Turvallista pyöräilyä: Onko kypärän käyttö turhaa?

liikenne
Teksti
Netta Vuorinen
Julkaistu yli kolme vuotta sitten
Kuva Antti Aimo-Koivisto / Lehtikuva.

Suomalaiset käyttävät pyöräilykypärää enemmän kuin koskaan aikaisemmin. Liikenneturva selvitti, että kaikista fillaroijista 37 prosenttia laittaa nykyään kypärän päähänsä pyöräillessään.

Kypäräkeskusteluun kriittisesti suhtautuvat kuitenkin muistuttavat, ettei kypärä ei ehkäise onnettomuuksia vaan niiden seurauksia. Mutta miksi silti aina puhutaan vain kypäristä, kun aiheena on pyöräilyn turvallisuus?

Martti Tulenheimo Euroopan pyöräilyjärjestöjen kattojärjestö ECF:stä, kirjoitat Kaupunkifillari-blogissa, että pyöräilijöiden turvallisuus ei lisäänny, vaan vähenee, kun keskitytään lähes yksinomaan kypäriin. Mitä tarkoitat?

“Suomessa on hyvin vähän tilastotietoa pyöräilyyn liittyen, ja lähes kaikki pyöräilyturvallisuuteen liittyvä keskustelu keskittyy kypäriin. Se vie huomion niiltä varsinaisilta keinoilta, joilla liikenneturvallisuutta voitaisiin pyöräilyn osalta parantaa. “

“Keskustelu jää siihen, monellako ei ollut kypärää, kun pitäisi puhua siitä, minkä takia niitä kypäriä siellä liikenteessä käytetään.”

Millaisiin asioihin pyöräilykeskustelussa pitäisi kiinnittää enemmän huomiota?

“Esimerkiksi siihen, missä pyöräilyonnettomuuksia tapahtuu ja kenelle niitä tapahtuu. Moottoriajoneuvojen ylinopeus on keskeinen osatekijä kolmanneksessa kaikista liikennekuolemista. Kuolemaan johtavia pyöräilyonnettomuuksia on onneksi nykyään vähän, mutta niistä suurin osa tapahtuu yli 64-vuotiaille. Riskiryhmiä pitäisi valistaa enemmän.”

“Kun tiedetään, että suurin osa onnettomuuksista tapahtuu risteyksissä, niin silloin risteyksiä pitäisi suunnitella eri tavoin kuin Suomessa on perinteisesti tehty. “

“On tutkittu, että määrä luo turvallisuutta: mitä enemmän liikenteessä on mukana pyöräilijöitä, sitä paremmin autoilijat osaavat ottaa heidät huomioon. Sama pätee myös liikennesuunnitteluun.”

Et siis varsinaisesti vastusta kypärän käyttöä?

“Minulla ei ole mitään kypärän käyttöä vastaan. Se on erittäin hyödyllinen turvallisuusväline, erityisesti yli 65-vuotiaille ja teini-ikäisille. Toivoisin lämpimästi, että nämä ikäryhmät käyttäisivät kypärää huomattavasti nykyistä enemmän.”

“Suomessa yksi kolmasosa pyöräilijöistä käyttää kypärää aina, toinen kolmannes satunnaisesti ja ja loput eivät koskaan. Itse kuulun tähän satunnaisesti kypärää käyttävien ryhmään.”

En käytä kypärää

Aktiivisesti pyörällä liikkuva Marjut Ollitervo kuuluu niihin ihmisiin, jotka suhtautuvat kypärän käyttöön kriittisesti.

“En vastusta kypärän käyttöä vaan kypäräpakkoa. Myönnän myös sen, että kypärän käyttö voi tuoda jonkin verran lisäturvaa pyöräilijälle. Kypärähysteria vain aiheuttaa monia negatiivisia vaikutuksia pyöräilyn turvallisuuteen”, hän sanoo.

“Olen itse tehnyt valinnan olla käyttämättä kypärää. Sen tuoma lisäturva ei ole riittävän suuri siihen nähden, kuinka paljon kypärän käyttö mahdollisesti vähentäisi ja hankaloittaisi pyöräilyäni. “

Tällä hetkellä tilanne on sellainen, että laissa kehotetaan käyttämään kypärää, mutta käyttämättömyydestä ei rangaista.

