Jonoon järjestäytyneet Kannelmäen ala-asteen tokaluokkalaiset odottavat luokkiin siirtymistä vuonna 2004. Kuva Sari Gustafsson / LehtikuvaKoulujen sulkemista suunnittelevan Helsingin väitteet lasten määrän vähenemisestä eivät saa tukea tilastotieteilijöiltä. Sekä Tilastokeskuksen että pääkaupungin oman väestöennusteen mukaan luvuissa tapahtuu lyhyt notkahdus, mutta jo vuonna 2015 kaupungissa on selvästi enemmän lapsia kuin nyt.
Helsingin virkamiesten tekemällä laajalla säästölistalla on yli 80 kohdetta, mukaan lukien 23 koulua. ”Meillä lapsiluku vähenee, ja sen pitää jollain tavalla näkyä”, opetustoimen johtaja Rauno Jarnila (kok) perusteli Helsingin Sanomissa marraskuun lopussa.
Jarnila myöntää nyt puhuneensa sivu suunsa – mutta vain osittain. ”Jos lasketaan koulut ja päiväkodit yhteensä, lausunto on väärä. Jos puhutaan kouluista, lausunto on oikea.”
Tilastojen valossa lausunto ei kuitenkaan ole oikea mistään näkökulmasta. Helsingin oma marraskuinen tiedote tiivistää:
”Päivähoitoikäisten väheneminen pysähtyi vuonna 2007 ja määrä on kääntynyt nousuun. Vuonna 2015 lasten määrän ennakoidaan olevan 4 000 henkeä nykyistä korkeampi. Sen sijaan peruskouluikäisten, 7-15-vuotiaiden väheneminen tulee jatkumaan 2015 saakka, jolloin määrä on 3 700 nykyistä alempi. Tämän jälkeen koululaistenkin määrä alkaa uudelleen kasvaa.”
Jarnila on eri mieltä. Hänen mukaansa ala-asteikäisten määrä on ”kuopassa koko ensi vuosikymmenen”.
”Ensi vuoden tasoon tullaan noin 2020, kun puhutaan ala-asteikäisistä 7-12-vuotiaista. Ensi vuosikymmenellä ollaan koko ajan alle sen, mitä ollaan esimerkiksi tänä vuonna. Se perustuu meidän väestöennusteisiin, jotka olemme saaneet [Helsingin kaupungin] tietokeskukselta. Kysymys siis kuuluu, montako kymmentä vuotta voi pitää tiloja tyhjillään, vajaakäyttöisinä.”
Väite ei pidä paikkansa. Ala-asteikäisten määrä ei suinkaan ole kuopassa kymmentä vuotta vaan ainoastaan kaksi. Helsingin kaupungin tietokeskuksen mukaan lasku päättyy jo vuonna 2012, kahden vuoden kuluttua. Sen jälkeen nousu on tasaista vuoteen 2030 asti.
Tilastokeskuksen väestöennuste on vieläkin optimistisempi: sen mukaan Helsingissä on jo vuonna 2014 enemmän ala-asteikäisiä kuin nyt.
Jarnila ei 20-minuuttisen puhelinhaastattelun aikana perustellut, mistä on poikkeavat lukunsa saanut, vaikka häneltä kysyttiin asiasta toistakymmentä kertaa. Lopulta hän viittasi vuoden 2008 väestöennusteeseen. Kaupungin tietokeskuksen mukaan se on kuitenkin suurilta osin samanlainen kuin tuore ennuste, joka ei tue Jarnilan väitteitä.
Syntyvyys on ollut Helsingissä roimassa kasvussa jo pari vuotta. Jarnilan mukaan läheskään kaikki lapset eivät silti mene kouluun Helsingissä.
”Et ehkä ihan tunne yhteiskuntapolitiikkaa etkä ole huomannut, että kun ihmiset tulevat kouluikään, niin Helsingistä muuttaa suhteellisen paljon pois 6-vuotiaita ja sitä nuorempia.”
Tämäkään väite ei pidä paikkansa. Kaupungin tietokeskuksen mukaan lapsiperheet eivät enää vähään aikaan ole muuttaneet pois Helsingistä, kuten aiemmin.
”Tässä on nyt vuoden-kaksi ollut semmoista, että poismuutto on hidastunut”, Jarnila myöntää. ”Mutta ei se sitä totuutta kokonaan muuttane.”
Eli olette sitä mieltä, että muuttoliike jatkuu, vaikka tilastotutkijoiden mukaan trendi on toiseen suuntaan?
”Se on pikkuisen hidastunut taloudellisen tilanteen vuoksi, tiedän kyllä.”
Lataa kaupungin säästölista itsellesi pdf-tiedostona täältä.
Mistä on kyse? Lue kaikki SK:n jutut Helsingin säästöaikeista täältä.
Joko olet tilannut Suomen Kuvalehden uutiskirjeen?
Saat uusimmat, kiinnostavimmat ja puhutuimmat aiheet
kerran viikossa suoraan sähköpostiisi.
