysvalloissa asia on aivan toisin. Republikaanien esivaaleissa ehdokkaat kilvoittelevat arvokonservatiivisuudellaan, eikä demokraattienkaan ehdokkaan kannata ainakaan ateisti olla.
Kyse ei ole vain eurooppalaisten stereotypiasta amerikkalaisten uskonnollisuudesta. Kyselytutkimusten mukaan amerikkalaiset pitävät uskonnottomuutta vävy- tai miniäehdokkaassa erityisen huonona ominaisuutena, ja useampi äänestäisi presidentiksi mieluummin homon tai mormonin kuin ateistin, kertoo Scientific American.
Brittiläisen Kolumbian yliopiston tutkija Will Gervais on selvittänyt kokeellisen psykologian menetelmin, miksi yhdysvaltalaiset eivät pidä ateisteja sopivina luottamustehtäviin. Kyse ei ole siitä, uskooko ihminen luomiskertomukseen vai evoluutioon, tai siitä, millä hetkellä alkion katsotaan olevan yksilö kaikkine ihmisoikeuksineen.
Uskovat eivät myöskään kuvittele, että ateistien moraalikäsitykset poikkeaisivat olennaisesti uskonnollisten ihmisten moraalikäsityksistä. Sen sijaan uskovat eivät näytä luottavan siihen, että ateistit elävässä elämässä noudattaisivat niitä moraalikoodeja, jotka uskonnolliset ja uskonnottomat ihmiset ainakin periaatteessa yhteisesti jakavat.
Gervais esitti koehenkilöille kuvitteellisen tapahtuman. Autoilija kolhaisee vahingossa pysäköityä autoa ja poistuu paikalta jättämättä yhteystietojaan. Koehenkilöiden tuli arvioida, millä todennäköisyydellä autoilija oli kristitty, muslimi, raiskaaja tai ateisti.
Koehenkilöt pitivät aivan yhtä todennäköisenä sitä, että autoilija olisi ateisti kuin että hän olisi raiskaaja. Sen sijaan he pitivät epätodennäköisenä, että hän olisi ollut kristitty tai muslimi.
Toisessa tehtävässä koehenkilöt saivat ottaa kantaa ateistin tai uskonnollisen ihmisen palkkaamiseen erilaisiin työtehtäviin. Päiväkotityöntekijän vastuulliseen tehtävään ihmiset suosivat uskonnollista hakijaa. Tarjoilijan työssä luotettavuus ei korostu, ja siinä kuvitteelliset ateistit pärjäsivätkin paljon paremmin.
Ehkä yllättävintä Gervaisin tutkimuksessa oli, että uskonnottomiksi itsensä luokitelleet pitkälti jakoivat samat mielipiteet uskonnollisten ihmisten kanssa. Gervais päätteli, että sen enempää uskovat kuin uskonnottomatkaan eivät luota ateisteihin, koska ihmisten yleisesti uskotaan käyttäytyvän paremmin, jos he kuvittelevat Jumalan tarkkailevan heitä.
Ajatus ei ole lainkaan epärealistinen. Gervais on huomannut toisessa tutkimuksessa, että muistuttaminen Jumalan olemassaolosta vaikuttaa samalla tavalla kuin toisten ihmisten tarkkailtavana oleminen: se lisää itsetarkkailua ja saa yksilön käyttäytymään sosiaalisesti hyväksytymmällä tavalla.
Yhdessä Gervaisin tutkimuksessa koehenkilöt saivat katsoa joko videon organisaationsa vuosikatsausta lukevasta poliisipäälliköstä tai neutraalin matkailufilmin. Sen jälkeen heidän asenteitaan ateisteihin ja muihin ryhmiin, kuten juutalaisiin ja muslimeihin, mitattiin erilaisilla kysymyksillä.
Poliisivideon katsoneiden koehenkilöiden epäluottamus ateisteja kohtaan väheni verrattuna neutraalia videota katselleihin. Videoilla ei kuitenkaan ollut vaikutusta muihin ryhmiin kohdistuviin ennakkoluuloihin.
