Turvapaikanhakijat ruuhkauttavat Helsingin hallinto-oikeuden – juristit eivät riitä
Kymmeniä uusia juristeja tarvitaan käsittelemään turvapaikanhakijoiden valituksia.
Suomeen virtaava turvapaikanhakijoiden määrä on ennennäkemättömän suuri.Turvapaikkaa on tänä vuonna hakenut yli 16 000 henkilöä sunnuntaihin 27. syyskuuta mennessä.
Tilanteen vaatimia toimenpiteitä arvioidaan parhaillaan ulko-, sisä- ja oikeusministeriöissä sekä Maahanmuuttovirastossa. Asialla on merkittäviä vaikutuksia myös oikeusviranomaisiin.
Käytännössä turvapaikanhakijat hakevat rekisteröinnin jälkeen turvapaikkaa poliisilta tai rajaviranomaisilta. Tämän jälkeen heidät majoitetaan vastaanottokeskukseen.
Seuraavaksi Maahanmuuttovirasto tekee kuulustelujensa jälkeen päätöksen turvapaikan hyväksymisestä. Nykyisessä tilanteessa tähän kuluu vähintään neljä kuukautta.
Parhaillaan Maahanmuuttovirastossa tehdään päätöksiä henkilöistä, jotka on haastateltu toukokuussa 2015. Virastolla on haussa toistakymmentä ylitarkastajan virkaa muun muassa turvapaikanhakijoiden puhuttelua varten.
Jos päätös on kielteinen, hakijalla on oikeus tehdä siitä 30 päivän sisällä valitus Helsingin hallinto-oikeuteen, jossa käsitellään kaikki valitukset.
Hallinto-oikeus onkin ajautumassa tulevana talvena ruuhkaan, sillä jo pelkästään 30 000 hakijaa saattaa aiheuttaa 9000 valitusta. Maahanmuuttoviraston tilastojen mukaan turvapaikkahakemusten hylkäysprosentti on ollut tavallisesti noin 40.
Helsingin hallinto-oikeuden ylituomarin Marjatta Mäenpään mukaan tilanne edellyttää kymmenien juristien lisäystä ja muita lisäresursseja.
Ulkomaalaisoikeuksiin ja turvapaikka-asioihin perehtyneitä lakimiehiä on vähän.
”Meillä on jo nyt turvapaikka-asioiden käsittelyssä kiinni parikymmentä juristia. Me joudumme kouluttamaan lähes jokaisen näihin asioihin tulevan lakimiehen ja olemme varautuneet siihen, että joudumme nyt järjestämään laajamittaista koulutusta.”
Hallinto-oikeudessa on töissä noin sata juristia. Heistä 30–40 on henkilöitä, joilla on jo ennestään tämän asian osaamista.
”Ulkomaalaisasioihin perehtyneitä juristeja otetaan muun muassa Maahanmuuttovirastosta, Pakolaisneuvonnasta tai asianajotoimistoista ”, Mäenpää kertoo.
”Työmäärä tulee olemaan valtava. Hallinto-oikeus joutuu tutustumaan jokaista yksittäistä tapausta varten lähtömaan poliittiseen tilanteeseen monipuolisesti ja eri lähteitä käyttäen. Tämä on hankala ja aikaa vievä prosessi, sillä turvallisuustilanne eri maissa voi olla hyvin pirstaleinen, joten on tärkeää selvittää, miltä alueelta valittaja on kotoisin. Asioita ratkaistaan kolmen tuomarin ja yhden esittelijän kokoonpanolla.”
Jos lähtömaan yleinen turvallisuustilanne on arvioitu hyväksi, halinto-oikeuden pitää kuitenkin selvittää, onko valittajalla oikeus turvapaikkaan tai toissijaiseen suojeluun yksilöllisten olosuhteiden perusteella, eli onko hänellä perustellusti aihetta pelätä joutuvansa siellä vainotuksi alkuperän, uskonnon, kansallisuuden, tiettyyn yhteiskunnalliseen ryhmään kuulumisen tai poliittisen mielipiteen takia.
Valitukseen pyydetään ensin Maahanmuuttoviraston lausunto ja siihen hakijan vastaselvitys. Tämän jälkeen järjestetään mahdollinen suullinen käsittely. Hallinto-oikeuden päätöksessä pitää olla kunnolliset perustelut, ja siinä on referoitava itse valitus.
