Talous nousuun? Tarkkaile näitä merkkejä
Jokainen voi itsekin seurata EKP:n korkopäätöksiä, vientilukuja ja teollisuuden tilauskirjoja.
Pitkän taantuman jälkeen kaikki jännittävät nyt, lähteekö Suomen talous vihdoin nousuun.
Mutta mihin tilastotietoihin, indeksilukuihin ja talousuutisiin maallikon pitää kiinnittää huomiota, jotta pysyisi perillä suhdanteesta?
Nordean pääekonomistin Aki Kangasharjun mukaan koko ajan tulee olennaista uutta tietoa, jota on syytä seurata.
Se, mistä käänteen merkkejä pitää etsiä, riippuu kansantalouden tilanteesta. Jos kotimainen kysyntä on hyvässä jamassa, viennin heikkous ei merkitse suuria.
Nyt on kuitenkin toisin. Kangasharjun mukaan valoa on turha odottaa kotimarkkinoilta, koska yksityinen kulutus on jäissä ja julkisen sektorin pitää pikemminkin säästää kuin elvyttää.
Siksi katse suuntautuu sellaisiin tilasto-osoittimiin kuin vientitilastoon, teollisuuden tuotantolukuihin ja uusiin tilauksiin.
Tammikuun 7. päivän tullitilasto ei valitettavasti kertonut viennin noususta. Suomen tavaraviennin arvo jäi marraskuussa 2013 tullin ennakkotilaston mukaan viisi prosenttia pienemmäksi kuin vuotta aiemmin.
Lokakuun luvut olivat paljon lupaavammat: viennin arvo nousi silloin kolme prosenttia vuoden takaisesta.
Kangasharju sanoo, että yhden kuukauden lukuihin ei toisaalta koskaan pidä uskoa liikaa, koska niissä on satunnaista heittelyä.
Teollisuustuotannon määrää kuvaava volyymi-indeksi julkistetaan seuraavan kerran perjantaina 10. tammikuuta. Samana päivänä Tilastokeskus julkistaa myös teollisuuden uudet tilaukset.
Molemmat luvut kuvaavat marraskuun 2013 tilannetta.
Palvelualojen ja teollisuuden ostopäällikköindeksit ovat kuukausittain julkistettavia luottamusindikaattoreita, jotka kuvaavat kauppaa tekevien ihmisten tunnelmia. Sellaisia julkistetaan euroalueella ja suurissa maissa kuten Saksassa, Yhdysvalloissa ja jopa Ruotsissa.
Suomessa ei ole näin tiheästi päivittyvää talouden tunnelmamittaria. Meillä Elinkeinoelämän keskusliitto julkistaa neljännesvuosittain suhdannebarometrinsä, joka kertoo teollisuusyritysten odotuksista.
Ostopäällikköindeksit ja suhdannebarometri ovat yleensä ennakoineet luotettavasti Suomen teollisuuden ja viennin nousua. Ne ja muut kansainväliset luottamusindikaattorit ovat jo pitkään luvanneet parempia aikoja Suomen vientiteollisuudelle.
”Pitää vain odottaa, että luottamuksen kohentuminen näkyy kovassa datassa, kuten esimerkiksi teollisuuden tilauksissa”, Kangasharju sanoo.
Nordea julkisti uusimman ennusteensa 4. joulukuuta. Ennusteen mukaan Suomen talous kasvaa tänä vuonna 0,8 prosenttia ja ensi vuonna 2,0 prosenttia.
Kangasharju sanoo, että se pätee edelleen.
”Joulukuun alun jälkeen ei ole tullut mitään sellaista, mikä saisi muuttamaan näkemystä.”
Tämän viikon tärkein uutistapahtuma on Euroopan keskuspankin EKP:n korkokokous torstaina 9. tammikuuta.
”Markkinat odottavat informaatiota siitä, mitä EKP aikoo tehdä tilanteessa, jossa luottokanta pienenee, euron arvo on vahva, talouskasvu heikko ja inflaatiovauhti jää alle prosentin”, Kangasharju sanoo.
7. tammikuuta euroalueen inflaatio oli päivän uutinen, sillä EU:n tilastovirasto Eurostat julkisti arvion kuluttajahintojen noususta joulukuussa 2013. Eurostatin tiedon mukaan inflaatio eteni joulukuussa 0,8 prosentin vuosin vuosivauhtia.
”Mitä kauemmaksi inflaatiovauhti jää alle EKP:n tavoitteesta, joka on kaksi prosenttia, sitä todennäköisemmin EKP ryhtyy toimenpiteisiin”, Kangasharju sanoo.
EKP on huolissaan deflaation vaarasta. Marraskuussa se laski ohjauskorkonsa 0,25 prosenttiin.
”Korkoja ei juuri voi laskea alemmaksi, joten kiinnostavaa on se, mitä muita toimenpiteitä keskuspankki kehittelee”, Kangasharju sanoo.
EKP:n suunnitelmia on tapana tulkita pääjohtaja Mario Draghin lausunnoista.
Torstaina Draghi on taas Frankfurtissa median edessä, ja odotettavissa on jälleen uusia spekulaatioita hänen puheistaan. Toisaalta Draghin aikana EKP on voinut myös yllättää ja muuttaa äkkiä politiikkaansa. Tällaisena yllätyksenä on pidetty juuri marraskuun koronlaskupäätöstä.