Ruotsalainen temppeliherra Arn matkalla maineeseen
Ruotsalaiskirjailija Jan Guilloun temppeliherra Arnista kertovan romaanisarjan kahta osaa ollaan siirtämässä valkokankaalle. Pohjoismaalais-saksalainen yhteistuotanto tavoittelee samaa kohdeyleisöä kuin Hollywoodin historialliset eepokset. Suomen Kuvalehti vierailielokuvan kuvauspaikalla Marokossa.
Teksti Juhani Nurmi, Quarzazate, Marokko
Kuvat FS-Film Oy
Matka Suomesta Casablancan kautta Quarzazaten muinaiseen linnoituskaupunkiin seuraamaan Arn-elokuvan filmauksia on eksoottinen elämys.
Saharan autiomaan ympäröimässä Quarzazatessa filmataan vuosittain useita Hollywood-elokuvia. Siellä on kuvattu mm. Niilin jalokivi (1985), 007 vaaran vyöhykkeellä (1987), Kundun (1996), Gladiator (2000) ja Babel (2006). Eikä loppua näy edessä, koska Marokko on länsimaalaisiin hyvin suopeasti suhtautuva muslimivaltio.
Pohjoismaisista toimittajista koostuvaa pientä ryhmää kyyditetään bussilla ympäri Quarzazatea, jossa sijaitsee useita Hollywood-omistuksessa olevia studioita. Päämäärämme, majesteettisten Atlas-vuorten ympäröimä samanniminen studio vaikuttavine linnoituslavasteineen kohoaa pian silmiemme edessä, ja sisään pääsee ainoastaan tiukasti vartioidun portin läpi.
Atlasin nykyinen marokkolaisomistaja, kaupungin oma poika Kamal Belghmi opastaa vieraat kattavalle kiertokävelylle studioalueen halki. Belghmin mukaan paikalliset pitivät hänen isäänsä, Mohamed Belghmia liian uhkarohkeana, kun tämä päätti vuonna 1983 rakennuttaa Quarzazateen ensimmäisen elokuvastudion.
Uhkarohkea studiohanke
”Onneksi kymmenet Hollywood-tuotannot seurasivat hankkeemme perässä, muuten meidän olisi käynyt köpelösti. Nykyään kukaan ei enää naura suvullemme. Olemme tuoneet Quarzazateen paljon kipeästi kaivattua työtä ja länsimaalaista valuuttaa”, Kamal Belghmi kertoo.
Marokon erittäin huokea palkkataso houkuttelee puoleensa Hollywood-tuotantoja. Toinen etu on se, että Quarzazaten yli kulkee vain kaksi lentoa päivässä, varhain aamulla ja myöhään illalla. Niinpä meluhaitta ei pääse häiritsemään juuri lainkaan elokuvantekijöitä.
30 hehtaarin kokoisella studioalueella yohoavat massiiviset linnoituslavasteet, jotka ohjaaja Ridley Scott rakennutti elokuvaansa Kingdom of Heaven – Taivas maan päällä (2005) varten. Marokon nuori kuningas, 43-vuotias Mohammed VI uskoi Scottin kiisteltyyn eepokseen aikana, jolloin muslimien oppineet syyttivät elokuvaa muslimivihan lietsomisesta.
Kuningas on oivaltanut Hollywoodin tuoman kansainvälisen näkyvyyden edut maalleen. Hollywood-mogulit kiittävät ja palkitsevat vieraanvaraisuuden palaamalla takaisin – aivan kuten Scott, joka suunnittelee seuraavan suurhankkeensa Tripolin filmaamista juuri Quarzazatessa.
”Ridley Scottin tuottaja kävi täällä äskettäin neuvottelemassa Tripolin kuvausaikatauluista. Mitään ei ole vielä julkistettu, mutta toivotan Scottin tervetulleeksi takaisin. Hänen ristiretkielokuvansa ei häpäissyt meitä muslimeja, päinvastoin. Jos niin olisi käynyt, meidän olisi ollut vaikea motivoida kuningasta antaa jatkaa Hollywood-tuotantojen tekemistä täällä”, Belghmi sanoo.