Ennusteet ovat ihan kuranttia tavaraa. Ongelmat syntyvät niiden tulkitsemisesta.
Ennusteita riittää, tulkintaa riittää. Viisautta vain on liian vähän. Jos opetustoimen johtaja puolustaa tuolla lailla hallinnonalaansa ja ”asiakkaitaan”, niin voi meidän kaupunkimme tulevia veronmaksajia! Eikös Kokoomuksen vaalilause pitänyt sisällään sanan ”Toivo”, mutta nyt siitä ei ole enää tietoakaan. ”Toivon” sijasta on ”Tulos”.
Toimittajan huomautus on aiheellinen, vaikka tarkoitin samaa, en vain osannut ilmaista sitä riittävän selkeästi. Tulkinnat ovat tarkoitushakuisia: ensin on tavoite, sitten haetaan tilastolle selitys tavoitteen mukaisesti.
Olen itse oppinut tilastojen kanssa aika skeptiseksi ollessani markkinointitutkimusfirmassa töissä aikanaan. Tilastot kertovat yleensä sen miten niitä luetaan. Eli jos viitataan johonkin tilastoon, itse ainakin haluan nähdä kyseisen tilaston ja selityksen siitä miten sitä on tulkittu ja mitä on päätelty ennen kuin sanon juuta tai jaata siitä mitä se tarkoittaa. Sitten on tietysti aina virhemarginaalit ja odottamattomat muutokset.
Noista oppilasmäärien ”vähenemisestä”, ainakin omalla alueella lapsiperheitä asuu ihan valtavasti ja koko ajan muuttaa lisää, silti puhutaan että määrä vähenee ja on
vajaakäyttöä. En siis luule tai fiilistele, vaan näen ja tiedän etteivät väitteet ainakaan täällä pidä paikkaansa. Miksi siis näin ei olisi muuallakin?
Toinen juttu on tuo, että mielestäni hötkyillään liian nopeasti. Heti kun joku tilasto näyttää vähenemistä, ollaan lakkauttamassa kouluja, vaikka kouluikäistä nuorempien määrä olisi kasvussa. Ei siinä mene kuin pari vuotta ennen kuin se porukka on siellä koulussa. Koulujen lakkautus ja uudelleen käynnistäminen ei kuitenkaan onnistu tuosta vain sormia napsauttelemalla, siinä menee aina aikaa ja rahaa, samoin kuin tilojen uuteen käyttöön saattamisessa.
Ja sitten on tietysti vielä kysymys määrittelyistä. Mitä on ”tilaväljyys”? Onko luokassa väljää kun on alle 40 oppilasta? Noita asioita pitää tarkastella kokonaisuuksina, jos esim. on sosiaalisesti erilaisista lähtökohdista oppilaita, maahanmuuttajataustaisia tai muita erikoistapauksia paljon, tilaväljyys on perusteltua. Vähempi oppilasmäärä voidaan perustella myös keskimääräistä huonommalla koulumenestyksellä. Sitten on tietysti maantieteelliset ja muut tekijät, jos lakkautettavan koulun alueellä seuraavaksi lähin koulu on liian kaukana, sosiaalisesti erilaisella alueella, jo valmiiksi liian täynnä tai muuta vastaavaa, kannattaa miettiä tarkkaan lakkauttaako vai ei.
Lukemieni selitysten perusteella ei vain näytä siltä että lakkautusten perusteita olisi selvitelty sillä tarkkuudella millä ainakin itse haluaisin.
No ensimmäiseksi minulle tulee mieleen, että vaikka lasten määrä ei vähenisikään, heidän sijoittumisensa eri alueille muuttuu. Eli joillakin alueilla lasten määrä vähenee -> kouluja lakkautettava ja toisilla taas kasvaa -> kouluja perustettava.
Osmo Soininvaara samasta asiasta:
http://www.soininvaara.fi/2009/12/05/helsingin-saastoli sta/
Maanantaina tuli julkisuuteen virkamiesten tekemä lista mahdollisesti lakkautettavista palvelupisteistä. Sen jälkeen sähköpostiin on tullut kiitettävästi palautetta kuntalaisilta. Kummallista, kun yksikään lehti ei ole onnistunut kirjoittamaan, mistä tässä
listassa on kyse.
Helsingillä on luottamusmiehistä koostuva palveluverkkotyöryhmä, jonka tavoitteena on saada kymmenen miljoonaa euroa säästöä ”seinistä”, jotta ei jouduttaisi karsimaan toiminnasta. Tuon työryhmän käyttöön on virkatyönä laadittu jokaiselta toimialalta lista mahdollisesti suljettavista tiloista. Jokaisen hallinnonalan piti tuottaa tähän listaan kiintiönsä mukainen määrä lakkautettavia tiloja, jotta palveluverkkotyöryhmällä on mistä valita. Nyt julkisuuteen tullut lista säästäisi paljon enemmän kuin kymmenen miljoonaa, eli sitä ei ole tarkoitustaan toteuttaa kokonaisuudessaan. Listassa on liikaa lakkautettavia kohteita, jotta työryhmällä olisi mistä valita.
