Autottomat helsinkiläiset tukevat nyt autoilijoita tuntuvasti pysäköinnin kautta, kirjoittaa Osmo Soininvaara.
Kuvitus Outi KainiemiEspoon metrosta riideltiin näkyvästi liki kolmekymmentä vuotta. Helsinki valmistautuu hiljaisuudessa lähes samaa suuruusluokkaa olevaan liikenneinvestointiin. Satamalta vapautuville asuinalueille on tarkoitus rakentaa maanalaista pysäköintitilaa puolen miljardin euron edestä. Vaikeiden rakentamisolojen vuoksi autopaikan hinta vaihtelee 30 000 ja 70 000 euron välillä. Vielä kalliimmaksi pysäköinti tulisi maan päällä, koska pysäköintikentät veisivät tilaa enemmän kuin asuminen. Tuhannet asukkaat joutuisivat väistymään autojen tieltä.
Kannattaako jätti-investointi autopaikkoihin? Kannattaa, jos tulevat asukkaat ovat valmiit niistä maksamaan. Ei kannata, jos he eivät pidä autopaikkoja vaadittavan rahan arvoisena. Näin se markkinataloudessa yleensä menee.
Asukkailta ei kuitenkaan kysytä mitään. Jos haluaa asunnon, on pakko maksaa myös pysäköinnistä, oli autoa tai ei.
Kokemus Arabianrannasta kertoo, että tällä menetelmällä autopaikkoja rakennetaan liian vähän. Autopaikkojen määrä ei riitä, koska ne jaetaan ensiksi ehtiville lähes ilmaiseksi. Normi on kaksi autopaikkaa kolmea asuntoa kohden. Se kolmas on ymmärrettävästi tyytymätön, koska ei saa autopaikkaa, vaikka on siitä maksanut.
Toisaalta Arabianrannassa on maksullinen parkkihalli lähes tyhjillään. Autopaikat ovat siellä kalliita, mutta vielä kalliimmaksi ne oman talon alle rakennettavat autopaikat tulevat. Eikö tyhjillään seisova autohalli osoita, etteivät pysäköintipaikat ole hintansa arvoisia?
Paljon pienempi määrä autopaikkoja riittäisi, jos autopaikkaa ei pakkomyytäisi asunnon mukana. Monen mielestä olisi kohtuutonta maksaa autopaikasta 50 000 euroa tai vuokrata se 300 eurolla kuussa. Yhtä paljon siitä joutuu nytkin maksamaan. Miten vasta vapaaehtoisuus tekee maksusta kohtuuttoman?
Helsinki subventoi julkista liikennettä noin 50 prosentilla. Näyttölipun omistaja hyötyy tästä tuesta joitakin kymppejä kuussa. Pysäköinnin kautta autottomat helsinkiläiset tukevat autoilijoita paljon enemmän.
Mikä muuttuisi, jos autopaikan hinta irrotettaisiin asunnon hinnasta? Ne, joille auto on välttämättömyys, varmaankin ostaisivat autopaikan. Eihän heidän tilanteensa muuttuisi, koska yhtä paljon he joutuvat nytkin autopaikasta maksamaan - tai no, osan paikkansa hinnasta he laskuttavat nyt autottomalta naapuriltaan.
Auton hankintaa pohdittaisiin pidempään, jos pysäköintipaikan hinta kolminkertaistaisi auton hinnan. Kesäautot säilytettäisiin mökillä tai ainakin jossain halvemmassa paikassa. Autoa satunnaisesti käyttävälle tulisi halvemmaksi vuokrata auto kuin maksaa autopaikasta. CityCarClubin kaltainen autojen yhteiskäyttö yleistyisi; pelkällä pysäköintipaikan hinnalla ajaisi yhteiskäyttöautolla aika paljon. Autostaan kovin riippuvaiset valitsisivat asuinpaikakseen alueen, jossa pysäköinti järjestyisi halvemmalla.
