Keinohaima voi olla totta jo vuonna 2018: Pastilliaskin kokoinen tietokone, jota voi kantaa taskussa

Antibiootit saattavat selittää tyypin 1 diabeteksen yleistymistä.

diabetes
Teksti
Lauri Seppälä
Julkaistu yli kolme vuotta sitten

Nykyisin ykköstyypin diabeetikkojen on käytettävä kahta apuvälinettä, joista toinen mittaa verensokeri- eli glukoositasoja ja toinen injektoi oikean annoksen insuliinia. Cambridgen yliopistossa Englannissa on kehitetty keinotekoista haimaa, jossa nämä ominaisuudet yhdistyvät yhdeksi tekniseksi kokonaisuudeksi.

Tutkijoiden mukaan laite tarjoaa aiempaa tarkemman tavan seurata ja kontrolloida ykköstyypin diabeetikkojen verensokeritasoja ilman päivittäisiä insuliinipistoksia.

Kyseessä on noin pastilliaskin kokoinen tietokone, jota voi kantaa esimerkiksi taskunreunuksessa. Laitteesta lähtee johto, jossa on ihon läpäisevä pieni neula.

”Tähän mennessä tutkimuksiin osallistuneet ovat olleet tyytyväisiä, sillä keinotekoisen haiman käyttö antaa heille aikaa ja vapautta diabeteksen hallinnassa”, kertoo tutkimusjohtaja Roman Hovorka.

Hovorkan mukaan tutkitut potilaat ovat kokeneet, että järjestelmä hallinnoi tehokkaasti heidän verensokeriaan ilman tarvetta jatkuvaan omaan seurantaan.

Tutkijoiden mukaan näin vältytään myös inhimillisiltä virheiltä, vahingossa tapahtuvilta yli- tai aliannostuksilta.

Laite tulee kehittelijöiden mukaan markkinoille todennäköisesti vuonna 2018. Euroopan komissio on tukenut hanketta yli 4,5 miljoonalla eurolla.

 

Toistaiseksi keinohaimaa kehittelevillä tutkijoilla on vielä monta pulmaa ratkottavanaan. Näihin lukeutuu esimerkiksi se, että insuliini alkaa vaikuttaa usein vasta kahden tunnin jälkeen siitä, kun sitä on vapautunut vereen.

Verensokeritasoon voi vaikuttaa merkittävästi esimerkiksi liikunta, ja laitteen tulisi kyetä laskemaan tällaiset yllättävät muuttujat. Yksi uhkatekijä liittyy siihen, että laitetta kyetään hakkeroimaan.

Uuden teknologian ansiosta keinotekoiselle haimalaitteelle on olemassa myös muita vaihtoehtoja. Näitä ovat kokonaisen haiman tai pelkästään haiman beetasolujen siirto diabeetikolle. Haiman beetasolut vastaavat insuliinin tuotannosta.

Haiman elinsiirto – kuten elinsiirrot yleensä – vaativat osakseen lääkitystä, jotta voidaan hillitä immuunijärjestelmän hyökkäyksiä. Pelkästään beetasolujen siirrossa elimistön puolustusjärjestelmä voi aktivoitua siten, että se saattaa tuhota beetasoluista jopa 80 prosenttia.

Oikein toimivalla teknisellä keinohaimalla vältyttäisiin asiantuntijoiden mukaan mittavilta leikkausoperaatioilta ja immuunijärjestelmää tukahduttavilta lääkityksiltä.

 

Yhdysvaltalaisten arvioiden mukaan ykköstyypin diabetes yleistyy maailmanlaajuisesti kolmen prosentin vuosivauhdilla.

Tyypin 1 diabetes on Suomessa yleisempi kuin missään muussa maassa. THL:n mukaan sitä sairastaa Suomessa noin 50 000 henkilöä.

Yhden teorian mukaan ykköstyypin diabeteksen nousu liittyy antibioottien ja suolistobakteerien vuorovaikutukseen.

Nature Biology -lehdessä helmikuussa 2016 julkaistussa New Yorkin yliopiston tutkimuksessa tarkasteltiin ei-lihavien hiirien terveyttä sen jälkeen, kun ne oli altistettu antibiooteille (niin kutsutut PAT-hiiret). Hiiret saivat antibiootteja määrän, joka on verrannollinen ihmislapsille käytettäviin määriin.

PAT-hiiristä 53 prosentille kehittyi seuranta-aikana ykköstyypin diabetes. Sen sijaan kontrolliryhmän hiirillä, jotka eivät saaneet antibiootteja, ykköstyypin diabetes kehittyi 26 prosentille.

Muutokset olivat hyvin perusteellisia. Kolme kuukautta vanhoilla PAT-hiirillä eräs immuunijärjestelmää tukeva bakteerilaji oli lähes kokonaan kadonnut. Kaikki kolme tarkasteltua bakteerilajiketta olivat PAT-hiirillä vähentyneet verrattuna kontrollihiiriin.