Geenienvaihtoa: Neandertalilaiset antoivat ihmisille vastustuskykyä tauteja vastaan – ja allergioita

Julkaistu yli kolme vuotta sitten

Kun Afrikasta lähteneet ihmiset ensi keran törmäsivät neandertalinihmisiin Euroopassa kymmeniä tuhansia vuosia sitten, risteytyivät nämä kaksi lajia niin, että meissä suomalaisissakin on yhä muutama prosentti neandertalilaista dna:ta.

Neandertalilaisen perimän osuus vaihtelee euraasialaisten kansojen joukossa, vain afrikkalaisilla neandertalilaista verta ei ole lainkaan.

Uuden tutkimuksen mukaan neandertalilaiset geenit vaikuttavat meissä ennen kaikkea immuunijärjestelmässä.

Yhtäältä saimme paremman vastustuskyvyn joitakin taudinaiheuttajia vastaan, toisaalta osa neandertalilaista perimää saaneista ihmisistä on varsinkin teollistuneissa ja kaupungistuneissa maissa alttiimpia allergioille.

Kaksi toisistaan riippumatonta, American Journal of Human Genetics -lehdessä julkaistua tutkimusta, Deschamps et al ja Dannemann et al, toivat lisävahvistusta käsitykselle, että lajienvälisellä geeninvaihdolla on ollut tärkeä rooli ihmisen evoluutiossa yleensä ja synnynnäisen immuniteetin kehityksessä erityisesti.

 

Tutkimuksessa kävi ilmi, että risteytyminen neandertalinihmisten ja denisovanihmisten kanssa vaikutti nykyihmisten geneettiseen vaihteluun kolmessa luonnolliseen immuniteettiin vaikuttavassa geenissä, Max Planck -instituutin evoluutioantropologian tutkija Janet Kelso sanoo.

Aiemmat tutkimukset ovat osoittaneet, että yhdestä kuuteen prosenttia modernien euraasialaisten genomista periytyy muinaisilta lähisukulaisiltamme, kuten neandertalilaisilta tai denisovanihmisiltä.

Molemmat uudet tutkimukset korostavat geenien TLR1, TLR6 ja TLR10 merkitystä. Näiden geenien tuottamia proteiineja löytyy solun pinnalta, jossa ne tunnistavat bakteerien, sienten ja loisten osia ja saavat aikaan antimikrobisen reaktion ja aktivoivat adaptiivisen immuunijärjestelmän.

Kelson tutkimusryhmä ei lähtökohtaisesti tutkimut immuunijärjestelmää, mutta he päätyivät samoihin geeneihin kuin toisessa tutkimuksessa. Kaksi geenivarianteista vastaa lähiten neandertalinihmisen genomia, kun taas kolmas on lähimpänä denisovanihmisen perimää.

 

Kelson ryhmä osoitti myös, että nämä geenivariantit tarjosivat kantajilleen etua luonnonvalinnassa.

Vaikka näiden geenivarianttien aiheuttama immuunijärjestelmän suurempi herkkyys saattoi suojata esi-isiämme infektioilta, ne voivat myös lisätä nykyajan ihmisen alttiutta allergioille.

Kelson mukaan heidän tutkimuksensa osoittaa, että risteytyminen neandertalilaisten kanssa todella hyödytti ihmisiä, ja että kaikkein ilmiselvin seuraus siitä oli parempi sopeutuminen ympäristöön, ennen kaikkea taudinaiheuttajiin ja uusiin ruokiin.

Hyöty risteytymisestä voi vaikuttaa yllättävältä, mutta sillä on oma logiikkansa.

”Esimerkiksi neandertalinihmiset olivat eläneet Euroopassa ja läntisessä Aasiassa noin 200 000 vuotta ennen kuin modernit ihmiset saapuivat sinne. Ne olivat todennäköisesti hyvin sopeutuneita paikalliseen ilmastoon, ruokaan ja taudinaiheuttajiin. Risteytymällä näiden muinaisten ihmisten kanssa me modernit ihmiset saimme kolme hyödyllistä sopeumaa.”