Kaikki nämä tekijät johtaisivat siihen, että paljon pienempi määrä pysäköintipaikkoja riittäisi, jos pysäköinnin hinta irrotettaisiin asunnon hinnasta. Säästyisi satoja miljoonia euroja. Markkinatalous ohjaa resursseja tehokkaammin kuin yhteiskunnan asettamat normit.
Kaavoittajan vastaus tähän on, ettei autopaikkojen määrää voi jättää markkinoiden ratkaistavaksi, koska asunnon ostaja on lyhytnäköinen. Vaikka asiakas haluaa asunnon nyt ilman autopaikkaa, voi hän tarvita autoa myöhemmin.
Jälkeenpäin pysäköintihallin rakentaminen tulee vielä kalliimmaksi. Asunnon ostajalla on kuitenkin oikeus ostaa yksiö ensiasunnoksi, vaikka voi myöhemmin tarvita lisäneliöitä. Joustavuutta tulevien tarpeiden osalta saataisiin, jos luolat suunniteltaisiin laajennettaviksi tai kaavoissa varattaisiin tontteja ehkä myöhemmin tarvittaville pysäköintitaloille. On myös selvää, että autopaikkojen oikea hinnoittelu vähentää niiden kysyntää pysyvästi.
Uusiin ja peruskorjattaviin taloihin vaaditaan aina autopaikat. Jos tontille ei mahdu, rakennusluvan ehtona on osallistuminen jonkin pysäköintihallin rahoitukseen lähistöllä.
Autopaikkavaatimus estää asuinalueiden tiivistämistä. Viimeksi Vuosaaressa jätettiin rakentamatta kerrostalo edulliseen paikkaan, koska tontille ei voinut pohjavesialueen vuoksi rakentaa pysäköintipaikkoja edes maan alle. Miksi ei voisi olla taloja, joihin valikoituu autottomia kotitalouksia?
Kantakaupungin vanhoissa kiinteistöissä ei autopaikkoja ole. Niiden asukkaat ovat oikeutettuja lunastamaan asukaspysäköintitunnuksen. Ulkopuolisille kadunvarsipysäköinti maksaa kaksikymmentä euroa päivässä, mutta asukas maksaa koko vuoden pysäköinnistä vaivaisen satasen. Tätä voi pitää jopa eriarvoisena, koska uusien ja peruskorjattavien asuntojen asukkaat joutuvat maksamaan pysäköinnistä monikymmenkertaisesti. Toisaalta pysäköintitunnus ei takaa paikkaa. Niitä on jaettu 31 000, mutta kadunvarsipaikkoja on vain 19 000.
Kaikkien kantakaupungin autoilijoiden etu olisi, että osa kadunvarsipaikoille tunkevista siirtyisi pysäköintilaitoksiin. Yhdenkään autoilijan ei kuitenkaan kannata uhrautua muiden puolesta ja maksaa luolapaikasta maltaita, jotta muut löytäisivät ilmaisen kadunvarsipaikan helpommin.
Kaikki autoilijat hyötyisivät pysäköintiluolista - myös ne, jotka jäisivät kadunvarsipysäköijiksi. Siksi kaikkien autoilijoiden tulisi osallistua niiden rahoitukseen. Asukaspysäköintitunnuksen hintaa tulisi nostaa tuntuvasti ja tulot käyttää pysäköintiluolien rakentamiseen.
Helsingin kantakaupungin ruutukaava-alueella kannattaisi varata joka kolmas katu pihakaduksi. Niistä tulisi rauhallisia jalankulkijoiden kävelyreittejä. Paikasta toiseen siirtymiseen autot eivät jokaista katua tarvitse, mutta pysäköintiin ne tarvitsevat. Pysäköinnin siirtäminen kantakaupungissa kallioluoliin olisi suuri investointi, mutta se kannattaisi.
Teksti Osmo Soininvaara
Kolumnisti on vapaa kirjoittaja ja luennoija.
Joko olet tilannut Suomen Kuvalehden uutiskirjeen?
Saat uusimmat, kiinnostavimmat ja puhutuimmat aiheet
kerran viikossa suoraan sähköpostiisi.
hyvä kirjoitus! vaihdetaan vaan sanan pysäköinti tilalle sana pakolainen.
onko osmo autoilukriittinen kuten joku on maahanmuutto kriittinen.