Hän tuntuu olevan mielissään siitä, että myös eurooppalaiset ja pohjoismaalaiset ovat vihdoin löytäneet Quarzazaten tarjoamat edut elokuvantekijöille. Jatkuvuus täytyy varmistaa, oltiin Hollywoodin suosiossa tai ei.
Arn – Temppeliritarin tarina
Temppeliherra Arnista kertovan romaanitrilogian ensimmäinen osa ilmestyi Ruotsissa 1998. Ruotsalaiskirjailija Jan Guilloun 1100-luvulle sijoittuvassa tarinassa sekoitetaan faktaa ja fiktiota. Osa romaanien tapahtumista sijoittuu myös Suomeen.
Arnia myydään elokuvamarkkinoilla eeppisenä ja miehisten miesten sankaritarinana, jossa on ripaus romantiikkaa. Luostarissa kasvatuksensa saavasta Arn Magnussonista (Joakim Nätterqvist) kehittyy oppinut mies ja taitava soturi. Hänen suuri rakkautensa Cecilia Algotintytär (Sofia Helin) teljetään luostariin, ja Arn lähetetään temppeliherraksi Jerusalemiin, jossa raivoaa sota kristittyjen ja muslimien välillä.
Tanskalaisohjaaja Peter Flinth ja pääosanesittäjä Joakim Nätterqvist
Pääsemme näkemään kohtauksen, jossa Arn ja hänen asetoverinsa Gerard de Ridefort (Nicholas Boulton) ratsastavat täydessä sotisovassa linnoitukseen. Yksinkertaiselta näyttävä otos filmataan peräti viiteen kertaan, mutta tanskalaisohjaaja Peter Flinth ei ole siltikään tyytyväinen.
”Kerran vielä!” ohjaaja karjuu kuvausryhmälleen. Myöhemmin näemme aavikolla ranskalaisten stunt-miesten harjoituksen, jossa testataan ratsastajan selkään kiinnitettyä turvaköyttä. Kuminen köysi napsahtaa poikki kerta toisensa jälkeen.
Liki 23 miljoonan euron suuruisella budjetillaan Arnista tulee Ruotsin elokuvahistorian tähän asti kallein tuotanto, eikä kuvausten viivästyksiin ole varaa. Marokossa kuvausryhmästä huokuukin kovien paineiden aiheuttama stressi.
Arnin saagasta tehdään samalla kertaa kaksi pitkää filmatisointia, joista ensimmäinen saa ensi-iltansa Pohjoismaissa jouluna. Toinen osa julkaistaan syksyllä 2008. Suomen Tuomas Kantelinen säveltää molempien elokuvien musiikin.
Tähtäimessä Hollywood-eepokset
Kysyn Arnin ruotsalaiselta tuottajalta, Hans Lönnerhedeniltä (Pahuus), oliko Arnin saaminen tuotantoon poikkeuksellinen haaste.
”Olen tehnyt elokuvia viimeisten 15 vuoden aikana monissa paikoissa ympäri maailmaa. Tässä suhteessa Arnin haastavuus ei poikkea mitenkään normista. Kun saadaan valmis käsikirjoitus, laaditaan ensin tuotantobudjetti ja sitten anotaan kuvauslupa.”
Temppeliritarit hyökkäävät saraseenien kimppuun.
”Tässä tapauksessa käännyimme välittömästi kuvauslupaviranomaisten puoleen täällä Quarzazatessa. Käsikirjoitus täytyi hyväksyttää ennen kuvauksia, joten jouduimme tietysti käännättämään sen arabiaksi. Atlas-studioilla on onneksi hyvät ja kansainvälistä tasoa olevat puitteet työskentelyyn”, Lönnerheden myöntää.
”Ilmaston vaihtelut tekevät tosin meille hieman tepposia. Öisin lämpötila putoaa nollaan, ja päivisin se nousee parhaimmillaan yli kolmeenkymmeneen. Hiekka lentää jatkuvasti ympäriinsä. Niinpä kaikki kameramme on suojattava erityisen huolellisesti täällä aavikolla. Meillä on tuotannossa mukana 14 eri kansalaisuutta, joten alussa oli hieman kommunikointivaikeuksia kulttuurien eroavaisuuksista johtuen.”
