Guggenheim-museon selvitystyön julkistamistilaisuudessa Helsingissä 10.
tammikuuta 2012 kerrottiin että, Guggenheim-säätiö puoltaa odotetusti
Guggenheim-museon perustamista Helsinkiin ja sen sijaintipaikaksi
ehdotetaan Katajanokkaa. Museon paikka olisi kuvassa oikealla, vanhan
makasiinin kohdalla. Kuva Pekka Sakki / Lehtikuva.Tilastokeskuksen tutkija Aku Alanen kyseenalaistaa Helsingin Guggenheim-hankkeen perusteluina käytetyt laskelmat.
Tilastokeskuksessa aluetalouden ja kulttuurin tutkijana toimiva Alanen on kirjoittanut taidemuseohankkeesta maanantaina 30. tammikuuta ilmestyvään Guggenheimin varjossa -pamflettiin.
Alanen kertoo kiinnostuneensa hankkeesta, koska on suuri Bilbao-fani.
”Tiedän siitä paljon, seuraan espanjalaista kulttuuria ja luen El Paísia.”
Hän kertoo ihmettelynsä heränneen, kun kuuli kaupunginjohtaja Tuula Haataisen viitanneen Bilbaon museoon.
”Se ei siihen rooliin sovi, meillä ollaan kovin erilaisessa tilanteessa.”
Bilbaossa museo rakennettiin keskisuureen maakuntakaupunkiin, joka oli myös taantuva teollisuuskaupunki. Yhtä aikaa museon rakentamisen kanssa käynnistettiin laaja investointiohjelma, jolla Bilbaon taantuminen haluttiin pysäyttää. Kaupungin vetovoiman lisääntymistä ei siis voi perustella pelkästään Guggenheimilla.
Alasta on Guggenheim-keskustelussa häirinnyt myös se, että hanketta on markkinoitu hyväksi ennen kaikkea taloussyillä: se lisää ulkomaisten turistien saapumista ja sen mukanaan tuomia positiivisia talousvaikutuksia. Myös hankkeen kriitikot aina ministeriä myöten ovat ajatelleet hankkeen olevan varmaan matkailun kannalta hyvä, vaikka ei erityisesti kulttuurin kannalta olisikaan.
”Halusin asettaa hieman kyseenalaiseksi tämän itsestäänselvyytenä pidetyn asian ja tein joitakin laskuharjoituksia.”
”Päädyin matkailualan tilastodataa tarkastellessani siihen, ettei museon synnyttämä uuden ulkomaisen matkailijavirran vaikutus Helsingin alue-BKT:hen olekaan niin selvä ja suuri kuin itsekin aluksi kuvittelin”, Alanen sanoo.
Kuinka monta turistia?
”Aluetalouden kannalta en saa siitä millään mielekästä investointia, jos katson asiaa ihan säätiön raportissa annettujen lukujen perustella. Jos käytän vähän realistisempia lukuja, tulos on vielä huonompi. Toki kokonaisvaltaiseen tarkasteluun tarvitaan paljon enemmän analyysiä kuin laskuharjoituksia.”
”Olennaista tässä laskelmassa ovat museon houkuttelemat täysin uudet matkailijat, ja sen pitäisi jatkua kymmeniä vuosia. Tätä pitäisi tutkia paljon tarkemmin. ”
Säätiön selvityksessä museon on arvioitu houkuttelevan Helsinkiin vuodessa 25 000 sellaista turistia, jotka eivät muuten kaupunkiin tulisi. Lisäksi museo lisäisi risteilymatkustajien määrää ja houkuttelisi kaupunkiin transit-turisteja, jotka vain piipahtavat Helsingissä.
Alanen ihmettelee myös, että Guggenheimin kohdalla on käytetty poikkeuksellista ohituskaistaa.
”Sitä on viety eteenpäin ilman normaaleja hankeprosesseja. Se on ongelma. Esitetään vain tarjoajan antamia laskelmia, kaupunki ei ole tehnyt omia arvioita. Vertailulaskelmien teko olisi kuitenkin välttämätöntä asian arvioimiseksi kunnolla.”
Alasen mukaan asian kunnolliseen selvittämiseen kuuluisi esimerkiksi vaihtoehtolaskelmien tekeminen, joissa selvitetään muutaman muun vastaavan kokoisen matkailuhankkeen, rakennus- tai kulttuurilaitosinvestoinnin kulu- ja tuottolaskelma.