Hienoa työtä Lindholmilta. Juuri tällaisesta ohi suunsa puhumisesta tulee narauttaa. Ja ohi suunsa puhuminen on vielä aika kiltisti sanottu.
Kaupunginjohtajan toimeksiannosta tehdyssä palveluverkon karsimisohjelmassa koillinen alue on suoraan lakkautusten tulilinjalla monien peruspalveluidensa osalta. Samaa ei voi sanoa esimerkiksi eteläisestä Helsingistä. Demokratia toteutuu epätasaisesti.
Leikkauslistalle kuuluu ällistyttävän monta väestömäärältään kasvussa olevan koillisen suurpiirin lähipalvelua, mm. kouluja (esim. Nurkkatien ala-aste ja Puistolan ala-aste), kirjastoja (Puistolan kirjasto, Tapulikaupungin kirjasto) ja terveyspalveluja (Puistolan terveysasema). Eteläisen suurpiirin alueella ei juuri vastaaviin perustoimintoihin
esityksessä kajota.
Koillinen alue on syntyvyydellä sekä kaupungin sisäisellä ja ulkoisella muutolla mitattuna väestönkehitykseltään vahvan positiivinen. Esimerkiksi Puistolan-Heikinlaakson alueella on v. 2008 lukujen mukaan Helsingin suurimpia keskittymiä päiväkoti- ja kouluikäisiä lapsia. Juuri näihin alueisiin ollaan nyt rankasti puuttumassa ja ajamassa käytännössä alas esimerkiksi Nurkkatien monitoimitalon toimintaa. Talo täyttää ensi vuonna 25 vuotta.
Onko kaupungin talouden johtotähtenä se, että julkiset rakennukset suunnitellaan 25 vuoden elinkaarta varten? Vastuullista taloudenpitoa ja kestävää kehitystäkö?
Terveyspalvelujen esitetty alasajo Puistolassa asettuu mielenkiintoiseen valoon, kun muistetaan, että muutama vuosi sitten Jakomäen terveysaseman laboratoriopalvelut lakkautettiin ja laboratorioasiakkaat ohjattiin Puistolaan. Nyt Puistolan toimintoja ollaan siirtämässä hyvien raide- ja muiden liikenneyhteyksien ääreltä osin takaisin Jakomäkeen. Vähemmän hauskaa piirileikkiä kuntalaisen kannalta, eikä aivan ilmaistakaan. Vastuullista taloudenpitoa ja kestävää kehitystäkö?
Esityksen tuominen julkisuuteen joulun alla vaikuttaa taktikoinnilta, jolla pyritään välttämään kansalaisaktiivisuuden aaltoja. Lakkautusmyönteinen kaupunginjohtaja peruutti neljäsluokkalaisten itsenäisyysjuhlankin influenssa-aaltoon vedoten. Samalla vältyttiin myös sujuvasti mielenilmauksilta esimerkiksi juhlien boikotoinnin muodossa.
Kaikkinensa näyttää siltä, että etenkin koillisen lapsiperheitä ollaan lopullisesti savustamassa Helsingistä kehyskuntiin kaupunginjohtajan opastuksella. Maksaisimme mielellämme vaikka korotettua kunnallisveroa hyvien lähipalvelujemme takaamiseksi, mutta oikeistovetoiselle valtuustolle asukkaiden ajaminen pois Helsingistä lähipalvelut lahtaamalla tuntuu olevan luontevampi vaihtoehto.
Muistatteko kun päiväkoteja vähennettiin Helsingin alueelta samoilla väittämillä ettei lapsia niihin löydy tulevaisuudessa.
Nyt elämme sitten tilanteessa että päiväkoti paikka on kiven alla.
Kiitos Jussi Pajunen, Helsingin Herra!
Kokoomuksen linja on siis yksityistäminen?
Hetkinen tilausta käsitellään.
Aapo Vee kirjoitti:
Vihdoinkin! Olen seurannut hämmentyneenä keskustelua Helsingin säästöhankkeista, sillä maalaisjärkeeni ei ole mahtunut, miten pääkaupungin lasten määrä voi vain kutistua, kun Helsinki kasvaa muualta muuttaneilla, kuntaliitoksilla ja uusilla asuinalueilla. Ikäluokat ovat toki pienempiä kuin sodan jälkeen ja vanhusväestön osuus kasvaa, mutta silti virkamiesten esittämät ennusteet ovat olleet kuin toisesta kaupungista.
On säälittävää, että virkamiehet joutuvat vastaamaan pääkaupungin kehityssuunnasta, josta päättävät poliitikot. Vielä säälittävämpää on, että poliitikkojen päätösten taustamateriaali paljastuu kelvottomaksi ja tarkoitushakuiseksi tilastonäpertelyksi.