Maalliset auktoriteettihahmot voivat siis jossain määrin korvata Jumalan. Molempien olemassaolosta muistuttaminen lisää ihmisten luottamusta toisiinsa.
USA Today -lehti teetti vuonna 2007 kyselytutkimuksen yhdysvaltalaisten valmiudesta äänestää eri ryhmien edustajia presidentinvaaleissa. Oletuksena oli, että ehdokas olisi äänestäjän kannattaman puolueen ehdolle asettama ja yleisesti ottaen tehtävään pätevä.
Äänestäjistä 95 prosenttia oli periaatteessa valmis äänestämään katolilaista ehdokasta ja 94 prosenttia mustaa. John F. Kennedy oli ensimmäinen ja toistaiseksi ainoa katolilainen presidentti, ja vuonna 2008 valittu Barack Obama on puoliksi afrikkalaista alkuperää. Näiden ryhmien yleinen hyväksyttävyys tuskin yllätti ketään.
Naistakin voisi äänestää presidentiksi 88 prosenttia. Hillary Clinton hävisi demokraattien esivaaleissa Obamalle, mutta sukupuolesta se tuskin jäi kiinni.
Nyt republikaanien esivaaleja johtavan Mitt Romneyn kohtaloksi voi tulla hänen mormoniuskonsa. Vain 72 prosenttia yhdysvaltalaisista on valmis äänestämään mormonia.
Homoseksuaalisen ehdokkaan tulisi hyödyntää koko äänestäjäpotentiaalinsa, koska vuoden 2007 kyselyn mukaan vain 55 prosenttia olisi valmis äänestämään homoehdokasta. Ateistin on turha vaivautua senkään vertaa: uskonnoton kelpaisi vain 45 prosentille amerikkalaisista.
uskonto , ateismi , Timo Soini , Sari Essayah
Saat uusimmat, kiinnostavimmat ja puhutuimmat aiheet
kerran viikossa suoraan sähköpostiisi.
Pelonsekainen kunnioitus normien antajaa kohtaan selittää sen, että työnantajan ollessa poissa työntekijä tekee vaaditun eli hänestä on tullut aauktoriteetteihin nojaava, mikä on turvallista työn ja elämän kannalta, kun noudattaa siis sääntöjä eli samaa kuin uskonnon 10 käskyä.
Suomessakin eräässä vaalitentissä Eva Biaudet vaivaantui selvästi ja alkoi selittää omaa uskonnottomuuttaan kun kysyttiin uskooko hän jumalaan. Ehkä hän on sitten eri sukupolven kasvatti kuin esim Paavo Arhinmäki joka tuskin ateismiaan häpeää, tai sitten hän pelkäsi ydinkannattajakuntansa reaktiota (oletan että häntä äänestivät lähinnä naiset jotka kenties ajattelevat useammin näitä asioita tunteella ja uskovat usein ”korkeaan voimaan” tai omaan versioonsa kristinuskosta).
t. ”toothfairy agnostic”
Paavo Arhinmäki vastasi vaalikoneessa olevansa ”siltä väliltä” eli ei ateisti eikä uskova, mitä se sitten tarkkaakaan.
Jussi Halla-aho on myös avoimesti ateisti, mutta hän on niin kiistanalainen poliitikko, että ateismista ei taida koitua hänelle imagohaittaa.
Itse en vihreiden äänestäjänä tiedä yhtään avoimesti ateistista vihreää kansanedustajaa, eikä kokoomuksessakaan taida olla julkisesti ateisteja?
Joka koululuokkaan pistäväkatseisen rehtorin kasvokuva, niin järjestys säilyy. Samasta syystä niiden italialaisten luokkienkin seinillä oli krusifiksi: koulurauha säilyi. Kun kontrollisymbolien oikeutuksesta alettiin riidellä, niin koko maa vajosi rahoituskriisin kouriin.
Liika vapaus ei sovi ihmiskunnalle. Korruptoituneimmat yksilöt mädättävät asenteillaan ja käytöksellään koko järjestelmän.
