Mitä opimme Ukrainasta? Venäjä sallii voimankäytön ja jopa suosii sitä
Ukraina ei ole yksittäistapaus vaan venäläinen tapa toimia, kirjoittaa Jaakko Iloniemi.
Julkaistu yli kolme vuotta sitten
Kaksikymmentä vuotta sitten, kun pöly alkoi laskeutua Neuvostoliiton järistyksen jälkeen, arveltiin, että Euroopassa alkaa uusi aikakausi: valtioiden väliset konfliktit tehdään mahdottomiksi lisäämällä keskinäistä riippuvuutta.
Kaasuputkista tuli tämän uuden toiverikkaan ajattelutavan symboli.
Venäjä sai uuden johtajan, Vladimir Putinin, jonka demokraattisen mielenlaadun Saksan liittokansleri Gerhard Schröder takasi: ”Putin on pesunkestävä demokraatti.” George W. Bush, Yhdysvaltojen silloin presidentti, oli katsonut syvälle hänen silmiinsä ja löytänyt sieltä miehen, johon hän voi luottaa.
Samanlaisia olivat tunnelmat muuallakin.
