Valtio aikoo sulkea Malmin lentokentän jo 2016

Korvaaviksi kentiksi suunnitellaan jo aiemmin sopimattomiksi todettuja Nummelaa ja Hyvinkäätä.

lentokentät
Teksti
Jyri Raivio
Julkaistu yli kolme vuotta sitten

Liikenne- ja viestintäministeriö (LVM) suunnittelee Helsinki-Malmin perinteisen yleisilmailulentokentän sulkemista pikaisella aikataululla.

Jos ministeriön toiveet toteutuvat, lentotoiminta Malmilla päättyy jo 2016, kun Rajavartiolaitos siirtää oman lentotoimintansa Helsinki-Vantaalle.

Voimassa olevan poliittisen päätöksen mukaan Malmi suljetaan viimeistään 2020. Päätös tehtiin hallituksen kehysriihessä viime keväänä nykyisen europarlamentaarikon Merja Kyllösen (vas) ollessa liikenneministerinä.

Malmin kenttäalueen omistaa Helsingin kaupunki, joka on vuokrannut sen valtiolle vuonna 2034 päättyvällä sopimuksella. Kaupunki haluaa vuonna 1938 käyttöön otetun kentän rakennusmaaksi. Asuntoja voisi mahtua jopa 30 000 asukkaalle.

 

Malmin sulkeminen edellyttää kuitenkin sen nykyisen, vilkkaan toiminnan siirtämistä muualle.

LVM:n liikennealan strategiayksikön päälliköllä, hallitusneuvos Mikael Nybergillä on selkeät ratkaisut vuosikymmenien mittaan ratkaisemattomaksi jääneeseen ongelmaan: Rajavartiolaitos siirtyy Helsinki-Vantaalle. Kolme kaupallista lentokoulua siirtyvät minne liiketoimintansa kannalta parhaaksi katsovat, vaikkapa Pirkkalan kentälle Tampereelle.

Muu toiminta, ennen kaikkea vilkas harrasteilmailu, siirtyy Vihdin Nummelaan ja Hyvinkäälle. Tätä mahdollisuutta on selvitetty lukuisia kertoja aiemminkin Malmin kohtaloa pähkäiltäessä. Se on kuitenkin hylätty alkuunsa, lähinnä siksi, että Nummelan ja Hyvinkään kentät ovat tiheään asutuissa taajamissa, joihin nykyistä, kesäistä purjelentotoimintaa merkittävästi vilkkaamman, ympärivuotisen moottorilentämisen ei uskottu sopivan.

Ainakin ministeriön kaavailuissa Hyvinkää ja Nummela ovat kuitenkin ainoat vaihtoehdot.

Malmin lopettamista puuhaava trio eli LVM, valtion lentokenttäyhtiö Finavia ja Helsingin kaupunki ovat teettämässä näiden kahden kentän käyttämisestä konsulttiselvitystä, jonka pitäisi valmistua alkusyksystä.

Sen valmistumista odottaa malttamattomana myös Vihdin kunnanjohtaja Sami Miettinen. Hänen mukaansa asiasta on käyty vasta alustavia keskusteluja virkamiestasolla, jolla siirtoa ei suinkaan ole tyrmätty. Kunnan poliittiseen päätöksentekoon lentokentän kohtalo siirtyy vasta konsulttiselvityksen valmistuttua.

 

Kaikki aiemmat yritykset siirtää Malmin toimintoja Nummelaan ovat kaatuneet ennen muuta kahteen esteeseen.

Kenttä on harjulla keskellä taajamaa, jonka nykyinen noin 14 000 asukkaan populaatio kasvaa nopeasti koko ajan. Ympärivuotisen, vilkkaan moottorilentotoiminnan meluhaitat ovat epäilyttäneet aiempien selvitysten tekijöitä.

Nykyisen, lähinnä kesäkuukausiin keskittyvän purjelentotoiminnan haittoja suitsitaan ympäristöluvalla, joka ei salli lentojen merkittävää lisäämistä.