Suomessa onneksi keskitytään enemmän asiaan kun USA:ssa eikä uskonnottomuus (voidaan varmaankin sanoa ateismin synonyymiksi) tule budjetista väitellessä esiin. Eihän silloin keskustella joulupukista tai hammaspeikoistakaan. Sanoisin että myöskään uskovaiset poliitikot eivät yleensä uskontoaan tuo esiin vaan aiheesta tivataan aina tilaisuuden tullen.
En tiedä minäkään vihreää ateistiedustajaa, oletettavasti Jyrki Kasvi oli sellainen. Kenties hän ja moni muukin (esim. Esko Valtaoja) sanoo itseään harmittomammin agnostikoksi vaikka käytännössä tarkoittaisi samaa kuin mitä sanalla ateisti yleensä ymmärretään. Tuomioja lienee ainoa korkean profiilin poliitikko joka profiloituu selvästi ateistiksi. Varmasti vasemmiston puolella löytyy muitakin.
Amerikkalaisten ateismikammo johtuu vain monia sukupolvia kestäneestä aivopesusta ja ateismin demonisoinnista, jossa kylmän sodan loppumiseen asti ateismi automaattisesti yhdistettiin kommunismiin, ja siten epäisänmaallisuuteen sekä amerikkalaisvastaisuuteen.
Tosin amerikkalaisten uskonnollisuus on suurelta osin ulkokultaista kirkossa ramppaamista, että kaikki muut näkevät, mutta kirkon seinien ulkopuolella areena on rietastelulle ja syntien urakoinnille vapaa.
Nehän voi sitten pyytää anteeksi.
Ukonnottomuus synonyymi ateismille??? Voi hyvänen aika näitä aikoja. Pakanuus on synonyymi uskonnottomuudelle, jos sille nyt vastinetta hakee.
Sata vuotta sitten ateistiksi sanottiin jumalankieltäjää.
nimim. Kuningas Kusti Vasa kirjoitti:
”Liika vapaus ei sovi ihmiskunnalle. Korruptoituneimmat yksilöt mädättävät asenteillaan ja käytöksellään koko järjestelmän.”
Mitä vapaampi ihmiskunta on, sitä vähemmän korruptiolla on merkitystä. Järjestelmäsi on vain luonnontilaa verhoava kangas - vaikka sitä ei poltettaisi, se ei kestäisi ajan hammasta kuitenkaan. Kukin ripustakoon seinilleen auktoriteettiensa kuvia - oli yksilö ympäristössään niin vapaa tekemään tai ei, ne ovat vain kuvia.
Luotan uskonnolliseen ihmiseen enemmän kuin itseeni. No, ehken kuitenkaan animisteihin, totemisteihin tai ”niihin”.
Pitäiskö oikeasti äänestää valtaan poliitikko, joka uskoo puhuvaan käärmeeseen ja maapallon 6000 vuoden ikään? Eikö tämä kerro jo jotain edustajan luotettavuudesta. Erkki Tuomioja taitaa olla niitä harvoja rehellisiä parlamentaarikkoja.
Pitäiskö oikeasti äänestää valtaan poliitikko, joka uskoo puhuvaan käärmeeseen ja maapallon 6000 vuoden ikään? Eikö tämä kerro jo jotain edustajan luotettavuudesta. Erkki Tuomioja taitaa olla niitä harvoja rehellisiä parlamentaarikkoja.
”””
kaikenlaista kirjoitti:
Ukonnottomuus synonyymi ateismille??? Voi hyvänen aika näitä aikoja. Pakanuus on synonyymi uskonnottomuudelle, jos sille nyt vastinetta hakee.
Sata vuotta sitten ateistiksi sanottiin jumalankieltäjää.
”””
Uskonnottomuus on arkikielessä synonyymi ateistille halusit tai et.
kaikilla ihmisillä on oikeus uskoo tai olla uskomatta jumalaan ..jenkit taitaa olla aika ahdasmielistä porukkaa jos pitää mormoneja jotenkin negatiivisena asiana.
Autoesimerkki oli mainio, tosin tutkimukset kertovat siihen suuntaan, että nimenomaan ateisti olisi jättänyt ne yhteystietonsa paikalle.