Arnin tuottajat tähtäävät erittäin kunnianhimoiseen päämäärään. He tavoittelevat samoja yleisöjä kuin suurimmat Hollywood-studiot. Historialliset eepokset ovat kuitenkin olleet Hollywoodin vahvinta antia jo vuosikymmeniä. Esimerkkeinä vaikkapa viime vuosien Kingdom of Heaven, Troija, Aleksanteri ja Gladiator.
Puhevälit menivät
”Tavoitteistamme huolimatta koskaan ei voi tietää mitä keskeneräisestä projektista lopulta tulee. Keskinkertaisen ja loistavan ohjaajan ero on valtava. Jos kuvattu materiaali on laadultaan kehnoa, ei siitä voi parhaalla tahdollakaan saada aikaan hyvää elokuvaa”, Lönnerheden sanoo.
Studioon rakennettu keskiaikainen linnoitus
”Digitaalitekniikan mahdollisuuksista huolimatta teimme tietoisen valinnan kuvata Arn filmille. Mielestäni filmiselluloidi on edelleen ylivertainen väline historiallisia laajakangaselokuvia tehtäessä. Uskallan väittää, että parhaimmatkaan digitaalikamerat eivät vielä yllä kunnon filmikameran välittämään tarkkuuteen ja realismiin. Toki digitaalisuus valtaa elokuva-alaa vauhdilla. Varsin pian teatterielokuvat tallennetaan ja esitetään pelkästään digitaalisesti”, Lönnerheden myöntää hieman haikeana.
Tuottaja Lönnerheden ja Arnin kirjailija Jan Guillou eivät ole enää puheväleissä. Heidän välilleen kehkeytyi sananharkkaa, kun Pahuus-elokuvan saatua Oscar-ehdokkuuden vuonna 2004 Lönnerheden pääsi seurueineen Oscar-juhliin mutta itse kirjailija ei. Viilentyneistä väleistä huolimatta tuottaja kunnioittaa Guilloun kerronnallisia kykyjä.
”Arnin elokuvakäsikirjoituksesta vastaava kirjailija Jan Guillou on erityisen tarkka siitä, että yksityiskohdat ja uskottavuus pitävät paikkansa. Meillä ei ole siis ylellisyyttä kompromissien tekemiseen. Muutoin saamme kirjailijan vihat päällemme”, ruotsalaistuottaja hymyilee kalseasti.
Diplomatian ja sopeutumisen voimaa
Lönnerheden näkee Arnin kohtaamat ankarat haasteet vertauskuvallisina vastineina nykyajan olosuhteille. Arn Magnusson on juhlittu sankari vieraalla maaperällä, mutta kotimaassa odottavat uudenlaiset haasteet.
”1100-luvun Ruotsi ei varmasti ollut helppo paikka elää. Huolimatta kokemistaan seikkailuista ja ystävyyssuhteistaan Pyhässä Maassa, Arnin paluu ahdasmielisen uskonnolliseen Ruotsiin on melkoinen järkytys. Arnin oli pakko kehittyä neuvokkaaksi sotakenraaliksi, jotta hän kykenisi erottamaan ystävät, liittolaiset ja viholliset toisistaan.”
”En itse usko, että ihmisen perusluonne on muuttuneet kovinkaan paljon vuosisatojen kuluessa. Olipa kyse sodasta tai liike-elämästä Suomessa, Ruotsissa tai muualla maailmassa, itsekin on usein toimittava viisaan kenraalin tavoin menestyäkseen. Uskon silti diplomatian ja sopeutumisen voimaan. On aina sopeuduttava uusiin olosuhteisiin ja kulttuureihin, kuten me täällä Marokossa. Se vaatii elokuvantekijältä sekä älykkyyttä että lahjakkuutta.”
Arnista tehdään useita versioita. Kaksi perättäistä elokuvaa tehdään Pohjoismaiden markkinoille, ja niistä leikataan tiivistetty pitkä versio ulkomaille. Neliosainen tv-sarja tulee myöhemmin.
Marokosta Arnin filmaukset siirtyivät Ruotsiin ja Iso-Britanniaan. Ensimmäisen osan joulukuiseen ensi-iltaan on vielä runsaasti aikaa.
Aiheesta lisää
Wikipedia: Jan Guillou