Kunnollinen laskema uuden museon matkailulle tuottamasta arvonlisäyksestä vaatisi varsin suurta työmäärää, Aku Alanen sanoo.
”Kenties Guggenheim-säätiötä ei kiinnosta hankeen aluetaloudellinen vaikutus, mutta Helsingin kaupunkia sen pitäisi kiinnostaa, jos kyseessä on elinkeinopoliittinen hanke”, Alanen sanoo.
”Jos ajatellaan pelkästään imago- tai taidepolitiikkaa, niin silloin krioteerit ovat toiset.”
Guggengheimin varjossa -pamfletin on toimittanut arkkitehti, kaupunkitutkimuksesta tohtoroitunut Kaarin Taipale. Se julkistetaan maanantaina 30. tammikuuta.
Alasen ja Taipaleen lisäksi siinä ovat kirjoittajina Kiasman ja Helsingin taidemuseon entinen johtaja, FT Tuula Karjalainen, entinen Helsingin kaupunginvaltuuston puheenjohtaja Arja Alho ja kaupunkimarkkinoinnin asiantuntija Patrizia Hongisto, joka tekee väitöskirjaa Aalto yliopiston kauppakorkeakoulussa.
Miksi pamfletti, Kaarin Taipale?
”Kun asia vuosi sitten julkistettiin tajusin heti, että tästä tulee hyvin ristiriitainen hanke, jossa varmasti käytetään myös pitämättömiä perusteluja”, Taipale sanoo.
”Jo seuraavana aamua Helsingin Sanomat kirjoitti pääkirjoituksessaan, että on epäisänmaallista vastustaa hanketta ja Suomen maine menee, jos näin tehdään. Lehti alkoi ajaa asiaa tavalla, jota voi verrata vain siihen miten se työnsi Suomea EU:hun.”
”Asetelma oli niin uskomaton, että kaikki vaistoni heräsivät. Kaupunkipoliitikon vaistot, tutkijan vaistot, kirjoittajan vaistot. Aloin seurata asiaa.”
Muut pamfletin kirjoittajat Taipale sanoo valinneensa tiedon ja kokemuksen perusteella. Hän itse on toiminut pitkään Helsingin kaupungin rakennusvalvontaviraston päällikkönä, mutta viimeiset 15 vuotta tutkijana ja kansainvälisissä tehtävissä muun muassa YK:n projekteissa. Hän on myös kaupunginvaltuuston varajäsen SDP:n riveistä.
Hanketta edistetään nyt valtavalla kiireellä: ”Kyse ei ole muusta kuin että se yritetään ajaa väkisin kurkusta alas.”
On annettu ymmärtää, että jos Suomi hidastelee, muitakin ottajia on.
”Tämä on yleensä käytettyjen autojen kauppiaiden kolmas tai neljäs myyntikikka.”
Pelottelun sijaan asiassa tulisi edetä demokraattisesti. Kyse on verorahoista ja kaupungin omistamasta maasta. Se on siis tyypillinen paikallisdemokratiaan kuuluva päätös, jossa tarvitaan esittelyn avoimuutta ja kansalaiskeskustelua, Taipale muistuttaa.
Mitä on tapahtunut? Koko vuoden kysymykset torjuttiin sanomalla, että vastukset löytyvät sitten selvityksestä.
”Nyt samat henkilöt ovat sitä miltä, että onhan tässä ollut vuosi aikaa keskustela.”
Suoranaista ironiaa Taipale näkee siinä, että kaupungilla on työskennellyt erityinen demokratiatyöryhmä miettimässä asukasdemokratian lisäämistä.
”Sitten Pajunen, joka on demokratiatyöryhmässä, kertoo lehdessä, että vuonna 2018 Guggenheim-museo on varmaankin valmis Katajanokalla! Ilman että selvitystä on olemassa tai ainoatakaan päätöstä.”
Guggenheimin juristit ovat tehneet tarkkaa työtä. Keskeistä on se, että Guggenheim-museolla pysyy päätäntävalta asioihin. Se vastaa toimintapolitiikasta, taide- ja ohjelmatarjonnan valvonnasta ja hyväksyy jokaisen esineen, joka museokaupassa myydään.
Mitään riskejä Guggenheim-säätiölle ei jää.
Toimintaa varten perustetaan uusi säätiö, jonka asioita ei ole enää pakko kertoa julkisesti.