Erittäin asiallinen kirjoitus, pitäisi kuitenkin pyrkiä siihen, että yksityisomisteiset autot olisivat luksusta, eikä niitä tarvittaisi käytännössä ollenkaan.
Voisiko metroon saada ”kalliimman lipun” vaunun, jossa ei olisi pummeja ja muita haisuleita? Olisin valmis maksamaan saadakseni matkustaa omienkaltaisteni kanssa.
Osmo, mihin se putkimies parkkeeraa kun tulee tarve käyntiin? Eikä se tule bussilla. Ai, että asuinpaikka valikoituisi sen mukaan tarvitseeko autoa? Arabia on hyvä esimerkki epäonnistunesta kaikesta. Niitä tuskin kukaan kaipaa lisää.
Vihreät ovat stadissa saaneet hankaloitettua auutoilijan elämää tekemällä tukkoja (kamppi), seisottamalla 200 000 autoa liikenne valoissa turhaan kun vihreä aaltokin voisi olla käytössä, pysäköinnin vaikeuttamisella jne. Kuten yksi kaupunginvaltuutettu sanoi, että yksityisautoilua on keskustassa vähennettävä, mutta tarjosi ainoastaan fasistia kenoja ja kehäpäätelmää että koska näin on tehtävä, näin on tehtävä. Siinä sitä onkin miettimistä.
Oikea perheellinen ja oikeita töitä tekevä tarvitsee auton ja parkkipaikan. Auto on huippu kätevä. Siihen saa tavarat suojaan, ja sillä pääsee pisteestä A pisteeseen B hetkessä. Osaltaan tää koko yhteiskunta rakentuu auton tehokkuuteen. Ajatelkaa, jos tämä kaikki liikenne hoidettaisiin hevosella. Tai joka huusholliin tulisi sellainen metro, että siihen mahtuu perhe tavaroineen. Ja metrolla on aikaa pysähtyä lastaamaan.
Suomessa on tilaa tehdä sellaiset tiet, että kaikki mahtuvat teille yhtä aikaa. On myös tilaa tehdä parkkipaikat.
Vihreät ovat tyypiltään sinkkuja tai sellaisia, että rapistelevat
muutamaa paperia toimistossa, joka on keskellä Helsinkiä. He eivät tarvitse autoa. Heillä on rahaa hurauttaa pikku salkkunen kainalossaan taksilla, tai lentää ulkomaille lepäämään. -Ei päivähoitopaikkoihin, ei kouluihin, ei lasten harrastuksiin, ei työkaluja, ei hankalia työpaikkoja, ei yötöitä, ei mökkiharrastusta, ei autolla kesälomalle, ei huonon julkisen liikenteen päässä.
Soininvaaran ideologia kuuluu niiden ideologioiden ryhmään, joissa vähemmistö pyrkii kieltämään enemmistöltä jotain hyväksikoettua.
Kyse on pohjimmiltaan asukkaiden valikoimisesta. Poliittisesti ajatellen Soininvaaran ajatukset ovat loogisia. Hän pyrkisi lisäämään itsensä tavoin ajattelevia pääkaupunkiseudulla. Samalla näille kohdistettaisiin yhteiskunnan varoja uusien edullisten asuntojen muodossa. Helsinkihän joka tapauksessa subventoi uusia asuinalueita ja erityisesti niille rakennettavia kaupungin vuokra-asuntoja.
Helsingin kaupungin vuokra-asuntojen vuokrataso on vain noin puolet markkinahinnasta.
Ja kaupungin vuokra-asuntojahan kaikille uusile alueille on rakennettu ja rakennetaan. Tämä asia on noussut viime aikoina myös julkiseen keskusteluun. Näkökulmana on ollut hyvätuloisten kaupungin vuokra-asunnoissa asuvien saama merkittävä etu samanaikaisesti, kun asuntojonot ovat täynnä pienituloisia, asuntoa kipeästi kaipaavia. Edulliseen asuntoon hyvälle aluelle päässeellä ei ole mitään pelkoa menettää asumisoikeuttaan tulojen ja varallisuuden kasvaessa.
