Kyselyyn vastanneista yritysjohtajista lähes 70 prosenttia lisäisi työperäistä maahanmuuttoa. Kuva Mikko Stig / Lehtikuva.Palkansaajien verotus alas, lisää ulkomaalaista työvoimaa Suomeen ja enemmän valtiojohtoisia yrityksiä erityisesti suurille teollisuudenaloille kuten kaivostoimintaan. Siinä on suomalaisten yritysjohtajien resepti Suomen kehittämiseksi.
Tiedot selviävät Kauppakamarin jäsenilleen tekemästä valtakunnallisesta Luotsi-kyselystä, johon vastasi noin 500 yritysjohtajaa ja pörssiyhtiöiden toimitusjohtajaa eri puolilta Suomea.
Kyselyyn vastanneista yritysjohtajista lähes 70 prosenttia lisäisi työperäistä maahanmuuttoa, ja vain kolme prosenttia hillitsisi sitä.
”Yritysten kannalta on itsestään selvää, että ulkomaalaisia osaajia tarvitaan Suomessa tulevaisuudessa. Siinä mielessä yritysten näkökulma on hieman erilainen kuin nyt käynnissä oleva keskustelu ulkomaalaispolitiikasta”, sanoo Keskuskauppakamarin toimitusjohtaja Risto E. J. Penttilä.
Penttilän mielestä työperäistä maahanmuuttoa tulisikin joustavoittaa, jotta yritysten kaipaamien osaajien olisi entistä helpompi tulla Suomeen.
”Tarvittaisiin kotouttamispalveluja ja englanninkielistä koulutusta muuttajien perheille.”
”Joissain yrityksissä on ollut myös ongelmia sen suhteen, että esimerkiksi Afrikasta on haettu tänne koulutukseen ihmisiä, joiden on tarkoitus palata omaan maanosaansa tekemään työtä. Nämä hakuprosessit ovat saattaneet kestää liian kauan.”
Yritysjohtajat kannattivat kyselyssä myös palkansaajien ansiotuloverotuksen keventämistä ja työnantajien sosiaaliturvamaksujen pienentämistä. Nämä asiat olivat kyselyyn vastanneiden mielestä selvästi tärkeämpiä kuin yritysverojen laskeminen. Vain 16 prosenttia vastaajista piti yritysverotuksen keventämistä tärkeimpänä verotuksen uudistuskohteena.
”Kyselyssä näkyy se, että siihen on vastannut hyvin monenlaisten yritysten johtajia. Ehkä isot pörssiyhtiöt pitävät yritysverojen laskua ensisijaisena”, Penttilä sanoo.
”Sen sijaan tässä näkyy se, että Suomi on siirtymässä osaamistalouteen. Sen vuoksi emme voi pitää ansiotuloverotusta niin korkeana kuin se on nyt. Osaamista ei yksinkertaisesti saa verottaa liikaa.”
Yritysjohtajien näkemys eroaa painopisteeltään suurta verouudistusta tekevän Hetemäen työryhmän linjauksista. Vaikka Hetemäen työryhmäkin keventäisi ansiotulojen verotusta, sen mielestä ehdottomasti paras keino vauhdittaa kasvua on laskea yritysten maksamaa yhteisöveroa neljä prosenttiyksikköä 22 prosenttiin.
”Yritysjohtajien näkemys ei ole ristiriidassa Hetemäen työryhmän kanssa, mutta selvästi yritysjohtajat pitävät osaamisen tukemista tärkeimpänä Suomen tulevaisuuden kannalta.”
Penttilän mielestä kyselyn yllättävin tulos oli se, että yritysjohtajista lähes 40 prosenttia kannatti uusien valtionyhtiöiden perustamista esimerkiksi kaivostoimintaan.
”Siinä voi nähdä kaikuja valtiokapitalismista Aasiassa ja maailmalla. Valtiot ovat viime vuosina tulleet omistajina mukaan markkinatalouteen eri puolilla maailmaa, jopa yhä enemmän Yhdysvalloissa ja Euroopassa.”
Toisaalta kyselyssä mainitaan esimerkinomaisesti kaivostoiminta. Penttilä uskoo sen vaikuttaneen vastaajien mielipiteisiin.
”Suomessa on perinteisesti nähty, että suuria alkuinvestointeja vaativilla aloilla toimivat valtionyhtiöt. Jos kaivostoimintaa ei olisi mainittu, voi olla että luvut olisivat matalammat.”