Guggenheim-säätiö sai selvitystä varten kaksi miljoonaa ja vuoden aikaa. Mitä jos annettaisiin vaikka puolet siitä ja toinen vuosi ja useat ryhmät tutkisivat eri näkökulmista mitä Helsinki todella helsinkiläisten näkökulmasta tarvitsee. Sitten verrattaisiin tuloksia, Kaarin Taipale ehdottaa.
Tähän asti monet kulttuurihankkeet ovat kaatuneet siihen, että ei ole rahaa. Nyt yks kaks kulttuurille on löytymässä kaupungilta miljoonia, eikä edes keskustella mihin ne tulisi käyttää.
Kaupunkia on mietittävä kaupunkilaisten näkökulmasta, Taipale painottaa. Rahoittaakseen erilaisia hankkeita, kuten mahdollista Guggenheim-museota, kaupunginhallitus on miettinyt, mitä kiinteistöjä se voisi mahdollisesti myydä.
Keskusteluissa on mainittu myös Tennispalatsi ja Lasipalatsi. Tällä hetkellä kaupunki voi päättää mitä asukkaiden kannalta mukavia toimijoita esimerkiksi Lasipalatsissa on. Jos se myydään, tilat saa se joka maksaa eniten.
Päätöksentekijöitä manipuloidaan adjektiiveilla - on pystyttävä tekemään rohkea päätös. Kukapa haluaisi leimautua vellihousuksi?
”Täytyy muistaa käyttää tätä argumenttia, kun kaupunki seuraavaksi pohtii vaikkapa vammaisten lasten päiväkodin rakentamista: älkää miettikö rahaa, tehkää rohkea päätös, Kaari Taipale sanoo.
Pienimmän huomion koko bisnes-turismi-arkkitehtuuri -keskustelussa on saanut asian ydin, taide.
”Tästä puhuu pamfletissa Tuula Karjalainen”, Taipale sanoo.
Guggenheim-säätiön 200-sivuisessa selvityksessä kaupungin taidemuseon kohtalosta kirjoitetaan puoli sivua. Se jää täysin ilmaan.
”Kieltäydyn nimittämästä itseäni Guggenheim-museon vastustajaksi. Se on viholliskuvan maalailua”, Kaarin Taipale sanoo. Jos Guggenheim-säätiö haluaa perustaa tänne museon omilla rahoillaan, toivotan sen lämpimästi tervetulleeksi.”
Myös New Yorkissa, Venetsiassa ja Berliinissä museo toimii yksityisellä rahalla.
Guggenheim , museot , pamfletit , Kaarin Taipale , Aku Alanen
Saat uusimmat, kiinnostavimmat ja puhutuimmat aiheet
kerran viikossa suoraan sähköpostiisi.
Kukaan ei ota vastuuta kustannusten määrästä eikä tulovirtojen realistisuudesta. Hankkeella ei ole juurikaan tekemistä suomalaisen taiteen kanssa. Ei ole vaihtoehtoa näyttää olevan ainoa peruste, jolla hanketta ajetaan. Kaupunkilaisten piikki on auki. Vastuutonta politiikkaa.
Siitä vain hanketta pystyyn mutta yksityisellä rahalla ja jonnekin muualle kuin vanhaan kulttuurimaisemaan
Guggenheimin suomalaiset lobbaajat eivät ole ehkä vetäneet oikeasta narusta. Olisi ehkä pitänyt korostaa kansainvälisyyttä enemmän epäitsekkäästä ja poliittisesti korrektista näkökulmasta. Nyt asia on esitetty niin, että olisimme omimassa hyödyn kasvavista turistivirroista ja kaikkinaisesta paranevasta maabrandigoodwillista vain itsellemme. Toki turismi ja kauppa vilkastuisivat myös rajojemme tuntumassa niiden ulkopuolella. Miksei tätä kapitalismin katalysointihanketta voitaisi yrittää ujuttaa jotenkin muitakin kuin vain meitä itseämme rikastuttavalle ulkomaiselle lähialueapu-momentille ;)
http://formin.finland.fi/public/default.aspx?nodeid=348 23
”Bilbaossa museo rakennettiin keskisuureen maakuntakaupunkiin, joka oli myös taantuva teollisuuskaupunki. Yhtä aikaa museon rakentamisen kanssa käynnistettiin laaja investointiohjelma, jolla Bilbaon taantuminen haluttiin pysäyttää. Kaupungin vetovoiman lisääntymistä ei siis voi perustella pelkästään Guggenheimilla.”