“En kuitenkaan halua sanoa kenellekään, että jätä kypärä kotiin. Mutta tarkoituksenmukaista ei ole sekään, että mennään kilometrin päässä sijaitsevaan kauppaan autolla, koska ei viitsi pyöräillä. Tai se, että isä kieltää tyttäreltään pyöräilyn kokonaan, koska lapsi ei suostu pitämään kypärää päässään. On parempi, että pyöräillään ilman kypärää kuin että ei pyöräillä ollenkaan.”

Ollitervon mielestä kypäräkeskeisyys ohittaa ne asiat, jotka oikeasti tekisivät pyörällä liikkumisesta entistä turvallisempaa: pyöräilyn lisäämisen, pyöräily-infrastruktuurin parantamisen ja turvallisen ajotavan opettamisen sekä pyöräilijöille että autoilijoille.

“Kypäräpropaganda on helppo tapa luoda sellainen mielikuva, että jotain on tehty turvallisuuden lisäämiseksi. Mutta se sysää vastuuta onnettomuudesta pyöräilijälle – ‘pyöräilijän vika, kun ei käyttänyt kypärää’. Todellisuudessa pyöräily ei ole sen vaarallisempaa kuin kävely tai autoilukaan “, Ollitervo sanoo. “Pitäisikö siis jalankulkijoiden ja autoilijoidenkin käyttää kypärää?”

“Kypäristä jauhaminen aiheuttaa illuusion siitä, että kypärän käyttö estää onnettomuuksia. Kypärä saattaa lieventää päähän kohdistunutta iskua, mutta onnettomuuksia se ei vähennä.  Myös pyöräilykypärän kykyä suojata päävammoilta onnettomuustilanteessa on kyseenalaistettu. Sokea luottamus kypärän kaikkivoipaisuuteen voi saada aikaan väärän turvallisuuden tunteen, joka johtaa varomattomaan ajotapaan.”

Ollitervon mukaan kypärähössötys näkyy mediassa. Jos onnettomuudessa on osallisena pyöräilijä ja autoilija, uutisista voi yleensä lukea kaksi asiaa: oliko jompikumpi osapuoli humalassa ja oliko pyöräilijällä kypärää.

“Nämä tekijät ikään kuin rinnastetaan toisiinsa, vaikka kypärällä ei ole mitään vaikutusta onnettomuuden syntyyn. Kypärän puolesta argumentoidaan usein tyyliin ‘kyllä kypärä olisi tämänkin ihmisen pelastanut’. Niin varmasti voisi pelastaa, mutta yhtä hyvin pelastaisi sekin ettei koskaan poistu kotoa. Toisaalta kotonaankin voi liukastua suihkussa, lyödä päänsä ja kuolla siihen.”

Pikkulapsilla eniten pyöräilykypäriä

Aikuiset käyttävät pyöräilykypärää vaihtelevasti. Erityisen ahkeria kypärän käyttäjiä ovat alle 7-vuotiaat, joista lähes jokainen pyöräilee kypärä päässä. Laiskimpia ovat teini-ikäiset. Siitä huolimatta valtaosa pyöräilyonnettomuuksissa kuolleista on eläkeikäisiä.

Kun pyöräilijä loukkaantuu vakavasti, vamma kohdistuu yleensä päähän. Viime vuosina onnettomuuksissa on kuollut noin parikymmentä pyöräilijää vuodessa. Valtaosa pyöräili ilman kypärää ja Liikenneturvan arvion mukaan kypärän käyttö olisi voinut estää kuoleman noin kolmasosassa niistä tapauksista, joissa kypärää ei käytetty.

Vuosina 2001-2009 pyöräilijöiden tieliikennekuolemat ovat kuitenkin laskeneet keskimäärin 14 prosentilla vuodessa, ja Suomi on ollut ETSC:n (European Transport Safety Council) vertailussa Euroopan kärkimaa. Vuosina 2010 ja 2011 sama linja on jatkunut.

Pyöräilyä voi siis kutsua varsin turvalliseksi liikkumismuodoksi, vaikka monet eivät kypärää käytäkään.

Lue myös

Liikenneonnettomuudet keskittyvät vuodesta toiseen samoihin paikkoihin. Helsinki Region Infoshare -sivusto julkaisi avoimena datana tiedot Helsingin liikenneonnettomuuksista kymmeneltä viime vuodelta. Kartalle piirrettynä data paljastaa Helsingin vaarallisimmat paikat. Katso, missä pyöräilijän kannattaa olla erityisen valppaana.