Yritysjohtajille tehty kysely oli lajissaan ensimmäinen. Kauppakamari aikoo toteuttaa vastaavia kyselyjä muutaman kerran vuodessa.
yrittäjät , verotus , työvoima
Saat uusimmat, kiinnostavimmat ja puhutuimmat aiheet
kerran viikossa suoraan sähköpostiisi.
Yritysmaailma piut paut välittää kansalaisista. Se haluaa tehdä vain joillekin rahaa. Eihän se mitään Suomen kehittämistä ole, jos tänne tuodaan ”orjatyövoimaa”. Sehän jää kohta sossun hoidettavaksi.
Kyllä suomalaiset osaavat itse kaikki Suomen työt tehdä. -Nyt tarvitaan työpaikkoja.
-Jokainen liikemies ymmärtää, että kustannukset on saatava alas. Meillä se tarkoittaa ykkösenä, että hallintoa on supistettava roimasti. Jos meillä on miljoona työikäistä hallinnossa tai siihen verrattavissa tehtävissä, ja miljoona lasta ja miljoona eläkeläistä ja puolimiljoonaa työtöntä tai vastaavaa, niin eihän tuolla rakenteella saada kannattavuutta kuin valtavalla automatisoinnilla. Ja siihen ei nyt ole varaa.
Kyselyn tulokset kuvastavat karulla tavalla sitä, että elämme ahneuden aikaa. Ja ahnehtijoiden innokkaimpana etujoukkona häärivät nimenomaan yritysjohtajat. Uusliberalistisessa hengessä he ovat kärkkäästi vaatimassa itselleen lisää taloudellisia etuisuuksia, mutta ajatustakaan ei uhrata niille, jotka tämän kaiken joutuisivat maksamaan. Nykyajalle tyypilliseen tapaan näitä pyrkimyksiä ei kuitenkaan tohdita lausua julkisuuteen sellaisinaan, vaan asia on verhottu kauniilla sanahelinällä, jotta mahdollisimman moni kuulija lankeaisi todella uskomaan, että yhteisellä asiallahan tässä ollaan…
Minkäänlaista
kriittisempää analysointia nämä yritysjohtajien puheet eivät kuitenkaan kestä, vaan kauniiden fraasien takaa paljastuu ruma totuus.
Pyrkimys palkansaajien verotuksen keventämiseen ja ulkomaisen työvoiman lisäämiseen tarkoittavat kumpikin käytännössä sitä, että yritysten palkkamenoja halutaan pienentää. Verotuksen keventäminen mahdollistaisi bruttopalkkojen alentamisen - tai ainakin palkankorotuksista luopumisen - koska kevenevän tuloverotuksen myötä palkansaajien nettotulot kuitenkin kasvaisivat ja huonompikin palkka tuntuisi yhä kilpailukykyiseltä. Käytännössä maksajan rooli lankeaisi siis yhteiskunnan osaksi, koska sen saamat verotulot pienenisivät. Ja verotulojen pienentyessä yhteiskunnan tarjoamia palveluja olisi pakko heikentää. Mutta tälle ongelmalle yritysjohtajat eivät tietenkään korviaan lotkauta.
Vastaavasti myös työperäisen maahanmuuton lisäämisen tavoitteena on palkkatason alentaminen eikä mikään muu. Vaikka Suomessa on jo ennestäänkin ylitarjontaa työvoimasta, yritysjohtajat haluavat lisätä tätä ylitarjontaa vielä entisestään tuomalla maahan ulkomaista työvoimaa. Näin siksi, koska mitä suurempi on työvoiman ylitarjonta, sitä alemmas palkkataso painuu - kysynnän ja tarjonnan laki kun pätee myös työmarkkinoilla. Ja taaskaan yritysjohtajat eivät ajattele yhteiskunnalle koituvia kustannuksia (kasvavat sosiaalimenot ym.) vaan yksisilmäisesti tuijotetaan vain omaan napaan.
Häikäilemättömyyden huippua edustaa Keskuskauppakamarin toimitusjohtaja Risto E. J. Penttilän toteamus, jonka mukaan yhteiskunnan tulisi järjestää kotouttamispalveluja ja kielikursseja näille maahantulijoille. Eli toisin sanoen yhteiskuntaa vaaditaan jopa rahoittamaan ja organisoimaan sellaisia toimia, joiden perimmäisenä tarkoituksena on yhteiskunnan tulopohjan heikentäminen ja tämän myötä koko suomalaisen kansalaisyhteiskunnan alasajo! Onko röyhkeämpää kuultu?