Samaan aikaan avattiin myös halpalentoreitti Lontoosta Bilbao'on, joka toi kyllä turisteja, ihan muista kuin taidesyistä.
Tätä voi verrata siihen epäisänmaalliseen toimintaan, jolla Suomi on ajettu EU:n käskyläiseksi ja nyt sosialisoidaan viimeisetkin verovaramme sylttytehtaalle. Samalla tavalla sosialisoitavana on nyt Helsingin paras tontti ja kaupunkilaisten verovarat.
Iltalehdessä oli taannoin Kalle isokallion analyyttinen kirjoitus, jonka jokaisen tulisi lukea.
Muualla siis rahoitus on ollut yksityistä, mutta koska suomalaisia rassuja on helppo höynäyttää, täällä vastuut ollaan kaatamassa veronmaksajille?
Tämä ”Good price, only for you my friend, only today” meininki tässä on se, minkä todella pitäisi herättää epäilyksiä ihan jokaisessa, myös kaupunginjohtaja Pajusessa.
Saisinko minä tehdä selvityksen Helsingin kaupungin kustannuksella että olisi Helsingille hyvä jos Helsinki rakentaisi minulle samalle paikalle tavaratalon. Minä järjestäisin sinne sitten myytävät tuotteet.
Tietysti Helsingin kaupunki palkkaisi sinne myyjät niin että minun ei tarvitsis maksaa heille.
Lupaan että selvitykseni johtopäätøs tulee olemaan etta tämä on Helsingille tuottoisa hanke.
Nykyään on onneksi hyvät mahdollisuudet vaikuttaa asioihin. Tarvitaan internet-sivusto, joka jakaa monipuolista tietoa Guggenheim-hankkeesta. Ennen kaikkea sen keskeinen osa on palsta, jolla seurataan henkilökohtaisesti Helsingin kaupunginvaltuutettujen kannanottoja ja tehdään selväksi, että heidän jokainen aiheeseen liittyvä äänestysnapin painalluksensa julkistetaan ja pidetään näkyvästi esillä vaaleihin saakka. Silloin hankkeen kannattajat voivat ehdokkaita arvioidessaan antaa jaa-henkilöille plussaa ja ei-henkilöille miinusta ja vastustajat tietysti toimivat päin vastoin.
Hämmäsyttävää,
jos ei tällaista sivustoa jo ole. Joka tapauksessa sen ehtii hyvin perustaa ja tehdä tunnetuksi. Ehkä jopa joukkotiedotusvälineeet saattaisivat tästä jossakin välissä mainita. Perustaja voi olla kuka tahansa aihetta tärkeänä pitävä netin käyttäjä.
Mun puolesta YKSITYISELLÄ rahalla saa tehdä Guggenheimin, vaikka ”Taka-Hikiälle”, mutta ei yhteiskunnan varoin!
Onko GH niin persaukinen, että ”kohan jostain saadaan fyrkkaa”?…ja sitten jotkut päättäjät(Helsingin) haluavat sulan ahteriinsa, ennen eläkeikää, maksoi mitä maksoi. Sillä suomalainen veronmaksaja sen joka tapauksessa maksaa.
Eiköhän sekin raha olisi pitemmän päälle paremmassa käytössä, kun ajatellaan asunnottomia, leipäjonolaisia, syrjäytettyjä nuoria, jokapäiväistä väkivaltaa…jne.
Euroopassa ja Venäjällä on mellakoita, mutta ”eihän sitä Suomessa”. Tätä menoa tulee aika, jolloin ”toverit torilla jaetaan kiväärit”.
Meillä on 700.000 ihmistä, joiden tulot on alle mediaanin!
Hki hädässään uskoo toiveita ja lupauksia. Yllättävää että kokoomuslaiset ovat kiivaina sen puolesta. Onneksi on demareissa, leftereissä, vihreissä tervettä kaupunkilaisjärkeä ja Arhinmäki nosti pisteitään. Olisi voinut sanoa sen jo ennen vaaleja.
Tarkoitus taitaa olla yksityistää helsinkiläinen taidemuseotoiminta, tässä tapauksessa amerikkalaisille. Mutta ei siinä kaikki: amerikkalaistuminen toteutettaisiin veronmaksajien rahoilla, jos oikein ymmärrän.
Olenko nyt käsittänyt tämän oikein vai väärin: aikaisemmin oli puhetta siitä, että G-museo olisi silkkaa liiketoimintaa, jonka rahoittaisi yksityinen amerikkalainen taho kokonaan? Nyt puhutaankin jo verorahojen syytämisestä amerikkalaisten bisnestoiminnalle.
