Siinä he ovat, Eki ja Nalle, Kauppalehti Option (16.9.2010) kansikuvapojat. He kertovat, mistä koko maailmaa ravistellut finanssikriisi sai loppujen lopuksi alkunsa.
Suomen Pankin pääjohtaja Erkki Liikanen ja Suomen talouselämän mahtimies Björn Wahlroos kaivavat finanssiriisin juuret esiin 1970-luvun Yhdysvaltain asuntomarkkinoilta. Siihen aikaan kongressi halusi tukea huonoja kaupunginosia pakottamalla pankit myöntämään niihin asuntolainoja.
Nämä luotot paketoitiin arvopapereiksi, joilla riskit siirtyivät eteenpäin. Velkapaperien omistajilla ei lopulta ollut mitään käsitystä siitä, mitä he omistivat.
”Jossain vaiheessa oikea informaatio tavoitti finanssi-instrumentin, ja siitä kriisi purkautui”, Wahlroos selittää.
Liikanen myötäilee.
”Taustalla oli amerikkalaisten halu antaa heikommille kansanosille mahdollisuus omaan asuntoon. Ei ollut sosiaaliturvaa, ei sairausvakuutusta. Piti olla edes jotain. Tulonjakopolitiikan hoitaminen velalla on tavattoman kallista ja vaarallista, sen on kriisi osoittanut.”
Kysymys ei siis alun perin ollut finanssimaailman pelureiden ahneudesta ja vääristyneistä palkitsemisjärjestelmistä. Kriisin sai aikaan hyvää tarkoittava kongressi, joka ei ymmärtänyt, kuinka turmiollista on lainata rahaa maksukyvyttömille ihmisille.
Yhdysvaltain asuntopolitiikassa näyttää myös olevan piirteitä, jotka muistuttavat tilanteita Suomen historiassa: kansalaissodan jälkeistä torpparivapautusta ja jatkosodan jälkeistä rintamamiesten ja Karjalan siirtoväen sijoittamista asutustiloille.
Kumpikaan näistä ei kuitenkaan aiheuttanut edes kansallista finanssikriisiä.
Suuret finanssikriisit noudattavat aina samaa kaavaa. Ensin tulee roima velkaantuminen. Sitä seuraa varallisuusarvojen nousu. Sitten kupla, jota ei tunnisteta, puhkeaa, ja pankit ajautuvat kriisiin, joka tarttuu myös reaalitalouteen. Kaiken päätteeksi verotulot romahtavat ja julkinen velka kasvaa rajusti.
Liikanen ja Wahlroos katsovat hämmästyttävän luottavaisesti tulevaisuuteen. Heidän mielestään voi jo nyt sanoa, että tällä kertaa finanssikriisistä ei tullut Suurta Sotkua, jonka jälkiä pitäisi siivota vielä kauan.
He jopa arvioivat, että nyt on löydetty keinot, joilla estetään suurten, maailmanlaajuisten lamojen synty.
Mistä moinen luottavaisuus kumpuaa?
”Saimme ratkaistua 1930-luvun laman syyn. Tämä oli laboratoriotesti siitä, mitä pitää tehdä, kun tällainen kriisi tulee päälle”, Wahlroos vastaa.
Suurin kiitos tästä kuuluu hänen mielestään Yhdysvaltain keskuspankin pääjohtajalle.
”Fedin Ben Bernanke ja kumppanit tekivät fantastista työtä: he pitivät likviditeettiä yllä ja keksivät uusia instrumentteja.”
”Kiitos innovatiivisesta rahapolitiikasta kaikille keskuspankeille”, Liikanen kiittää itseään ja kollegoitaan.
Tyhmempi kysyy, mitä innovatiivista on siinä, että keskuspankit painavat korkonsa nollan pintaan ja imuroivat taseensa pullolleen vararikon partaalla olevien pankkien ja valtioiden arvopapereita.
Sitäkin on vaikea ymmärtää, että herrat eivät anna juuri mitään arvoa EU-maiden ja Yhdysvaltain hallitusten elvytystoimille.
Pahin on siis Liikasen ja Wahlroosin mukaan finanssimaailmassa jo takanapäin.
Edellisen kerran Kauppalehti Optio haastatteli Liikasta ja Wahlroosia maailman tilasta kaksi vuotta sitten.
Silloin, syyskuussa 2008, Liikanen kertoi, että Suomen Pankki oli vähän aikaisemmin pudottanut Suomen vuoden 2009 bkt-ennustetta kokonaisella prosenttiyksiköllä plus 1,3 prosenttiin.