”Osaamista ei yksinkertaisesti saa verottaa liikaa.”
Oikein. Risto E J Penttilän veroja on syytä nostaa.
”ulkomaalaisia osaajia tarvitaan Suomessa tulevaisuudessa”
Erityisesti romaniosaajia, irtolaisuuden ammattilaisia.
Nimimerkki Suomalainen1 osuu edellä mielenkiintoiseen seikkaan. Suomalaiset työnantajajärjestöt ovat jo vuosikymmeniä paasanneet ”lähestyvästä työvoimapulasta” samalla innolla kuin eräät uskonnolliset äärilahkot ”lähestyvästä maailmanlopusta”.
Molemmissa tapauksissa myös lopputulos on ollut aivan sama: sitä varmana totuutena julistettua asiaa ei ole kuitenkaan koskaan tapahtunut. Kerta toisensa jälkeen ennustukset ovat osoittautuneet vääriksi. Tämä on aivan luonnollistakin, sillä näiden ennustusten tueksi ei ole milloinkaan kyetty esittämään minkäänlaisia päteviä asia-argumentteja. Väitteet ovat aina perustuneet pelkkiin ideologisiin näkemyksiin ja uskomuksiin todellisen tiedon sijasta.
Kirjoitit Timo Raunio täyttä asiaa tuossa ensimmäisessä kommentissasi. Luulen, että aika moni palkansaaja itseni lailla ajattelee samoin. Itselleni Risto E.J. on yhtä läheinen kuin louhikossa sihisevä kyy.
Ilman 1800-luvun maahanmuuttajia täällä laulelisivat yhä väinämöiset toisiaan suohon ja nahistelisivat pohjan-akkojen kanssa Sampo-pontikkapannusta. Perheiden, sukujen, klaanien ja heimojen asuttamasta maasta alkoi muodostua Suomi vasta silloin, kun ulkoa tulleet mallit ja osaajat - vapaana em. klikkien rasitteista - ryhtyivät toimeen.
Mutta tarvitsemme toimeen tarttuvia tulijoita. Kuormasta syöviä täällä on runsaasti jo omasta takaa. Ratkaisevaa, minkälaiseen kulttuuriperintöön tulija on kasvanut.
Timo Raunio kirjoitti: ”Suomalaiset työnantajajärjestöt ovat jo vuosikymmeniä paasanneet ”lähestyvästä työvoimapulasta” samalla innolla kuin eräät uskonnolliset äärilahkot ”lähestyvästä maailmanlopusta”.
Molemmissa tapauksissa myös lopputulos on ollut aivan sama: sitä varmana totuutena julistettua asiaa ei ole kuitenkaan koskaan tapahtunut.”
Timo Raunion väite ei kuitenkaan pidä paikkaansa. Työvoimapulaa on esiintynyt Suomessa. Esim.:
”Eeva Törmänen, 31.8.2005, 8:39
Työvoimapula koettelee rakennus- ja metallialaa
Rakennus- ja metallialalla kärsitään tällä hetkellä työvoimapulasta.
”Rakennuspuolen työvoimapula juontaa 90-luvulle, kun nuoret eivät hakeutuneet koulutukseen rakennusalalle. Metallialalla työvoimapula on krooninen”, sanoo työministeriön kansliapäällikkö Markku Wallin.
Wallinin mukaan vuosittain tarvittaisiin 7000 metallialan työntekijää, mutta koulutukseen hakeutuu vain kolmisen tuhatta.”
http://www.tekniikkatalous.fi/tyo/article44405.ece
Voit osallistua keskusteluun, kun olet rekisteröitynyt käyttäjäksi ja kirjautunut sisään.
Kirjoittaja on vapaa toimittaja ja Suomen Kuvalehden avustaja.
Lue kaikki kirjoittajan jutut
Hetkinen tilausta käsitellään.
Milka kirjoitti:
Edelleenkin on näköjään joitain tahoja, jotka peräänkuuluttavat tuontityövoiman välttämättömyyttä. Ehkä näin onkin joissain äärimmäistä ja kapeaa osaamista vaativissa tehtävissä, mutta laajammin ajatellen ongelmana on työpaikkojen eikä työvoiman puute.
Palkkaverotuksen keventäminen on varmasti perusteltua. Verotuksen painopisteen tuleekin siirtyä yhä enemmän pääomatulojen verottamiseen. Myös varallisuusvero on palautettava.