Talvivaara ja lähijärvet: ”Sen mittaluokan ympäristökatastrofi, että korjaaminen maksaa valtavasti”
Puhdistus olisi erittäin haastava tehtävä, sanoo professori Hannu Lehtonen.
2
MIN
Talvivaaran kaivos Sotkamossa on pilannut kuuden pienen lähijärvensä vesiä. Kaivoksen tulevaisuus on konkurssin takia epäselvä – ja niin on ympäristönkin. Miten pitkäaikaisia ovat vesistöjen vahingot, Helsingin yliopiston kalataloustieteen professori Hannu Lehtonen?
”Vesistötuhoista suurin osa on pysyviä. Järviin on valunut sulfaattipitoisia, suolaisia vesiä. Koska ne ovat raskaampia kuin järvivesi, ne ovat kerrostuneet syvänteisiin. Raskas vesi ei pääse niistä liikkeelle, ja se on suurimmaksi osaksi pysyvää.”
”Ainoa keino olisi pumpata syvänteiden vettä pois, mutta siinä ovat valtavat vesimäärät kyseessä.”
Jos kerrostuminen on pysyvä tila, miten järvi ihmisen näkökulmasta muuttuu?
”Sulfaattihan pysyy ihmiseltä piilossa, mutta pohjaeläimet häviävät syvänteistä, ja järven tuotanto pienenee.”
Miten järvien kalalajistolle kävisi?
”Se saattaisi muuttua.”
”Siiat, muikut ja mateet, eli lajit, jotka vaativat kesäisin kylmää vettä, olisivat hellekesinä tiukoilla. Nehän hakeutuvat syvänteisiin, koska siellä on niille riittävän viileätä.”
”Eli jäljelle jäisivät särkikalat, ahven ja hauki, jotka elävät matalammassa.”
Kuinka käy raskasmetallien, joita järviin valui Talvivaarasta vuoden 2012 kipsisakka-allasvahingoissa?
”Ne todennäköisesti jäävät pohjalle ja sedimentoituvat [peittyvät ajan myötä pohjamutaan].”
”Pienessä määrin niitä sekoittuu myös veteen. Mutta en pitäisi raskasmetalleja niin vakavana ongelmana kuin sulfaattivesimassan suolaisuutta.”
Jos seisova alusvesi menee hapettomaksi ja pohjalle muodostuu rikkivetyä, voiko pohjaeläimistö koskaan palata?
”Kyllä, jos sinne saadaan happea. Mutta jos sedimentin pintakerroksessa on paljon haitallisia aineita, pohjaeläimet ja esimerkiksi kalan mäti ovat yhä vaikeuksissa.”
Syksyllä 2014 valmistunut järvien kunnostussuunnitelma ehdottaa vaihtoehdoiksi alusveden poistoa ja puhdistusta, alusveden hapettamista tai kalkitsemista sekä pohjan ruoppausta tai peittämistä.
”Esitetyt menetelmät vaikuttavat hankalilta ja kalliilta. Ruoppausmassat olisivat valtavia. Minne ne sijoitettaisiin?”
”Jos vettä johdettaisiin naapurivesiin, isossa vesitilavuudessa se laimenisi. Mutta kun se kuitenkin olisi raskaampaa kuin järvivesi, se voisi kerrostua seuraavien järvien syvänteisiin.”
”Eli haittaa vain siirrettäisiin paikasta toiseen.”
Liian vaikeaa?
”Tämä on sen mittaluokan ympäristökatastrofi, että jäljet eivät helposti korjaannu, ja korjaaminen tulee maksamaan valtavasti.”
”On hienoa, että järviä edes yritetään puhdistaa. Toivoisin kyllä, että siinä onnistuttaisiin, mutta se on erittäin haastava tehtävä. Tällaisesta ei ole juuri aiempia kokemuksia.”