Päätöksiä ei voida nyt tehdä samanlaisilla järjestelyillä kuin aikaisemmin. Ministeriössä ja hallinto-oikeudessa ideoidaan huolellisesti, miten tilanteesta selvittäisiin mahdollisimman sujuvasti.
”Meidän pitää yrittää sujuvoittaa prosessia entisestään sekä kehittää uusia mallipohjia. Yritämme joustavoittaa ja muuttaa käsittelyä sekä ryhmitellä asioita etukäteen paremmin”, ylituomari Mäenpää sanoo.
”Ryhmittelemme jo nyt tapaukset maittain. Tietyillä tuomareilla ja esittelijöillä on käsiteltävänään esimerkiksi Irak ja toisilla voi olla Afganistan tai joitain Afrikan maita. Hienovaraisempi lajittelu on yksi keino. Eli kaikki samantyyppiset ja samalta alueelta tulevien henkilöiden valitukset voidaan yrittää lajitella entistä tarkemmin omiin ryhmiinsä.”
Valitukset pyritään ratkaisemaan noin kuudessa kuukaudessa. Henkilöt saavat odottaa sen ajan Suomessa.
Turvapaikkavalitus voidaan kuitenkin käsitellä nopeutetussa menettelyssä, jos valitus katsotaan ilmeisen perusteettomaksi tai jos hakija tulee Suomeen turvallisesta alkuperämaasta. Tällä tarkoitetaan valtiota, jossa ei yleisesti katsota olevan vainon tai vakavien ihmisoikeusloukkausten vaaraa.
Esimerkiksi kaikki albanialaisten tekemät hakemukset hylätään, ellei hakija esitä yksilöllisiä perusteita kansainvälisen suojelun saamiseksi. Yksi tuomari voi ratkaista asian nopeasti melkein sitä mukaa kuin tällaisia valituksia tulee.
EU-maat ovat sopineet niin sanotussa Dublin-asetuksessa siitä, mikä maa on velvollinen tutkimaan turvapaikkahakemuksen.
Dublin-sopimuksen mukaan se maa, joka ensimmäisenä rekisteröi tai jonne ulkomaalaisella on viisumi, vastaa turvapaikkakäsittelystä. Turvapaikanhakija pitäisi rekisteröidä maassa, johon hän ensimmäiseksi saapuu.
Mäenpään mukaan nyt myös Dublin-sopimus saattaa joutua uuden tarkastelun alle.
”Kun valtava määrä pakolaisia saapuu esimerkiksi Kreikkaan tai Italiaan, niin eivät nämä maat mitenkään pysty olemaan vastuussa rekisteröinnistä. Osittain sen takia turvapaikanhakijoita virtaa nyt Suomeenkin.”
Asia on herättänyt Suomessa monenlaisia intohimoja.
Esimerkiksi europarlamentaarikko Jussi Halla-aho (ps) esitti, että yksi keino leikata vastaanottokustannuksia olisi rakentaa Ruotsin vastaisen rajan välittömään läheisyyteen parakkikylä, johon kaikki hakijat sijoitettaisiin turvapaikkahakemusten koko käsittelyn ajaksi.
Samalla ehkäistäisiin Halla-ahon mielestä turvapaikanhakijoilla tehtävää tilanvuokrausbisnestä ja vähennettäisiin Suomen houkuttelevuutta.
”Majoitustilat minimistandardeilla ja kaikki rahallinen tuki pois”, Halla-aho esitti muun muassa Suomen Uutiset -verkkolehdessä.
Yle puolestaan kertoi viime viikolla, että Suomen Punainen Risti selvittää kokonaisen laivan vuokraamista hätämajoitustilaksi Varsinais-Suomessa.
SPR:n Varsinais-Suomen piirin toiminnanjohtaja Pauli Heikkinen kertoi Ylelle, että toiminnan järjestämisen kannalta laiva olisi hyvä ratkaisu: ”Laivathan on tehty majoitustarkoitukseen. Tosin jos niitä käytetään pitkäaikaismajoitukseen, vaatii se erilaisen tarkastelun.”