Jos viimeksimainittu pitää paikkansa, koko hanke näkyy olevan Helsingin porvarispoliitikkojen puliveivaus tuttuun tyyliin: voitot yksityisille (tässä tapauksessa jenkeille), tappiot ja mahdollisimman paljon peruskuluista veronmaksajien niskaan. Siinä sivussa haaveillaan turistirahoista krääsäkauppiaille.
Tehdään ensin turistibussien paikoitusluola Temppeliaukion kirkon alle ja näin varmistetaan tämän kohteen saavutettavuus. Kirkon maine on jo nyt tosiasia ja suosituin kohden Helsingissä. Nyt sinne pääsee vain reippaat hyväkuntoiset kävelijät. Tilanne on surkea.
Helsingin kaupunginhallituksen puheenjohtaja Risto Rautava (kok) mukaan luvut ovat kaupungin tietokeskuksen tarkistamia. Tilastokeskuksen tutkija Aku Alanen kyseenalaistaa Helsingin Guggenheim- hankkeen perusteluina käytetyt laskelmat. Onko käynnissä tilastojen taistelu? Rautava ja Alanen, tilastot pöytään niin kaikki näkee miten kukin laskee arvionsa.
HraKyy kirjoitti:
”Tarkoitus taitaa olla yksityistää helsinkiläinen taidemuseotoiminta, tässä tapauksessa amerikkalaisille. Mutta ei siinä kaikki: amerikkalaistuminen toteutettaisiin veronmaksajien rahoilla, jos oikein ymmärrän.
Olenko nyt käsittänyt tämän oikein vai väärin: aikaisemmin oli puhetta siitä, että G-museo olisi silkkaa liiketoimintaa, jonka rahoittaisi yksityinen amerikkalainen taho kokonaan? Nyt puhutaankin jo verorahojen syytämisestä amerikkalaisten bisnestoiminnalle.
Jos viimeksimainittu pitää paikkansa, koko hanke näkyy olevan Helsingin porvarispoliitikkojen puliveivaus
tuttuun tyyliin: voitot yksityisille (tässä tapauksessa jenkeille), tappiot ja mahdollisimman paljon peruskuluista veronmaksajien niskaan. Siinä sivussa haaveillaan turistirahoista krääsäkauppiaille.”
Jos noin on, äänestäjien on tarkkaan harkittava, kuka jatkossa on luottamuksen arvoinen. Päättäjien kaiketi on perinteisesti odotettu huolehtivan yhteisestä hyvästä, ei käyttävän sitä hyväkseen.
Toivotaan että Hesari johto tulee järkiinsä ja ymmärtää oman asemansa. Pajusen ei kannata rakentaa omaa muistomerkkiä, jota hesalaiset maksaa maailman tappiin. Jos valtio tulisi mukaan niin vahinko jakaantuisi vielä laajemmalti. Uskomatonta röyhkeyttä kaupungin johdolta työntää tällaista projektia väkisin eteenpäin. Meille on pystytetty juuri uusi modernin taiteen museo ja uusi Musiikkitalo. Voitaisiinko keskittyä välillä johonkin tähdellisempään ja tarpeellisempaan.
GUGGENHEIM museo pitää perustaa Enso Gutseitilta ostettavaan taloon. Siinä se Aallon arkkitehtuuri olisi jo valmiina. Olen esittänyt vapautuvalle tontille YRITTÄJÄ ja TAIDETEOLLISTA taloa johon tulisi 250 työhuonetta erilaisille tekijöille ja maanpinnantasossa 5000 m2 basaarissa niitä töitä myytäisiin.
”Säätiön selvityksessä museon on arvioitu houkuttelevan Helsinkiin vuodessa 25 000 sellaista turistia, jotka eivät muuten kaupunkiin tulisi.”
Tuon, kun jakaa 5000:lla niin päästään realistisempiin lukuihin. Nuokin matkailijat ovat sitten pois muista Suomen kaupungeista ja muista Helsingin museoista. Sehän ei tosin Helsingin päättäjiä haittaa, mutta sen luulisi vaikuttavan edes valtion mahdollisiin tukipohdintoihin.