Sellaista on pääkaupunkiseudun punavihreä asuntopolitiikka.
Muuan kohta pisti silmään Soinivaaran kirjoituksessa:
”Monen mielestä olisi kohtuutonta maksaa autopaikasta 50 000 euroa tai vuokrata se 300 eurolla kuussa. Yhtä paljon siitä joutuu nytkin maksamaan.”
Kun autopaikan koko taitaa olla noin 5 x 3 metriä eli 15 neliötä ja Helsingistä pystyy vuoraamaan
30 neliömetrin asunnon 500 eurolla kuussa tuntuu järjettömällltä väite että tuo hinta olisi kylmästä, betonilattiaisesta tilasta asiallinen, verrattuna rakennuskustannukseltaan huomattavasti kalliimpaan
asuintilaan. Täytynee siis todeta että tämäkin kirjoitus on halpahintaista demagogiaa, eikä ansaitse
tarkempaa tutkiskelua. Jos Soininvaara olisi vakavissaan hän ei varmaankaan syyllistyisi tälläiseen
sumutusyritykseen.
Tämä punavihreä asuntopolitiikka, jossa hyvätuloisetkin voivat roikkua kaupungin
vuokra-asunnoissa kuinka kauan vain haluavat, on epäoikeudenmukaista pienempi
tuloisia kohtaan, ihan niin kuin autotonkin maksaessaan autopaikoista auton omistajille.
Siihen voisi Soininvaara myöskin puuttua. Halvat vuokra-asunnot hyvätuloisille on myös
epäoikeudenmukaista asuntopolitiikkaa, joka pitäisi myös oikaista.
”Eikö tyhjillään seisova autohalli osoita, etteivät pysäköintipaikat ole hintansa arvoisia?”
Kyllä. Helsingin lepsu pysäköinninvalvonta on osasyy siihen ettei parkkipaikkoja mielletä olevan tarpeeksi. Yksityisautoilua ei kuulu verovaroin tuke kuten julkista liikennettä. Siksi parkkiluolia ja -halleja ei tule verovaroin rakentaa. Markkinatalous kyllä pitää huolen siitä, että terveellä liketaloudellisella pohjalla rakennettuja pysäköintilaitoksia tulee tarpeeksi, kunhan väärinpysäköinnistä kiinnijäämisen riski on tarpeeksi suuri sekä sanktiot tarpeeksi suuret.
Maa ei nouse sitä vauhtia, että kadunvarsipaikat
lisääntyisivät. On aivan turha luulla, että kivijalkakaupat eläisivät niillä kahdella parkkipaikalla, jotka mahtuvat liikkeen eteen. Tuskin siinä edes on asiakkaan auto. Korkeintaan liikkeen työntekijän. Me käymme kauppakeskuksissa koska siellä on viihtyisää eikä autoja tarvitse väistellä. Joka kolmas katu voisi olla kävelykatu, jotka myös valvonnalla pidetään autoista vapaana päinvastoin kuin nyt tehdään. Viihtyisät kävelykadut lisäävät asiakkaita kivijalkaliikkeissä - ei tukkoiset kadut. Kivijalkakauppiaiden tulisi kanattaa oman edun nimimssä tietulleja ja joukkoliikennettä. Tätä ne eivät ole oivaltaneet vaan seuraavat sokeasti kauppakeskusten etuja ajavaa kauppakamaria.
Hyvä kirjoitus, mutta niukkuus on pitkälti keinotekoista ja kiinni kaavoituksesta. Sallimalla korkeammat rakennukset tilaa ei tarvitsisi louhia maan alle. Pari parkkitaloa maan päällä riittäisi ratkaisemaan kokonaisen kaupunginosan asukaspysäköinnin. Jostain syystä halutaan pysäköinnin hintaa nostaa pakottamalla rakentamaan ne kalliimmalla peruskallion sisään.