Nyt tiedämme, että bkt laski viime vuonna kahdeksan prosenttia.
finanssikriisi , Yhdysvallat , kongressi , lama
Saat uusimmat, kiinnostavimmat ja puhutuimmat aiheet
kerran viikossa suoraan sähköpostiisi.
Eihän pankeilla ollut mitään tekemistä tämän finanssikriisin kanssa, eihän ?
Kun isokenkäiset vakuuttavat, ettei Suurta Sotkua tule, on syytä valpastua, niinkuin Jaakkolakin. Vippaskonsteilla ei pälkähästä tälläkään kerralla päästä.
kyllä valahtavat, kun lukee Naomi Kleinin kirjan ”Tuhokapitalismin nousu”. Kirja kertoo havainnollisesti, kuinka Ronald Reaganin ja Margaret Thatcherin valtaantulon jälkeen uusliberalistinen talousprofessori Milton Friedman pääsi hääräämään kaikkien merkittävien talouspoliittisten ratkaisujen takapiruna.
Sitä ennen hän oli ollut vuosia taloustieteilijöiden sisäisessä pannassa.
Naomi Klein paljastaa mestarillisesti niiden junailemat maailmanlaajuiset ”pelastuspaketit”, jotka käytännössä osoittautuivat tavallisten kansalaisten kannalta holokaustisiksi tuhopaketeiksi
Naomi Kleinin mukaan tuhokapitalismin
nousu on nyt voinut vahvistua pidäkkeettömästi, koska maailmasta puuttuu poliittinen vastavoima, joka hillitsisi pääoman työvoimaan kohdistuvia kurjistumisvaatimuksia ja niiden poliittisia oikeuksia.
Nykyinen finanssikriisi on konkreettinen esimerkki siitä, että nykyiset poliittiset päättäjät eivät kykene suitsimaan valtansa tunnossa olevaa ja vapautettua pääomaa.
Edellä olevista esimerkeistä voi päätellä, että uusliberalistiset taloustieteilijät eivät ole mitään vaarattomia, objektiivisia, tasapuolisia viherpiipertäjiä, vaan pääoman pikku puudeleita ja politrukkeja. Useimmat ainakin Suomessa, propagoivat uusliberalismia ja kokoomuslaisia arvoja veromaksajien rahoilla.
Herää kysymys, tulisiko talousteorioiden kehittäjien ottaa myös osavastuu teorioiden pohjalta tehdyistä talouden shokkihoidoista ja satojen miljoonien ihmisten taloudellisesta hädästä.
Venäjällä Sachsin talouden vapauttamisohjelmalle kävi kuitenkin nolosti. Aluksi Jeltsinin sokkihoito eteni nopeasti. Hänen yksityistämisministerinsä Anatoli Chubaisista (jota Sachs nimitti ”vapaustaistelijaksi”) tuli yksi Venäjällä toteutettavan Pinochet-shokkihoidon äänekkäimmistä kannattajista.
”Yhteiskunnassa voi vallita demokratia vain, jos vallalla on diktatuuri”, hän julisti ja aloitti Venäjän kansallisomaisuuden ryöväämisen. Ensin Jeltsin siirsi julkiset varat oligarkkien perustamiin pankkeihin. Sitten nämä pankit järjestivät julkisen huutokaupan, ja kuinka ollakaan, nämä samat pankit olivat tarjouskilpailun voittajia.
Oligarkit saivat valtavan öljy- ja kaasuomaisuuden symbolisilla hinnoilla ja maksattivat ne vielä kansalaisten rahoilla. Jeltsin oli aikaisemmin siirtänyt valtion rahaa näihin oligarkkien pankkeihin.
Taivutellessaan Jeltsiniä tähän markkinoiden vapautusoperaatioon, Sachs oli luvannut IMF:ltä ja Maailmanpankilta valtavaa taloudellista tukipakettia, kuten aina shokkihoidon yhteydessä oli ollut tapana.
Mutta hän joutui pettymään pahasti. Kun amerikkalaisten perivihollinen oli luhistunut, eikä ollut enää kommunismin pelkoa, ei siten ollut myöskään tarvetta taloudelliseen apuun. Sachs luuli, että venäjälle annettaisiin samanlaista Marshall-apua kuin saksalaisille toisen maailmansodan jälkeen.