”1. Franzblau, 1934
Löysi tutkimuksessaan negatiivisen yhteyden uskonnollisuuden ja rehellisyyden kanssa (ts. ei-uskonnolliset ovat rehellisempiä).”
http://portti.iltalehti.fi/keskustelu/showthread.php?p= 999226&mode=threaded#post999226
Pelko taitaa olla syynä. Niin kuin moneen muuhunkin asiaan. - Ja valta.
Ateisti on valveutuneempi moniin eri asioihin, eikä ole niin vietävissä,
kuin uskovat ,jotka tuijottavat vain yhteen sokeaan pisteeseen.
Nuo ''tutkimukset'' ovat mielenkiintoisia.
Jos uskovaisuus olisi joku rauhan ja rehellisyyden mittari, miksi sitten lähi-itä kiehuu?
Eikö amerikankin pitäisi olla väkivallaton maa?
Tai yleensä koko maapallo, uskontoryhmistä riippumatta?
Omakohtaista kokemusta uskovista on että ovat monesti raadollisimpia kuin ei niin uskovat.
Usko=rauha vai ….onko sittenkään…. eipä taida olla! Ei ollenkaan
”Joku kirjoitti: Uskonnottomuus on arkikielessä synonyymi ateistille halusit tai et.”
http://fi.wikipedia.org/wiki/Ateismi
Kyllä pitäis edes vaivautua avaamaan wikipedian sivu aiheesta, ennekuin alkaa keksimään itse uusia käsitteitä sanoille, joilla on sentään satojen vuosien historia takanaan. Ateistisista uskonnoista ehkä tunnetuin ja suurin on buddhalaisuus.
Mutta ei tällainen tiedottomuus mikään yllätys ole nykyaikana, jolloin suuri osa ihmisistä ei vaivaudu koskaan ajattelussaan tulemaan yleiskäsitteiden tasolta totuuden etsintään. Näinollen he huiskivat mielessään sanoja edestakaisin ja vetelevät herneitä nenäänsä jatkuvasti, koska eivät yksinkertaisesti enää tiedä mistä puhutaan, kun puhutaan asioista niiden oikeilla nimillä.
”Presidentti Mauno Koivisto vuonna 2002 totesi erään venäläisen radioaseman haastattelussa, että hän vihaa ateisteja. Lausunto tuntuu merkilliseltä. Merkittävää on huomata, että Koivisto ei sanonut vihaavansa ateismia aatteena, vaan nimenomaan ateisteja, ja jatkoi perusteluna: ”koska he haluavat itse tulla jumaliksi ja luulevat ymmärtävänsä asioita, joita kukaan ei ymmärrä.”
http://www.vapaa-ajattelijat.fi/turku/?q=node/23
Ah, on siis aivan sallittua vihata uskonnollisia ryhmiä! Miten helpottavaa.
Oikeasti:
”Pitäiskö oikeasti äänestää valtaan poliitikko, joka uskoo puhuvaan käärmeeseen ja maapallon 6000 vuoden ikään?”
Se on sinun asiasi mitä äänestät. Demokratiaa. Aika harva suomalainen, luterilaisen kirkon pappikaan uskoo literaalisti luomiskertomukseen, mutta jostain syystä tämä aspekti hallitsee keskustelua.
Hamilo:
”Vain 72 prosenttia yhdysvaltalaisista on valmis äänestämään mormonia.”
Olisi kiva tietää vastaavia lukemia Suomesta. Onko muuten syrjintää sanoa, että en halua äänestää mormonia presidentiksi? Tai muslimia?
Tuolla joku itkee käsitettä ateismi ja että ihmiset on tyhmiä kun ei aattele siitä kuten hän. No siis. Uskonto on erittäin abstrakti käsite ja olisi hyvä että nimimerkki kertoisi meille yksiselitteisesti mitä tarkoittaa käsite ”jumala”. Sittenhän jokainen voi sanoa uskooko siihen vai ei.
Mitä taas tulee presidenttiehdokkaisiin, niin tuskinpa mormonius olisi Suomessa este ehdokkuudelle tai siis äänestämiselle. Mietittiin kaverin kanssa että nyt kun on jo musta mies, nainen ja kohta toivottavasti homoseksuaali pressana, niin mitäs tabuja on jäljellä? Yksi voisi olla mielenterveysongelmainen. Siinä olisikin mielenkiintoisia vaaliväittelyitä skitsofreenikon ja maanis-depressionistin välillä. Joka väittely olisi taatusti erilainen päin vastoin kuin nykyiset!