”on pystyttävä tekemään rohkea päätös”
Helsingin kaupunki, paikalliset taiteilijat ja taidemesenaatit voivat tehdä rohkean päätöksen ja korvata guggenheim-brändi täysin omalla,
omaperäisellä museolla. Miksi markkinoida muiden brändiä, kun voi tehdä oman ja markkinoida sitä muille ja kerätä samalla suuret rahat. Nyt tarvitaan ROHKEUTTA kieltäytyä itsestäänselvyyksiltä ja rakentaa tilalle täysin uutta ja omaa.
”Saisinko minä tehdä selvityksen Helsingin kaupungin kustannuksella että olisi Helsingille hyvä jos Helsinki rakentaisi minulle samalle paikalle tavaratalon. ”
Ei tarvitse maksaa miljoonaa, voin tehdä selvityksen esimerkiksi 100 000 eurolla. Only for you, my friend.
Kauppias Pajunen on aikoinaan tutustunut tarkastikin tutustunut liikepaikan perustamiseen vaadittaviin tunnuslukuihin. Ilmeisesti tuo aika on unohtunut tai se ei enää kiinnosta kun maksajat ovat muualla. Hanke on täysin utopistinen johon Pajusen omaa rahaa ei varmasti löytyisi. On syytä huomioida hankkeen ajajien joukossa on erittäin paljon pääomatuloja nauttivia, eivät siis maksa Helsingin kuluja.
Kotimainen pizzakeisari rakentelee samalla pohjalla toimipaikkoja. Kaikki riskit on kaadettu kauppialle ja rahat joka tapuksessa Karibilla purjehtivalle pomolle. Jos tulee tappiota on vika aina kauppiaassa joka pitää vaihtaa ja uudet maksut toiselta.
Luuleeko joku tosissaan, että muotoilu ja arkkitehtuuri kiinnostaa suuria turistimassoja?
Tauluja ja veistoksia ne saattavat poiketa ajankulukseen katsomassa silloin, kun ei ole muuta mukavaa.
Suurin osa Suomeen tulevista turisteista tulee Venäjältä ja Leningradin alueelta, jossa on jo Eremitaasi ja monensorttista kulttuuritarjontaa. Risteilymatkustajia taas saattaisi kiinnostaa Helsingin omaleimaisuus enemmän kuin amerikkalainen sarjamuseo. Kyllähän risteilyvieraat ovat erilaisia pytinkejä jo maailmalla nähneet.
Halvemmaksi tulisikin, jos Kiasman oven yläpuolelle vaihdettaisiin Guggenheimin nimikyltti. Ei ainakaan tarvitsisi uutta rakennusta ruveta rakentamaan.
Helsingin taidemuseon johtaja, virkamies JGKS (= brändi) sanoi Nelosessa tähän tapaan: MEILLÄ on taktiikka, meillä on strategia ja meillä on päämärä. Taistelut voitetaan taktiikalla ja sodat strategialla.
Kas näin se menee, ehkä. Ensimmäinen G-selvitys on vasta valelaukaus, hämäys, härnäys, koukkaus tai muu juonikas teko. G-miehet tekevät silmänkääntötemppuja. Panevat kansalaiset katsomaan vääriin suuntiin tai tuohtumaan liikaa.
G-taidehallin hallinnon sijoittaminen säätiöön on huikean ovela temppu. Ettäkö suomalaisilla olisi säätiön hallituksessa vahva voima, kun siellä olisi kolme amerikkalaista
ja neljä suomalaista. Suomalaisia jäseniä voisivat olla Veli Västäräkkinen, Harri Harmaasiepponen ja Jere Järripeipponen. Amerikkalaiseksi avainjäseneksi sopisi Mrs Cuckoo. Ja jenkeillä olisi ilmaherruus.
G-liigalla on ketun konseptit ja kovaotteiset metodit. Se ei vähällä lähde lipettiin. Yleisön täytyy antaa sille strateginen isku. Kerralla kanveesiin. Tai sitten antaa sille taktisia iskuja. Pannaan jenkit pyörimään meidän tahdissamme, kunnes ne kyllästyvät.
Voit osallistua keskusteluun, kun olet rekisteröitynyt käyttäjäksi ja kirjautunut sisään.
Hetkinen tilausta käsitellään.
terve järki kirjoitti:
Koko hanke on täysin elististinen huuhaa- hanke, varsinkin se, että sitoudutaan maksamaan jotain rojalteja jenkeille? joiden suuruuskin voi olla tulevaisuudessa jotain ihan muuta kuin nyt.
Maksakoot Enrhrootit itse museonsa jos niin kova on tinka.