Raha tulee rahan luo - tähtiekonomisti Thomas Piketty selvittää, kuinka rikkaat rikastuvat

Pääoma 21. vuosisadalla on klassikkomaineensa ansainnut, vaikkei sen viestiä pidäkään niellä purematta, kirjoittaa Juhana Vartiainen.

Profiilikuva
globalisaatio
Teksti
Juhana Vartiainen
Kirjoittaja on Valtion taloudellisen tutkimuskeskuksen VATT:n ylijohtaja.
Julkaistu yli kolme vuotta sitten

Pariisin yliopiston professorin Thomas Pikettyn suurteos Le Capital au XXI:e siècle (Pääoma 21. vuosisadalla) jatkaa poliittisten taloustieteilijöiden klassikkojen – Smith, Marx, Keynes – linjaa. Siinä hahmotellaan kapitalismin kehityssuuntia tulojen ja varallisuuden jakautumisen näkökulmasta.

Pikettyn pääviesti on, että toisen maailmansodan jälkeen nähty kohtuullisen tasa-arvoisen kapitalismin aika saattaakin olla historiallinen poikkeus. Jos näkyvissä olevia trendejä jatkaa eteenpäin, olemme matkalla takaisin sellaiseen plutokratiaan, joka vallitsi Euroopan rikkaissa maissa 1800-luvulla. Siinä varallisuus ja sitä myötä tulotkin jakautuivat äärimmäisen epätasaisesti.

Kehitystä eteenpäin ajava mekanismi on se, että pääoman tuottoaste ylittää talouskasvun. Kun kansantalouden tulot kasvavat hitaammin kuin pääomakanta, pääoman suhde kokonaistuloihin kasvaa vääjäämättä. Tätä trendiä vahvistaa väestörakenteen kehitys, koska työikäisten määrä ei enää kasva vaan jopa pienentyy monessa vauraassa maassa. Tällöin vanhan pääoman merkitys korostuu, eli ”menneisyys syö tulevaisuuden”, kuten Piketty kirjoittaa. Kun samalla pääoma ja myös palkkatulot näyttävät kasautuvan yhä harvemmille, tästä seuraa vääjäämättä taloudellinen ja yhteiskunnallinen eriarvoistuminen.

 

Piketty ei ole mikä tahansa akateemisessa taloustieteessä epäonnistunut poliittinen rabulisti. Päinvastoin, hän aloitti erittäin menestyksellisesti uransa matemaattisen taloustieteen parissa, väitteli 22-vuotiaana ja oli sen jälkeen Yhdysvaltain huippuyliopistojen lupaavassa urahississä.