Hän unohti, että silloin Länsi-Saksassa oli kommunisteilla ja sosialistisilla aatteilla voimakas jalansija ja amerikkalaiset pelkäsivät Länsi-Saksan ajautuvan kommunistiseen valtapiiriin. Silloin oli pakko auttaa – nyt ei enää.
http://ariojapelto.blogspot.com/2009/05/talousprofessor itko-vaarattomia.html#more
Kuinka kauan pitää vielä kuunnella Suomen lamaan ajaneita ja lamassa omaisuutensa suhmuroineita viisastelijoita? Eikö ole enää mitään rajaa kansalaisten vartaassa käristämisellä?
Asuntomarkkinat ovat kuumina edelleen. Ihmisen perustarve on asua viihtyisästi ja tilavasti. Pankinjohtajien vastaava on kerätä suuria voittoja itselleen ja usein kasvottomille ”kavereilleen” ja sukulaisilleen. Voi tätä pahaa maailmaa! Olkaa varovaisia lainavetoisissa kaupoissa!
Amerikka aiheuttaa sotkuja ja muu maailma sitten maksaa. Miksei täällä voisi tehdä hirsitaloja omin käsin ?
Kun finanssisektorilla kehitellään uusia tuotteita, meidän tavisten olisi syytä huolestua. Sen historia on osoittanut kerta toisensa jälkeen.
Olisi hämmästyttävää ja todella huolestuttavaa, ellei maailmantalous virkoaisi, kun valtiot syytävät sitä tukemaan tuhansia ja taas tuhansia taaloja/euroja/jenejä velkakirjoina. Ne ovat kuitenkin lainaa, jonka vakuutena ovat veronmaksajat.
Olen molempien kanssa eri mieltä siitä, että ”pahin olisi jo ohi”. Eivät velkavetoisen ja kasvupakkoisen finanssitalouden perustat ole mihinkään muuttuneet. Toivottavasti jossain, joku porukka on jo miettimässä, miten
toimitaan kun järjestelmämme ajautuu lopullisesti umpikujaan. Milloin näin tapahtuu jää nähtäväksi, mutta varmasti näin tapahtuu.
Epäilevä arvostukseni, suulaan Kärppä-Liikasen taloudellista pidättyvyyttä korostaneisiin lausuntoihin luottaen, on nyt kyllä mennyt ikiajoiksi.
Kun holtittomasta lainanotosta johtuneen kriisin onnistuneena ratkaisuna pidetään holtitonta uuden bittirahan syöttämistä järjestelmään, arvostelukyky on selvästi pettänyt tulojen kasvun tahdissa.
Walhroos puhuu omaan pussiinsa, mutta joku tolkku pitäisi olla, vaikka sitten nauttisi Suomen Pankin pääjohtajan palkkaa ja edustaisi Suomea EKP:ssä.
Liikanen oli 1990-laman pääarkkitehti valtiovarainministerinä. Hän paisutti valtiotaloutta holtittomasti ja kiihdytti inflaatiota kiinteän markan kurssin aikana. Seuraus oli katastrofi ja Liikanen pakeni Brysseliin.
Stalinisti Nalle aloitteli pankkiirin uraa SYP:ssä niihin aikoihin. Nyt hän on pukki kaalimaan vartijana ja puhuu aina vain omaan pussiinsa.
EKP on ranskalaisten pankkien pohjaton rahanlähde Kreikan ja muiden Griisp-maiden bondeilla tehtaviä voittoja varten. Tappiot on siirretty jo kokonaan Euro-maille !
Morjens Hakki ja muut
Muistan hyvin Ekin ja Nallen esiintymisen parisen vuotta - 2008- sitten muistaakseni Optiossa. Herrat povasivat pientä ”kasvun hidastumista” tulevalle vuodelle siis vuodelle 2009. - Tulos: Heidän ennustamisensa meni yli 10% pieleen kuten nyt tiedetään. - Eipä ole koskaan tullut vastaan tilanne jossa talousmiehenä itseään pitävä ”guru” on ihan julkisesti ja ”demokraattisessa” maassa ennustanut
tulevan vuoden BKT:n yli 10%:lla metsään. - Ja toinen on sentään valtionpankin pääjohtaja ja toinen kärkkyy Scandinavian suurimman pankin hallituksen puheenjohtajaksi. - Sen täytyy
olla historiallinen maailman ennätys. - Kyllä vähintäin Nobel-palkonnon arvoinen suoritus näiltä neroilta.
