Kreikka lähtee eurosta? ”Arviot kuin Esson baarista – tulella leikkimistä”
Velat tulisi alaskirjata, sanoo rahoituksen professori.
Aalto-yliopiston rahoituksen professori Vesa Puttonen on tuohtunut. Mediassa on räväköitä ja yksinkertaisia laskelmia siitä, mitä tapahtuu, jos Kreikka lähtee eurosta. Samantasoisia arvioita kuulee hänen mukaansa Esson baarissa.
Kreikka-asiantuntijoina esiintyvät huutajat tulevat usein rahoitusmarkkinoilta. Kuka hurjimman skenaarion esittää, hänelle on eniten kysyntää. Heille Puttonen suosittelee nöyrempää asennetta. Kyse on jostain suuremmasta kuin teknisestä viikonloppuharjoituksesta.
”Kyse on Euroopan yhtenäisyydestä ja EU:sta, joka on rauhan hanke. Säilyykö euroalueella rauha vai annetaanko tilaa sisällissodille ja vallankaappauksille. Kun euroerolla elämöidään näin räväkästi, se on tulella leikkimistä.”
”Toivottavasti Kreikka jää euroon, sillä kyse kuitenkin on vain rahasta”, Puttonen muistuttaa.
”Jo vuosia on ollut päivän selvä asia, että Kreikka ei pysty maksamaan velkojaan. Eihän mikään maa tietenkään pysty, eikä sen kannatakaan maksaa, jos sillä on velkaa lähes kaksi kertaa bruttokansantuote.”
”Kolikon toisella puolella on, että Kreikassa aletaan puhua jostain muusta kuin rahasta. Kun vaikkapa nuorisotyöttömyys on 60 prosenttia, on ilmiselvää, että siellä on valtavasti pahoinvointia ja kurjuutta.”
Puttonen sanoo, että sopimukset ovat ihmisten välisiä – niin euroon liittyminen kuin siitä eroaminenkin. Kaikki on tehtävissä, vaikka se olisi teknisesti vaikeaa.
Hänen mukaansa tekniikkakin on toissijaista sen rinnalla, että otetaan valtava riski. Jos Kreikka päästetään eurosta, avataan ovi myös kaikille muille maille, joissa euroalueella tuntuu pahalta.
”Itse kukin – niin tukea saaneet kriisimaat kuin tukea maksavat maatkin – alkaa miettiä, huvittaako koko Euroopan unionissa olla mukana. Kyse on paljon isommasta asiasta kuin nyt kuvitellaan.”
Puttonen tunnustaa auliisti, että ei itsekään tiedä, mitä kaikkia asioita Kreikan euroerossa pitää ottaa huomioon. Hänen mielestään rahapuoli on jopa liiankin helposti laskettavissa, siksi sillä spekuloidaan. Mutta euron vaihto drakmaan ja valuutan devalvoiminen ei ole vain kiva hokkuspokkustemppu.
”Se johtaa siihen, että pankit ja yritykset menevät konkurssiin ja massatyöttömyys kasvaa. Jos maa vielä toistaiseksi järjestää demokraattisia vaaleja, kukaan ei tiedä, kuka siellä tulee valtaan. Tämä avaa oven maailmaan, missä voi tapahtua mitä tahansa.”
Puttonen valittaa sitä, että kaikkialla puhutaan nyt siitä, että Kreikka pitäisi päästää pois eurosta tai että se pitäisi pistää pois. Tämä tarkoittaa vain sitä, että ei huvittaisi maksaa.
”Me olemme maksaneet rahaa ja sillä on ollut hintalappu. Jos ajattelemme kirjanpitoa, niin taseessa ne pitäisi jo alaskirjata.”
Puttonen sanoo, että Kreikan velat tulisi alaskirjata myös henkisesti. Rahat ovat sinne menneet, eikä niitä koskaan saada pois, mitä tahansa tapahtuukin.
”Se on aivan sama kuin jos yritykselle antaa liikaa velkaa, eikä se pysty niitä maksamaan. Siinä ei auta, että ruvetaan kiukuttelemaan.”
Puttonen myöntää, että poliittisesti alaskirjaus on Suomessakin todella hankalaa.
”Pääministeri Jyrki Kataisen sanat olivat, että me tienaamme tällä. Kaikki muistavat ne ja monet näistä poliitikoista ovat vielä vallassa.”
