Hiilidioksidipäästöt kasvavat
Halpaan kivihiileen turvaudutaan kehitysmaissa.
Maaliskuussa näytti vielä hyvältä. Kansainvälisen energiajärjestön IEA:n raportin mukaan vuoden 2014 hiilidioksidipäästöt energiantuotannosta olivat vuoden 2013 tasolla, vaikka maailmantalous oli kasvanut kolme prosenttia. Tätä ennen energiantuotannon hiilidioksidipäästöt olivat pysyneet edellisvuoteen verrattuna samalla tasolla vain kolme kertaa, 1980-luvun alussa sekä vuosina 1992 and 2009. Näihin vuosiin liittyi kuitenkin heikko talouskasvu.
Raportti herätti toivoa siitä, että pyrkimykset energiantuotannon dekarbonisointiin eli energiantuotannon ja talouskasvun irrottamiseen kasvihuonekaasupäästöistä uusiutuviin energiamuotoihin investoimalla olisivat vihdoin alkaneet tuottaa tulosta.
Taloustieteilijä Ottmar Edenhofer Potsdamin ilmastonmuutoksien seurauksien tutkimusinstituutista on kuitenkin eri mieltä. Edenhoferin mukaan IEA:n vuoden 2014 alustava arvio saattaa nousta ylöspäin. Ja vaikka se pitäisi paikkansa, yksi vuosi ei ole trendin indikaattori, Edenhofer sanoi New Scientist -lehdelle.
Kasvihuonekaasujen päästöjen kasvutrendi oli 1970-luvulta 1990-luvulle 1,3 prosenttia vuodessa. Tällä vuosisadalla kasvua on ollut 2,2 prosenttia vuodessa.
Kun rikkaat länsimaat dekarbonisoivat talouksiaan siirtymällä hiilestä vähäpäästöisimpiin enrgianlähteisiin kuten maakaasuun tai uusiutuviin, kivihiili halpenee. Halpa kivihiili houkuttaa kehittyviä talouksia investoimaan hiilivoimaloihin, mikä on johtamassa koko planeetan mittakaavassa kivihiilen renessanssiin. Esimerkiksi Ranska, jonka sähköntuotanto on ydinvoiman ansiosta varsin puhdasta, jatkaa tukea hiilivoimaloiden rakentamiseen muissa maissa säilyttääkseen ranskalaisyhtiöiden työpaikat, New Scientist kirjoittaa.
Edenhofer esitti ilmastotutkijoiden konferenssissa Pariisissa, että ilmastopolitiikassa olisi otettava käyttöön suunnitelma B. Nykyinen YK-vetoinen pyrkimys maailmanlaajuisesti kattavaan sopimukseen päästöjen vähentämisestä on epäuskottava. ”Peliteoria kertoo, että se tulee epäonnistumaan”, Leidenin yliopiston tutkija Gjalt Huppes kertoi New Scientistille.
Suunnitelmassa B jokainen maa asettaisi niin korkean hiiliveron, että kannustimet saisivat energiayhtiöt luopumaan ensin kivihiilestä ja sitten kaasustakin. Columbia Universityn ekonomisti Joseph Stiglitzin ideassa pienikin ryhmä edistyksellisiä maita voisi pakottaa muutkin maat mukaan tulleilla.
Hiiliveron käyttöönottanut blokki asettaisi rangaistustullin tuotteille, joita tuodaan maista, jotka eivät ole asettaneet hiilelle hintaa. Tämä loisi näille maille houkuttimen liittyä hiiltä verottavaan blokkiin. Maailman kauppajärjestö WTO hyväksyy tällaiset tullit.