Onko Arabianrannassa parkkihallin rakentamiskustannuksia subventoitu asuntojen hinnoissa? Siellä pysäköinti maksaa 75e/kk, ei 300e/kk ( http://www.hsi.fi/arabianparkki/ ), vaikka se on kaivettu ja suurelta osin louhittu maan alle.
Aina kun lennän Helsinkiin, totean allani näkyvän vain vettä ja metsää. Tilanpuutetta ei näy missään.
”Asukkailta ei kuitenkaan kysytä mitään. Jos haluaa asunnon, on pakko maksaa myös pysäköinnistä, oli autoa tai ei.
Kokemus Arabianrannasta kertoo, että tällä menetelmällä autopaikkoja rakennetaan liian vähän. Autopaikkojen määrä ei riitä, koska ne jaetaan ensiksi ehtiville lähes ilmaiseksi. Normi on kaksi autopaikkaa kolmea asuntoa kohden. Se kolmas on ymmärrettävästi tyytymätön, koska ei saa autopaikkaa, vaikka on siitä maksanut.”
Siis millä loKiikalla autoton asukas maksaa autopaikasta?
Moni kommentoija tuntuu kuvittelevan, että kaupunki maksaa autopaikat ja kyse olisi siitä, pitääkö vai eikö veronmaksajien pidä subventoida autopaikkoja. Ei se niin ole. Kaupunki velvoittaa taloyhtiöt rakentamaan autopaikkoja halusivat nämä tai eivät halunneet ja maksamaan sen itse. Minusta asukkaiden pitäisi itse ratkaista, montako autopaikkaa he haluavat rahoittaa. Minun puolestani ihan niin monta kuin haluavat, kunhan eivät pane muita rahoittamaan niitä.
Olen sitä mieltä, että jos autopaikat maksavat vaikka 50 000 euroa, ja niitä tulee yksi paikka kahta asuntoa kohden, ei ole oikein panna kaikki,
nekin, jotka eivät autopaikkaa saa, maksamaan siitä asuntonsa hinnassa 25 000 euroa,
Jude kysyi, millä logiikalla autoton maksaa autopaikasta. Sillä logiikalla, että autopaikan hinta sisältyy asunnon hintaan. En tiedä, onko tässä mitään logiikkaa, niin se vain on.
Kehä kolmosen tienoilla on tilaa rakentaa millaisia pysäköintikenttiä hyvänsä niillä, jotka haluavat asua pysäköintikenttien ympäröiminä. Nyt on kyse Helsingin rannoista, j0illa ei ole tilaa maanpäällisille pysäköintikentille. Autopaikka ajoreitteineen vie noin 30 neliötä autoa kohden , eli kymmenen tuhatta autopaikkaa noin 30 hehtaaria.
Osmo kirjoitti: …
Miksi ei voisi olla taloja, joihin valikoituu autottomia kotitalouksia? …
Hyvä huomio.
Vastaavalla tavalla voisin kysyä - vaikka se epäkorrektia onkin:
Miksi ei voisi olla taloja, joihin valikoituu liikuntakykyisiä asukkaita/kotitalouksia?
Myös tällä valinnalla on syitä, seurauksia ja kustannuksia.
Pari muutakin kohtaa po. kirjoituksessa voitaisiin kirjoittaa hiukan toisin:
… Asukkailta ei kuitenkaan kysytä mitään. Jos haluaa asunnon, on pakko maksaa myös ESTEETTÖMYYDESTÄ, oli liikuntakykyinen tai ei.
Paljon pienempi määrä ESTEETTÖMIÄ ASUNTOJA riittäisi, jos niitä ei pakkomyytäisi KAIKKIEN asunTOJEn mukana.
Autot ovat tosi hyviä ja käteviä. Koko yhteiskuntamme toimivuus rakentuu autojen varaan. Julkinen liikenne on erikoistapaus ja hyvä niille jotka pystyvät sitä hyödyntämään. Ilmainen autopaikka kuuluu jokaiselle tervitsevalle.