”Oikeasti kirjoitti: Pitäiskö oikeasti äänestää valtaan poliitikko, joka uskoo puhuvaan käärmeeseen ja maapallon 6000 vuoden ikään?”
Sehän on omantunnon asia ketä äänestää, mutta hyvä olisi jos vallankäyttäjänä on henkilö joka oikeasti tietää mitä nuo yllämainitut kielelliset ilmaisut tarkoittavat ja mitä niillä hengellisessä mielessä kuvataan. Muutoin on vaarana että vallankäyttäjä aivan aikuisen oikeasti alkaa taistelemaan tuulimyllyjä vastaan vain koska hän on astunut tilanteeseen jossa hänen ajattelunsa rajat ovat tulleet esteeksi ajattelun vapaudelle. Totuus on tekevä meidät vapaaksi, sanotaan Isossa kirjassa.
”””
kaikenlaista kirjoitti:
”Joku kirjoitti: Uskonnottomuus on arkikielessä synonyymi ateistille halusit tai et.”
http://fi.wikipedia.org/wiki/Ateismi
Kyllä pitäis edes vaivautua avaamaan wikipedian sivu aiheesta,
”””
Toistan: uskonnottomuus on arkikielessä synonyymi ateismille. Kun mainitsee lyhyesti olevansa ateisti, useimmiten tarkoitetaan ettei harjoita uskontoa eikä usko minkäään uskontokunnan väitteisiin jumaluuksista sen enempää kuin joulupukkiin tai hammaskeijuihin. Teoriassa tietysti jos ei henkilö olisi koskaan edes kuullut uskonnosta häntä tuskin voisi sanoa ateistiksi.
Mutta jos tietää uskonnosta sen mitä jokainen suomalainen tietää ja tekee tietoisen valinnan olla uskonnoton, hänestä käytetty nimitys on ateisti.
Olen hyvin tietoinen termiin liittyvästä keskustelusta, olen esim. lukenut Enqvistin Kuoleman ja unohtamisen aikakirjat hyvin tarkkaan. Turha kuvitella että olet ainoa asiaa joskus pohtinut ihminen maailmassa ja kaikki muut tietämättömiä. Voisit muutenkin pysyä hieman asiallisemmalla linjalla ja vetää henkeä pari kertaa ennen kuin vuodatat tekstisi kaikkien näkyville.
”Pakanuus on synonyymi uskonnottomuudelle, jos sille nyt vastinetta hakee.”
Missä vaiheessa pakanuus on muuttunut uskonnottomuudeksi, jeesuksenpalvojien nimityksestä muiden uskontojen edustajille?
Rakkauden työtä? Äiti ja poika mukana..tätäkään puolta ei vain pieni ihminen oikein ymmärrä näissä hartaissa, rakastavissa, hyvää toivovissa uskonnoissa.
”Joku kirjoitt: Mutta jos tietää uskonnosta sen mitä jokainen suomalainen tietää ja tekee tietoisen valinnan olla uskonnoton, hänestä käytetty nimitys on ateisti”
No eihän toki. Leninkin kääntyisi haudassaan jos tuon kuulisi. Lähipiirissäni on monia jotka ovat eronneet seurakunnasta, mutten koskaan sanoisi heitä ateisteiksi, sehän on melkein kuin nimittäisin heitä kommunisteiksi….. ilman että ilmoittaisivat vakamukseltaan todella olevansa sellaisia.
Jaa-a? kirjoitti:
”1. Franzblau, 1934
Löysi tutkimuksessaan negatiivisen yhteyden uskonnollisuuden ja rehellisyyden kanssa (ts. ei-uskonnolliset ovat rehellisempiä).”
