Yleisradio ja Lännen Media syöttivät kansalle pajunköyttä: Korkeakoulut eivät saa mitään lisärahoitusta

Uutisanalyysi: Jos puhuttaisiin lisärahoituksesta, pitäisi pääomitus olla pari miljardia.

Julkaistu yli kolme vuotta sitten

Suomen Yleisradio harhautti lukijaa, kuulijaa ja katsojaa, kun se siteerasi sunnuntaina 16. lokakuuta Lännen Median ”uutista” korkeakoulujen pääomituksesta.

Yle otsikoi, että Sipilän hallitus tekee täyskäännöksen korkeakoulupolitiikassaan. Veronmaksajien rahoilla pyörivä mediatalo kertoi, että korkeakoululeikkausten jälkeen hallitus lupailee kouluille satojen miljoonien eurojen lisärahoitusta.

Myös Suomen Tietotoimisto STT siteerasi Lännen Mediaa ja kertoi, että hallitus valmistelee satojen miljoonien eurojen lisärahoitusta yliopistoille ja ammattikorkeakouluille.

Mahtava uutinen Suomen korkeakouluille! Täyskäännös kurjistavaan leikkauspolitiikkaan! Ja vielä lisärahoitus!

Kielitoimiston sanakirjan mukaan sana lisä tarkoittaa, että se tekee jonkin asian runsaammaksi, riittävämmäksi, suuremmaksi, täydemmäksi tai vahvemmaksi.

 

Ikävä kyllä Sipilän hallituksen koulutuspolitiikkaa koskevat linjaukset eivät tee korkeakouluja suuremmaksi tai vahvemmaksi. Hallitus heikentää niitä edelleen, sillä leikkauksia ei ole peruttu.

Lisäksi ”uutinen” pääomittamisesta on koominen. Siitä on jo maininta hallitusohjelmassa.

Uutta on ainoastaan se, että opetusministeri Sanni Grahn-Laasonen (kok) on yhtäkkiä ja aivan sattumalta sisäistänyt talousnobelisti Bengt Holmströmin talouspoliittiset viisaudet.

Yleisesti ottaen ”talousviisaat” ovat puhuneet 500–1 000 miljoonan euron pääomituksesta. Pääomituksessa korkeakoulu ei saa satoja miljoonia, vaan se saa pääomasta tuottoa, joka voi olla noin 3–4 prosenttia vuodessa. Eli miljardin euron pääomasta neljän prosentin tuotolla korkeakoulut saisivat vuodessa 40 miljoonaa euroa.

Tämä ei kutenkaan kauheasti lohduta tutkijoita, sillä esimerkiksi pelkästään yliopistoilta leikataan hallitusohjelman mukaan noin 200 miljoonaa euroa.

Tämän lisäksi Tekesiltä nipistetään tutkimukseen käytettäviä rahoja noin 150 miljoonaa tämän ja ensi vuoden aikana. Kokonaisuudessaan hallituksen koulutusleikkaukset ovat lähes 600 miljoonaa euroa vuoteen 2019 mennessä.

 

Sipilän hallitusohjelmassa linjataan, että korkeakouluja pääomitetaan yhteensä 70 miljoonalla eurolla. Se tarkoittasi maksimissaan noin kolmen miljoona euroa “lisärahaa” korkeakouluille.

Opetusministeri Grahn-Laasonen puhuu ”uutena asiana” Lännen Median jutussa sadoista miljoonista euroista, joita pääomitettaisiin valtion omaisuutta myymällä.

Tämäkin Sipilän hallituksen keino on hyvin kyseenalainen, sillä Suomen valtio saa käytännössä ilmaiseksi lainarahaa markkinoilta. Tällöin esimerkiksi vahvojen ja hyvien valtionyhtiöiden myyminen tai osakekannan pienentäminen ei ole kovin järkevää. Huonoja yhtiöitähän Sipilä hallitus ei myy, sillä tuskin niistä kukaan ”satoja miljoonia” maksaisi.

Lisäksi Grahn-Laasosen heitto ”sadoista miljoonista” on epämääräistä ja etenkin riittämätön, sillä korkeakouluja pitäisi pääomittaa vähintään parilla miljardilla eurolla, jotta oikeasti voitaisiin puhua ”lisästä”.

Esimerkiksi Tieteentekijöiden liiton puheenjohtaja Petri Koikkalainen muistutti blogissaan, että pelkästään yliopistoilta vietyjen kiky-leikkausten kompensoiminen vaatisi yli miljardin euron pääomasijoitusta.

Hyvä asia pääomittamisessa on se, että tällöin korkeakoulut saavat rahat, eli 3–4 prosentin tuoton vuodessa, itselleen. Rahat voidaan suunnata tutkimukseen, joka koetaan relevantiksi. Kahleet poliittisesta ohjauksesta ja ”tilaustöistä” vähenisivät.

Korkeakouluväen viesti onkin se, ettei pääomittamisella kyetä turvaamaan tai pelastamaan perustutkimusta, josta Sipilän hallitus on leikannut. Panokset pitäisi ja pitää edelleen laittaa budjettirahoitukseen.

 

Lopulta myös Yleisradio ja STT tekivät jatkojuttuja korkeakoulujen pääomituksesta, joissa asioista kerrottiin todenmukaisesti.

Median uskottavuuden kannalta uutisten tehtävä on kuitenkin tuottaa oikeaa tietoa joka ikinen kerta, oli sitten kyse siteerauksesta tai parin sadan kirjainmerkin sähkeestä.

Nyt sunnuntaiaamua ja -päivää kuitenkin hallitsivat uutiset, joissa kerrottiin virheellistä ja harhaanjohtavaa tietoa isosta asiasta, joka on poliittisesti erittäin kiistanalainen. Harhaanjohtavan tiedon levittäminen onkin lukijan, kuulijan ja katsojan törkeää aliarvioimista.