On täysin väärin väittää, että satanen olisi halpa hinta kadulle parkkeeramisesta. Se on liian paljon. Ja kaksikymppiä päivä on törkeää rahastusta aatteen nimissä.
Tulevaisuuden pääkaupunki rakentuu kehien varsille. Helsingin niemen kärkeen jää kitumaan toimimaton kävelykeskusta.
Rolf kirjoitti:
1. ” Autot ovat tosi hyviä ja käteviä. ”
2. ” Koko yhteiskuntamme toimivuus rakentuu autojen varaan. ”
Aivan niin. Sellainen, joka syystä tai kolmannesta ei käytä autoa, vierailu vaikkapa sotainvalidisukulaisen luo Väli-Hikiälle on vaikeaa. Julkinen liikenne: bussi tulee ja menee, ehkä, mutta aikaa jää 5 minuuttia linja-autopysäkillä (Todellinen esimerkki), eikä hotellia ole. En voi vaivata vanhaa herraa yöpymällä hänen luonaan.
Maakuntien Suomessa julkinen liikenne on ajettu alas / pois kannattavuussyistä (” Autot ovat tosi hyviä ja käteviä. ”)
3. ” Julkinen
liikenne on erikoistapaus ja hyvä niille jotka pystyvät sitä hyödyntämään. ”
Vanhoissa kaupunkimiljöissä (esimerkiksi Pariisi, Lontoo) voit todeta myös miesten, varakkaan näköistenkin, käyttävän bussia, metroa. Knalli, sateenvarjo, Times.
Onkohan Rolfilla kokemusta Euroopan kaupunkien julkisesta liikenteestä?
Matkustan p a l j o n mieluummin Helsingistä Päijät-Hämeeseen kerran viikossa oikoradan helpolla junalla alkaen oman kaupunkiliikenteen sähköjuna-asemaltani. Ei tarvitse istua kämmenet hikisinä ylinopeutta ajavan (miehen) vieressä eikä pelätä muita ylinopeutta ajavia edessä ja takana. Matalalattiajunat kulkevat kerran tunnissa.
4. ” Ilmainen autopaikka kuuluu jokaiselle tervitsevalle.”
Mikähän ilmainen autopaikka? 1500-luvulla Suomessa taisi vielä olla yhteisiä ilmaisia maita loputtomiin pohjoisessa ja idässä. Mikähän on tonttimaan hinta Helsingin kaupungissa, eteläisissä kaupunginosissa, muualla? Mikähän ero sillä tonttimaalla on kun siinä on auto, tai kun siinä on talo? Onko kukaan laskenut liikenteessä olevien ja kadun varteen pysäköityjen autojen viemän maan hintaa, sen vuokraa? Maksetaanko autoverosta, polttoaineverosta, osuus kuntataloudelle? Maksetaanko Helsingin kaupungille korvauksia niistä terveyshaitoista joita autot aiheuttavat (melu, saasteet, pienhiukkaset)?
Niinpä niin, Rolf, autot ovat tosi käteviä ja hyviä. Valitsen silti matalalattiajunan tai -raitiovaunun, pysyn terveempänä. En kuitenkaan haluaisi maksaa autoilijan ja meidän kaikkien sairauskuluja niiltä osin kuin auto aiheuttaa.
Käytän säästyneet rahat
1. Hienoihin korkealuokkaisiin ja hansikkaanmukaviin kenkiin
2. Hienoon kolmipyöräiseen sähköpyörään
3. Hienoon junamatkaan Pariisiin
4. Hienoon piknikkoriin kristallilaseineen ja puhtaaseen hengitysilmaan ihanassa paikassa piilossa pähkinäpuiden siimeksessä järven rannalla, jonne pääsen junalla ja sillä hienolla sähköpyörällä. Eväät kyydissä, pullo sampanjaa - ja ihmisiä.
Terveisin Ilma
Hetkinen tilausta käsitellään.
Korpisoturi kirjoitti:
Hyvä kirjoitus. Jos Osmo Soininvaaraa ei olisi olemassa, jonkun pitäisi keksiä hänet.