Tämä on helppo uskoa. Uskovaiselle moraalikoodisto on häkki, jonka pitäisi muka estää tätä toimimasta väärin. Samalla se myös hyvin helposti johtaa siihen, että asioita ei oikeasti ajatella, koska ”meillähän on tämä moraali”. Lisäksi kaikkiin uskontoihin taitaa kuulua väärien tekojen anteeksiantaminen rukoilemalla tai sitten lahjomalla, joten joustovaraa löytyy.
Ateisti sen sijaan joutuu jatkuvasti pohtimaan onko joku asia
oikein tai väärin, koska sitä ei ole märehditty hänelle valmiiksi. Jos tulee lipsahdus väärän puolelle, niin voi voi, eipä ole Jumalaa armahtamassa pientä syntistä. Se on henkisesti paljon rankempaa, eikä siten tietenkään sovi kaikille. On helpompi kun ”isä” päättää – ja ottaa myös vastuun. Ateistilla myös vastuu on itsellä.
””””
kaikenlaista kirjoitti:
”Joku kirjoitt: Mutta jos tietää uskonnosta sen mitä jokainen suomalainen tietää ja tekee tietoisen valinnan olla uskonnoton, hänestä käytetty nimitys on ateisti”
No eihän toki. Leninkin kääntyisi haudassaan jos tuon kuulisi. Lähipiirissäni on monia jotka ovat eronneet seurakunnasta, mutten koskaan sanoisi heitä ateisteiksi, sehän on melkein kuin nimittäisin heitä kommunisteiksi….. ilman että ilmoittaisivat vakamukseltaan todella olevansa sellaisia.
””””
Se, että eroaa seurakunnasta ei tee ketään ateistiksi, mutta ei se tee myöskään ketään uskonnottomaksi.
Etuliite ”a” tarkoittaa negaatiota, vastakohtaa. Suomeksi se olisi ”ei-”. Jos tiedät mitä kommunismi on ja kannatat aatetta olet kommunisti. Jos et kannata, olet ”a-kommunisti” tai ”ei-kommunisti”. Tällaiset termit ovat tietysti melko turhia koska useimmat ihmiset ovat ”ei-xxx” useimmille aatteille mistä tietävät.
Uskonnosta (tai teismistä) on tullut poikkeus aatteiden joukossa ja ihmiset on kasvatettu tai pakotettu omaksumaan joku uskonto, tämän takia ei-uskovasta käytettävä nimitys on vakiintunut eri tavalla kuin a-kommunisti tai a-mörköisti henkilöstä joka ei usko mörköihin.
Joku kirjoitti monenlaista: kaikenlaista vastaa, kaikella kunnioituksella
Oolright….hyvä on. Alkaa menemään niin sanatarkalle linjalle, ettei enää asia taida rakentua.
Ponttini oli kuitenkin lähinnä se, että liian helposti jättäydytään ajattelussa ja käsitteiden tarkentamisessa puolin ja toisin puolitiehen.Tästä sitten seurauksena et jopa samaan päämäärään pyrkivät ihmiset, saattavat riidellä toistensa kanssa loputtomiin, koska eivät oikeasti puhu samaa ”kieltä”. Vaikka he niin luulevat koko ajan tekevänsä. Vanhat avioparit ovat tästä usein oivia esimerkkejä.
Jos uskonnollinen moraalikoodisto todella vaikuttaa ihmiseen positiivisella tavalla, niin miksi siitä ei ole olemassa ensimmäistäkään käytännön esimerkkiä? Vankilatkin ovat täynnä uskovaisia ja ateistien osuus alikorostuu.
Eihän meilläkään kukaan poliitikko uskalla asettua näyttävästi valtionkirkkoa vastaan. Halonenkin on joutunut nöyrtymään. Sen verran tukeva ote kirkolla edelleen on. Vaikka valtaosa kirkon jäsenistöstä varmasti epäilee uskon keskeisiä elementtejä, vaikkapa apostolisen uskontunnustuksensa sisältöä. Menee vielä aikaa ennenkuin valtionkirkosta luovutaan ja vaikkapa papit koulutetaan seurakuntalaisten omista jäsenmaksuista.
Hamilon viittaama tutkimus kertoo lähinnä ihmisten ennakkoluuloista yhdysvalloissa ateisteja kohtaan kuin mitä näytöt puoltavat asioiden laidan oikeasti olevan.
