WikiDashboard valaisee Wikipedian muokkaushistoriaa ja paljastaa kiistellyt aiheet.
Wikipedia on maailman luetuimpia verkkosivuja. Jättimäisen tietosanakirjan kasvaessa on kasvanut myös keskustelu siitä, kuinka paljon kaikkien muokattavissa olevaan tietoon voi luottaa.
Palo Alto Research Center on kehittänyt yhden ratkaisun.
WikiDashboard avaa lukijalle artikkelin muokkaushistoriaa. Wikipedia merkitsee itsekin artikkeleja kiistanalaisiksi, mutta merkintöjen kattavuuteen ei voi luottaa. WikiDashboardin idea perustuu siihen, että mitä enemmän artikkelia on muokattu eestaas, sitä todennäköisemmin artikkeli käsittelee kiistanalaista aihetta.
Tarkoitus on helpottaa lukijaa ymmärtämään, kuinka varauksella artikkelin sisältämään kannattaa suhtautua. WikiDashboardin avulla voi myös tutkia, mitä muita artikkeleita kukin kirjoittaja on muokannut.
SK:n toimitus kokeili englanninkielisen Wikipedian artikkelia holokaustista, sillä Natsi-Saksan historia herättää tunnetusti kuohuntaa. Artikkelia oli muokattu kaiken kaikkiaan 6980 kertaa. Eniten artikkelia on muokannut käyttäjä SlimVirgin, 661 kertaa. Se käsittää 9,5 prosentia kaikista muokkauskerroista.
Israelia käsittelevää artikkelia oli muokattu puolestaan 7491 kertaa. Potin vei käyttäjä Tariqabjotu, jolle muokkauskertoja oli kertynyt 590, siis 7,9 prosentia. Vertailupohjaksi otettua Suomen sisällissotaa (”Finnish Civil War”) käsittelevää artikkelia oli muokattu 1527 kertaa, joista käyttäjä Illummeenin 329 muokkausta käsittävät 19,8 prosenttia.
Pienelläkin otannalla voi päätyä seuraaviin huomioihin:
Esitetyt luvut kerättiin WikiDashboardin huhtikuun 2008 versiolla.
Wikipedia , Internet , tietosanakirjat , lähdekritiikki
Saat uusimmat, kiinnostavimmat ja puhutuimmat aiheet
kerran viikossa suoraan sähköpostiisi.
Mutta muokkaaminen tarkoittaa myös yksinkertaisesti asioiden - oletettavasti faktojen - lisäämistä artikkeliin. Tämän unohtaminen jutusta tekee siitä vähän höhlän. Ikään kuin wikipedian teksti olisi ollut ”valmis”, ja sitten sitä olisi muokattu suuntaan ja toiseen - ei!
Mielestäni viestintävälineistä voitaisiin tehdä oheinen arvio oikeusviranomaisten avustuksella.
Itse pidän wikipediaa lähinnä suuntaa antavana tiedonlähteenä ja käyn aina varmistamassa muistakin lähteistä asioita.Ja suhtaudun koko wikipediaan todella isolla varauksella ja suosittelen sitä muillekkin.
En pidä Wikipediaa kovinkaan luotettavana tiedonlähteenä, mutta sieltä on helppo käydä nopeasti tarkistamassa jokin asia. En ikinä merkitsisi sitä mihinkään juttuun lähteeksi.
Voit osallistua keskusteluun, kun olet rekisteröitynyt käyttäjäksi ja kirjautunut sisään.
Hetkinen tilausta käsitellään.
Raili kirjoitti:
Hyvä, että tällainen palvelu on keksitty! Itse luotin aiemmin Wikipediaan paljon enemmän, mutta muutamien selkeiden virheiden huomaaminen on vähentänyt intoa käyttää kyseistä sivustoa minkäänlaisena lähdemateriaalina.