Mieheltä puuttuu aivoista 90 prosenttia – Silti elää normaalisti ja työskentelee virkamiehenä
Aivojen muokkautumista uudelleen voidaan edistää muun muassa lääkkeillä ja roboteilla.
Ranskalainen virkamies on elänyt suhteellisen normaalia ja tervettä elämää, vaikka häneltä puuttuu 90 prosenttia aivoista.
Ensimmäisenä tapauksesta kirjoitti Lancet-lehti jo vuonna 2007, jolloin mies oli 44-vuotias. Tutkijoiden mukaan mies oli elänyt suurimman osan elämästään tiedostamatta minkään olevan vialla.
Tapaus selvisi, kun mies oli mennyt lääkärille ja valittanut lievää heikkoutta vasemmassa jalassaan. Silloin havaittiin, että hänen pääkallonsa oli suurimmilta osin täynnä nestettä, joka oli jättänyt aivoille vain pienen tilan kallon reunoilta.
Sisäinen osa hänen aivoistaan oli lähes kokonaan heikentynyt pois.
Asiantuntijat arvioivat, että suurin osa miehen aivoista oli hiljalleen tuhoutunut 30 vuoden aikana veden kertyessä päähän. Tämä tila on nimeltään vesipää eli hydrokefalia.
Miehessä ei huomattu mitään erityisen poikkeavaa, paitsi että hänen älykkyysosamääränsä oli normaalia (100) alhaisempi eli 75. Hän kykeni kuitenkin työskentelemään virkamiehenä. Mies oli lisäksi naimisissa ja hänellä oli kaksi lasta.
Lähes kymmenen vuoden ajan tapaus on pakottanut tutkijoita pohtimaan, mitä tajunta tarkoittaa biologisessa mielessä.
Aiheesta luennoi hiljattain kognitiivisen psykologian tutkija Axel Cleeraman Buenos Airesissa tietoisuutta käsitelleessä konferenssissa. Cleermanin mukaan erilaisia aivoalueita tarvitaan vain vähän, koska aivot pystyvät kehittämään tietoisuutta myös muovautuvuuden eli plastisuuden kautta.
Cleerman kutsuu teoriaansa ”radikaalin plastisuuden teesiksi”. Sen mukaan tietoisuuden sijainti voi olla joustavaa ja eri aivoalueet voivat oppia sen. Toisin sanoen Cleermanin mukaan on epätodennäköistä, että yksi erityinen alue sellaisenaan olisi vastuussa tietoisuuden synnyttämisestä.
Cleermanin teoria käy hyvin yksiin uusimpien tutkimusten kanssa. Niiden mukaan aivot kykenevät muovautumaan uudelleen myös esimerkiksi vakavien aivovaurioiden jälkeen.
Aivot muovautuvat lapsuusaikana huomattavasti paremmin kuin aikuisena. Aikuisilla lapsuudenajan kaltaista muovautuvuutta voidaan kuitenkin edesauttaa lääkehoidoilla.
Lancet Neurology -lehdessä vuonna 2012 julkaistu raportti kertoo tutkimuksesta, jossa aivohalvauspotilaille annettu lääkitys johti parempaan motoriseen paranemiseen verrattuna lumelääkeryhmään. Lääkehoito sekä lumehoito oli yhdistetty normaaliin fysioterapiaan.
Aivot eivät muovaudu yksistään lääkkeiden avulla, vaan muovautuvuutta on ohjattava ulkoisten ärsykkeiden avulla. Näitä tärkeitä ulkoisia ärsykkeitä aivokuorelle on saatavissa muun muassa kuntouttavien robottien avulla.
Esimerkiksi kävelyrobotin avulla toispuoleisesti halvaantunut potilas kykenee kävelemään tuhansia aivojen muovautuvuutta aktivoivia askeleita tunnissa. Suomessa ensimmäisten joukossa kävelyrobotin hankki Laitilan terveyskoti.
Kuntouttavia robotteja terveystieteen opinnäytetyössään tarkastelleen Leena Korhosen mukaan ensimmäiset kolme kuukautta ovat aivojen kuntoutuksessa kriittisintä aikaa, koska silloin tapahtuu aivojen uudelleenmuokkautumista. Noin puoleen vuoteen asti puhutaan subakuutista vaiheesta, jolloin kuntoutuminen on kaikkein nopeinta.