Ateistien osuus mm. rikoksista tuomituista ja vankilassa istuvista on huomattavasti vähäisempi kuin heidän osuutensa on väestössä yhteiskunnassa. Ateistit ovat myös yleisesti keskiarvoa korkeammin koulutettuja, usein parempituloisia ja siten mitä ilmeisemmin hyväosaisempia yhteiskunnassa.
Mutta muistelen* nähneeni myös tutkimuksen, jossa ateistit ovat aliedustettuina myös verrattuna pelkän oman tulo- ja yhteiskunnalliseen asemansa suhteessa.
*) yritin löytää referenssiksi, mutta en nyt tähän hätään löytänyt, muistelin että se olisi ollut Pew Research Centerin julkaisema tutkimus ks. http://pewresearch.org/
090909 kirjoitti:
”Jos uskonnollinen moraalikoodisto todella vaikuttaa ihmiseen positiivisella tavalla, niin miksi siitä ei ole olemassa ensimmäistäkään käytännön esimerkkiä? Vankilatkin ovat täynnä uskovaisia ja ateistien osuus alikorostuu.”
Se linkittämäsi tilasto on se käytännön esimerkki. Siitähän näkee selvästi että uskonnottomat (n. 20 prosenttia) ovat yliedustettuja, ja judeo-kristityt (alle 70 prosenttia) aliedustettuja vankiloissa.
@Maffew61
Ei vaan, että 80% vastasi kyselyyn uskonnosta ja ”Unknown/No Answer 18381” ts. ~20% ei vastannut. Se ei tarkoita, että he olisivat uskonnottomia.
Kai sinä nyt tuon verran ymmärrät englantia ja tilastoista, vai yrititkö vain trollata.
@ac
Jos ei-uskonnollisilla/uskonnottomilla ihmisillä ei ole ”no religion” -vaihtoehtoa ruksattavanaan (kuten ei ole ilmeisesti ollut), heidän on pakko jättää vastaamatta tuollaiseen kyselyyn. Valistunut arvaukseni että valtaosa 18381:sta vastaamatta jättäneistä olisi uskonnottomia saattaa olla tietysti väärä, mutta väite että tuo tilasto puoltaa näkemystä ”uskovaisten” ateisteja heikommasta moraalista on VARMASTI väärä. (Englannin vankiloissa ”no religion” -optio on muuten käytettävissä, ja näitä uskonnottomia oli kaikista vangeista vuonna 2000 31,9 %).
@Maffew61
Ateismi on käytännössä se ”no religion” vaihtoehto tuon kaltaisessa kyselyssä, vaikka semanttisesti tietysti religion on uskonto eikä usko. Eihän tuossa ollut myöskään vaihtoehtoa agnostikoille.
Käytännössä kuitenkin asioita yksinkertaistetaan kyselyissä juuri tuolla tavalla. Siksi myöskään sillä spekulointi mitä ei vastanneiden osuudessa on hyvin vaikeaa sanoa mitään ja se on parempi vain jättää laskuista pois kuten siinä olikin tehty.
Siis mitä hömppää tämä ateisti / uskonnoton oikein on? Sehän on sama asia.
Liittynee varmaan pariin asiaan:
1) Uskonnollisuustilastot, erityisesti maailmanuskontotilastoissa ja erityisesti jenkeissä - on kivempi uskonnollisen propagandan kannalta, kun voi näyttää, että uskonnottomia on noin vähän ja ateisteja vielä vähemmän. Vaikka todellisuudessa ne tulisi laskea yhteen. Oikeasti saman verran kannattajia kuin hinduilla, ja lähenee katolisia ja muslimeja.
2a) Sana tulkitaan tai ymmärretään väärin. Jos ei-uskovalle on valittavana kaksi käytännössä samaa termiä, niin niistä lievemmän kuuloinen
on helpompi valita. Siksi ei-uskonnollinen mieluummin kuin jyrkemmän kuuloinen ateisti. Vertaa: täysin raitis vai absolutisti. Nykysuomessakin edelleen kuulostaa, että absolutisti on joku kiihkouskovainen raittiusliikkeen alkoholivihaaja joka kaataa viinat viemäriin ja pilaa pirskeet ja täysin raittiille ei vain maistu. Vaikka termit tarkoittavat käytännössä aivan samaa asiaa, osa käyttää toista sanaa osa toista.