Kenttä on nummelalaisten suosimaa virkistysaluetta, eikä tällainen toiminta sovi yhteen vilkkaan moottorilentämisen kanssa. Sen kanssa ei hallitusneuvos Nybergin mukaan sovi yhteen myöskään Nummelan perinteinen purjelentotoiminta, jota uhkaisi häätö. Lisäksi kenttä on pohjavesialueella, joka rajoittaa kaikkea rakentamista ja maankäyttöä.

Kaikista mahdollisista ongelmista voidaan kunnanjohtaja Miettisen mukaan kuitenkin keskustella konsulttiselvityksen valmistumisen jälkeen. Väkisin Malmin toimintoja ei voida Nummelaan siirtää, sillä kenttä on kunnan omistuksessa.

Hyvinkään kentän omistaa sen sijaan Metsähallituksen kautta valtio. Kentällä on harrasteilmailutoimintaa ja kaupallinen lentokonekorjaamo ja melko lailla samat ongelmat kuin Nummelassakin: tiivis asutus ihan kentän tuntumassa ja pohjavesialue.

Hyvinkään vt. kaupunginjohtaja Jyrki Mattila suhtautuu epäillen toiminnan laajentamiseen, mutta sanoo hänkin, että tarkempia kantoja otetaan vasta konsulttiselvityksen valmistuttua.

Nykyisellään sen paremmin Nummela kuin Hyvinkääkään eivät kelpaa Malmin harrastelentämisen uusiksi tyyssijoiksi.

LVM:n Nyberg myöntää, että kentillä tarvittaisiin ainakin hallitilaa, jota Malmin lopettajat voisivat mahdollisesti rahoittaakin, ”ehkä joillakin sadoilla tuhansilla”.

 

Malmin kaupallisista toimijoista suurin on valtion puolustusvälineyhtiön lentokoulutusyksikkö Patria Pilot Training, joka nykyisin kouluttaa kotimaisten lisäksi liikennelentäjiksi myös kasakstanilaisia oppilaita ja ponnistelee kovasti vientinsä laajentamiseksi.

Koulutusyhtiön vastuullinen johtaja Mikko Paronen harmittelee pakkosiirtoa, jolle ei kuitenkaan ilmeisesti mahda mitään.

”Malmi on meille ihanteellinen paikka, mutta ilmeisesti käy niin, että kun rajavartiosto lähtee 2016, lennonjohto menee kiinni eikä täällä voi enää jatkaa.”

Yhtiö aikoo selvittää vaihtoehtonsa tämän vuoden loppuun mennessä, mutta hankalalta koko prosessi näyttää. Henkilökunnan pakkosiirto kauas Helsingistä on kaikkea muuta kuin kivuton prosessi ja pääosa freelance-opettajistakin tulee pääkaupunkiseudulta.

Patrian koulutus edellyttää ”oikeaa” lentokenttää lennonjohtoineen ja asianmukaisine laitteineen ja ”tietysti myös sellaista paikkakuntaa, jossa olisi vähän neonvalojakin, koska meidän oppilaamme ovat nuorta väkeä”, Paronen sanoo.

Paikkakunnista hän ei suostu pukahtamaan mitään, mutta halukkaita ottajia useiden kymmenien työpaikkojen yritykselle varmasti löytyy.

 

LVM:n Nyberg sanoo, että Malmin toimintojen siirtoa suunniteltaessa on pidetty tiivistä yhteyttä harrasteilmailun valtakunnalliseen keskusjärjestöön Suomen Ilmailuliittoon.

”Sen toiminnanjohtaja Timo Latikka tietää tilanteen. Yllätyksiä ei haluta eikä niitä tule.”

Latikka ei kuitenkaan innostu pohtimaan, minne harrasteilmailu pitäisi Malmilta siirtää. Hänen mukaansa Malmin toimintoja ei pidä siirtää yhtään mihinkään.

”Liitto taistelee Malmin puolesta. Siirtopäätöksen teki kehysriihessä maan nykyinen hallitus. Ensi keväänä on uudet vaalit ja sen jälkeen mahdollisesti ihan toisenlainen hallitus. Ilmailuliiton ehdoton kanta on, ettei Malmia pidä lopettaa vaan sitä pitää kehittää tulevaisuuden tarpeisiin.”