W: tä ei herrojen mielestä tule. - Itse olen povannut vähintäänkin ”triplaV:tä” tai kuten Hakki, sahanterää, eli loputonta kaaosta. - Kirjoitin käsitykselleni johonkin 14 eri perustetta, jotka perustuvat yli 200 tehdaskäyntiini 2 vuoden aikana lähinnä Suomessa ja Euroopassa.- Nyt, kun muutama viikko on kulunut ja olen tavannut taas n. 30 uutta tehtailijaa, on käsitrykseni vain synkentynyt. Olenkin alkanut siirtää sijoituksiani kiinteään omaisuuteen. - Kaaos tulee takuuvarmasti ja siihen ei mene kauaa.
Kuten olen sanonut, ensin kaatuu maailman talous ja kaikki raha menettää arvonsa. - Joudutaan keksimään ihan uusi ”raha”. Seuraavana alkaa maailmanlaajuiset lakkoilut, ihmiset menevät kaduille polttelemaan autoja. Ja sitten seuraa kansojenvaellukset kuten aina vastaavassa tilanteessa maailman historiassa. Ja lopuksi ( toivottavasti kuitenkin ei) tulee jatkuvat sodat. - Ja niin olemme startissa jälleen. Eli keksitään paitsi uusi raha, niin uusi moraali ja sitä varten pitää kehitellä uudet uskonnotkin. Kansojen rajat piirrellään kokonaan uusiksi jne.
Mielenkiintoisia näkymiä. - Mutta positiivista on, että sitten päästään taas keksimään jotakin uutta.
Kyllä sillä sitten taas muutama sata vuotta mennään.
Täällä vaan ihmetellään kun meni ennustus pieleen, mutta joos joku olisi veikannut oikein kysyttäisi miksei tehty mitään. Ja kansa teurastaisi mehen joka tuhosi asuntojen hinnat. Jos ei meniskikään -10%, syytettäisi kansan pelottelusta.
Jotenkin heppoinen on tuo Ekin ja Nallen selitys- ja ennustekombinaatio. On varmasti hyödyksi ymmärtää 1930-luvun laman tekijöitä. Mutta maailman oli tuolloin toinen. Lisäksi tuleva sota häivytti tehokkaasti laman mahdollisuudet silloin. Nyt samaa palvelee Kiiinan kulutus, mutta sen tuotanto tekee muuta.
Jos nykyhetken (globaalia) tilannetta haluaa ymmärtää, olisi ymmärrettävä myös ns. maksuvälineiden määrissä ja ”luotettavuudessa” tapahtuneita muutoksia. Kylmä sota ajoi molemmat suurvaltablokit pahaan jamaan. USA luopui kultakannasta, joka oli jo teoriaa vain. Mutta NL ajoi sitten konkkaan
ensin, kun se myi ensi sijassa kumoustaan.
Mutta mitä ”kultakantoja” on muka tullut tilalle, kun niitä nyt käytännössä tarvittaisiin enemmän ja parempia kuin ennen. Reservidollarin ja sen pankkien vastuita ei tule vähätellä. Ne olivat varsin johtavina lähes kaikessa mitä tehtiin. Dollari ei noudattanut sääntöjä, joita IMF vaati muilta. Nyt ei ole enää oikeaa selvyyttä siitä, miten valuuttojen arvoja tulisi mitata.
Voit osallistua keskusteluun, kun olet rekisteröitynyt käyttäjäksi ja kirjautunut sisään.
Kirjoittaja on vapaa toimittaja ja Suomen Kuvalehden avustaja.
Lue kaikki kirjoittajan jutut
Hetkinen tilausta käsitellään.
Reisk@ kirjoitti:
” Mistä moinen luottavaisuus kumpuaa?
”Saimme ratkaistua 1930-luvun laman syyn. Tämä oli laboratoriotesti siitä, mitä pitää tehdä, kun tällainen kriisi tulee päälle”, Wahlroos vastaa.
Suurin kiitos tästä kuuluu hänen mielestään Yhdysvaltain keskuspankin pääjohtajalle.
”Fedin Ben Bernanke ja kumppanit tekivät fantastista työtä: he pitivät likviditeettiä yllä ja keksivät uusia instrumentteja. ”
Tästä Amerikan mantereen kokoisesta sammakosta tullaan Nalle muistamaan vielä pitkään.
Tosin peitellystihän vain kiittelee rahanpainajaisia ja heidän ” sijoitusinstrumenttejaan ”, liar loanejaan ja muita petoksiaan.
Nalle paljastaa itsestään ehkä liikaakin kehumalla moisia tuotteita.