Vihasivat viinaa tai eivät.
2b) Sana tulkitaan tai ymmärretään väärin. Ei-uskonnollinen on jotain että, ihan sama, whatever. Ja sitten ateismi on muka jokin uskonto - kuulun siihen uskontokuntaan joka uskoo, että jumalia ei ole olemassa. Tai, kuulun siihen uskontokuntaan, jonka uskontona on olla, ja aktiivisesti hyökätä, kaikkia jumalia vastaan (eli samalla siis tunnustaen että jumalia on olemassa).
Vaikka todellisuudessa ne amerikkalaisteinit jotka, ”don't give a rat's ass about religion or gods” (atheist), voivat aivan hyvin vastata että non-religious. Koulussa kun on voitu kertoa, että älkää nyt sanoko 'atheist' jos haluatte vielä saada työpaikan. Koulussa on voitu kertoa myös aivan hyvin, että ateisti on satanisti ja non-religious on 'vain' uskonnoton. Ainakin vaihtaritutun perheenjäsenillä oli näin.
3) Neuvostoliito (ja Vietnam) olivat kommunistisia ja ateistisia. Nuo arvotukset kulkevat USAssa aivan käsi kädessä. Kommunistikauhu on amerikkalaisista elokuvista hyvin tuttua. Samaa pätee ainakin republikaaneilla edelleen. Julkinen terveydenhuoltokin ja kaikenlainen valtion sekaantuminen mihinkään asiaan on kommunismia. Jos olet ateisti, haikailet 1950-luvun Neuvostoliittoon ja pidät tappiotamme Vietnamissa hyvänä. Kukaan täysipäinen ei halua sinne, paitsi paholaiset, ai niin, ja ateistit. Hyvin, hyvin anti-amerikkalaisia kummatkin.
Tapaus 1 siis silkkaa propagandaa ja vääristelyä, ei voi tutkijoilla olla väärinymmärrys
Tapaukset 2 vääristelyä, ehkä väärinymmärrystä, joka tapauksessa typerää saivartelua.
Tapaus 3 edustaa silkkaa tietämättömyyttä, pelkoa tai unohtamisen haluttomuutta.
Kahdenlaista vitsiä olen kuullut:
Son, we love you, no matter what, you can tell us your girlfriend is pregnant, you drove under the influence, you burned down uncle Harry's cabin, you took a shot of heroin, or you've killed a man.
We still love you. But my god, don't tell us you're an atheist.
Son, we love you, no matter what, you can tell us your girlfriend is pregnant, you drove under the influence, you burned down uncle Harry's cabin, you are a heroin addict, or you've killed a man.
You may even tell us you don't believe in god. We still love you.
But my god, don't tell us you're an atheist.
Ensimmäinen versio siis vain sijoittaa ateismia arvoasteikossa sinne jonnekin.
Jälkimmäinen versio viittaa siihen sanan pahuuteen, jota ei siis hyväksytä, vaikka ei edes tiedetä mitä se tarkoittaa - siis sitä samaa mikä juuri sanottiin ja hyväksyttiin.
Voit osallistua keskusteluun, kun olet rekisteröitynyt käyttäjäksi ja kirjautunut sisään.
Kirjoittaja on vapaa tiedetoimittaja ja Suomen Kuvalehden avustaja.
Lue kaikki kirjoittajan jutut
Hetkinen tilausta käsitellään.
ateisti kirjoitti:
Mauno Koivisto kertoi Moskovassa ”Venäjän idea” -kirjaansa esitellessään vuonna 2002 vihaavansa ateisteja. Nykyään harva edes muistaa koko tapausta. Vertailun vuoksi, kuvitellaanpa että presidentti olisi kertonut vihaavansa homoja, muslimeja, juutalaisia, vammaisia tai jotain muuta ihmisryhmää.
Ateistien vihaaminen on siis edelleen Suomessa täysin sallittua, eikä herätä juuri pahennusta.