”Poliitikoille on tietysti kaikista helpointa jatkaa sillä polulla, jolla nyt on edetty. Lasketaan korko nollaan, jatketaan laina-aikoja ja teeskennellään, että rahoja oltaisiin saamassa joskus takaisin. Näin voidaan ostaa aikaa. Tämän ihmiset ovat Suomessakin hyväksyneet.”
Tällaista illuusiota halutaan siis edelleen pitää yllä?
”Jos olisin valtiovarainministeri, niin varmasti haluaisin, vaikka en olisi ollut itse – vaan puoluekollega – päätöksiä tekemässä. Sanoa nyt mustaa valkoisella, että Suomelta jää saamatta vaikkapa kolme miljardia euroa, niin se on todella vaikeaa. Meillä on keväällä vaalit tulossa.”
Jos Kreikka pysyy eurossa, mitä se merkitsee muille maille?
”Ryömiminen jatkuu. Hyvässä skenaariossa Euroopan tulevaisuus on taloudellisessa mielessä sama kuin Japanin viimeiset 20 vuotta.”
Uusia tukipaketteja siis tulee ja laina-aikoja pidennetään?
”Kukaan ei niistä tykkää, mutta poliitikoille se on paras nähtävissä olevista vaihtoehdoista.”
Viime vuoden kolmannella kvartaalilla Kreikan talous nousi yllättäen euroalueen ykköskasvajaksi, kiitos hyvin kuluneen turistikauden. Syksyllä jotkut povasivat Kreikalle vuodeksi 2015 jopa kolmen prosentin talouskasvua.
”Matkan varrella on tehty erilaisia ennusteita. Pitää aina katsoa, kuka niitä tekee, miksi ja millä perusteella. Markkinoilla on aika vähän objektiivisia ja neutraaleja ennusteita. On ihan luonnollista, että siellä on aina joku intressi takana – pitää vain nähdä sen taakse.”
”Kreikka on Euroopan ylivoimaisesti huonoimmassa taloudellisessa kunnossa oleva yhteiskunta. Olisi tietysti ihan kiva, jos bkt kasvaisi, palkat nousisivat ja kaikilla menisi hyvin. Nyt niin ei ole. Hirveän isona yllätyksenä ei voi pitää sitä, että talouskasvua ei juuri ole ollut.”
Kreikka ei Puttosen mielestä nytkään olisi tällä tavalla kriisiytynyt, elleivät uudet parlamenttivaalit olisi tulossa. Pelätään ankaria lainaehtoja ja sopeutusohjelmia vastustavaa Syriza-puoluetta, joka saattaa voittaa vaalit.
”Nyt spekuloidaan sillä, että Kreikka lähtee eurosta, vaikka puolue ei edes halua sitä.”
Pysyykö kriisi Kreikan sisällä, jos leikkaukset ja epävarmuus jatkuvat?
”Kyse on politiikasta, ja joka maassa on vaaleja. Tällainen koirakoulu, mitä Kreikka on joutunut jo vuosia käymään, on herättänyt halun kokeilla vaihtoehtoa, vaikka se olisi huonompikin. Sama mahdollisuus on kaikissa maissa.”
Koska Euroopan keskuspankki on selkänojana, kriisiytymisen leviämisen todennäköisyys muihin maihin on Puttosen mukaan pienentynyt. Enää ei jouduta sellaiseen kuolemankierteeseen, että obligaatioiden korot nousevat 20 prosenttiin eikä valtio enää sen takia pysty rahoittamaan toimintaansa.
”Kreikka käyttää asemaansa myös hyväkseen, koska se tietää, että on häntä, mutta pystyy heiluttamaan koko koiraa. Maa on käyttänyt sitä kaikki nämä vuoden neuvotteluvalttina, koska se tietää olevansa kokoansa isompi.”
Mitä Kreikan jääminen euroon maksaa muille euromaille?
”Kreikka velkaantuu lisää pikkuhiljaa tai me oikeastaan maksamme itsellemme lainoja, kun ne erääntyvät. Kun Kreikka lisävelkaantuu, niin kukin maa maksaa oman osuutensa. Suomi maksaa oletusarvoisesti aina kaksi prosenttia.”