Suomi alkaa palauttaa afgaaneja, vaikka väkisin – ”En voi viedä lapsiani takaisin taistelujen keskelle”

Suomi ja Afganistan solmivat lokakuun alussa palautussopimuksen niistä turvapaikanhakijoista, jotka ovat saaneet kielteisen päätöksen.

afgaanit
Teksti
Katri Merikallio
Julkaistu yli kolme vuotta sitten

Kaksi nuorta afgaaniäitiä Arefeh, 23, ja Jamina, 26, istuvat lapsineen Aavarannan vastaanottokeskuksen aulassa Kirkkonummella. Arefehin kuukauden ikäinen vauva Mahdi on kiedottu paksuun vaaleaan fleecehuopaan. Isosisko Elham, 4, värittää keskittyneesti prinsessavärityskirjaa.

Jaminan puolitoistavuotias tytär Aisha kieppuu äitinsä olalla.

Kumpikin perhe on vastikään saanut kielteisen päätöksen turvapaikkahakemukseensa. Maahanmuuttoviraston mukaan perheet voivat turvallisesti palata Afganistaniin.

”Jos Afganistan olisi meille turvallinen, miksi ihmeessä me olisimme lähteneet sieltä”, Jamina kysyy.

”Jokainen elää mieluummin sukunsa keskellä kotimaassaan kuin pakenee toiselle puolelle maailmaa” Arefeh sanoo. ”Emme halunneet lähteä, meidän oli pakko.”

Perheet kuuluvat maan šiialaiseen hazara-vähemmistöön. Eri puolilla Afganistania asuneet perheet lähtivät pakoon talebanin terroria ja alueella riehuvia taisteluja. Talebanin ja yhä vahvemmaksi käyvän Isisin silmissä šiiat ovat vääräuskoisia.

Afganistanin 33 miljoonan väestöstä hazaroita on 10–15 prosenttia. Heitä on pitkään pidetty toisen luokan kansalaisina, ja viime vuoden aikana Isis on kohdistanut yhä useammin iskunsa hazaroita vastaan.

Jaminan perhe asui Raznyin provinssissa. Kesällä 2015 taleban kidnappasi Jaminan miehen, joka työskenteli hallituksen koulussa. Mies hakattiin pahoin ja perheeltä vaadittiin lunnaita.

Suku keräsi rahat. Puolikuollut mies saatiin sairaalaan. Loppurahoilla suku osti pariskunnalle ja heidän vauvalleen matkan ulos maasta.

 

Nyt Suomi valmistautuu lähettämään heidät takaisin. Suomen ja Afganistanin hallitukset solmivat palautussopimuksen lokakuun alussa.

Sopimus painottaa vapaaehtoisen paluun ensisijaisuutta ja sitä, että prosessin tulee olla järjestäytynyt ja humaani. Palaajia on kohdeltava kunnioittavasti ja paluun on tapahduttava turvallisesti.

Jos vapaaehtoisuutta ei löydy, lähtijät saatetaan koneeseen tai perille Kabuliin asti.

Samanlaisia, pakkoon perustuvia joukkopalautuksia on Suomesta tehty aiemmin muun muassa Kosovoon ja Albaniaan, mutta ei keskelle konfliktia. Irakiin tänä vuonna lennätetyt ovat palanneet vapaaehtoisesti.

Suomesta haki turvapaikkaa viime vuonna 5 200 afgaania. Tänä vuonna hakijoita on ollut 669.

Kielteisen päätöksen on tämän vuoden aikana saanut 1 623 afgaania, myönteisen päätöksen on saanut 1 143. Kielteisten päätösten osuus on 59 prosenttia.

Ensimmäistä turvapaikkapäätöstään odottaa vielä ainakin 2 300 afgaania.

 

Poliisitarkastaja Mia Poutanen Poliisihallituksesta kertoo, että sopimusta ryhdytään soveltamaan heti.

”Teemme nyt järjestelyjä päätöksen saaneiden palauttamiseksi kotimaahan.”

Milloin lennot alkavat, sitä Helsingin poliisi ei kerro. Palautettavia on tarkoitus lennättää sekä tilaus- että reittilennoilla.

Palautettavia on tällä hetkellä muutamia kymmeniä. Heille hankitaan parhaillaan viisumeita.

Kielteisistä päätöksistä suuri osa on vielä hallinto-oikeuden käsiteltävänä. Sitä mukaa kuin niitä vahvistuu, palautettavien määrä kasvaa.

 

Jos paluuta pelkääviä lapsiperheitä joudutaan palauttamaan väkisin, miten poliisi hoitaa sen sopimuksen edellyttämällä humaanilla ja kunnioittavalla tavalla?

”Kaikkein humaanein palautus on silloin, kun asiakas lähtee itse”, poliisitarkastaja Poutanen sanoo.

Pakkokeinoja käytetään vain, jos palautettava vastustaa lähtöä.

”Me annamme heille mahdollisuuden keskustella eri tahojen kanssa säilössä, jos pakkopalautukseen joudutaan. Yhdenvertaisuusvaltuutettu valvoo palautuksia sen eri vaiheissa, jotta ne olisivat mahdollisimman hyviä.”

Yhdenvertaisuusvaltuutettu seuraa myös sitä, onko poliisin voimankäyttö perusteltua ja onko se oikeassa suhteessa vastustamiseen. Suomessa ei palautuksen yhteydessä ole kuollut ketään, mutta Euroopassa kuolemantapauksia on ollut keskimäärin yksi vuodessa, viimeksi Ruotsissa 2015.

”Ihmisiä on muun muassa tukehtunut, kun heidän suunsa on kuljetuksessa teipattu kiinni”, sanoo ylitarkastaja Pirjo Kruskopf yhdenvertaisuusvaltuutetun toimistosta.

Niillä 21 saattolennolla, joilla yhdenvertaisuusvaltuutettu on ollut mukana parin vuoden aikana, Suomen poliisi on Kruskopfin mukaan toiminut ammattitaitoisesti ja asiallisesti.

Lapsiperheiden osalta Kruskopf korostaa, että perheen pitää saada kunnolla valmistautua lähtöön.

”Me menemme lennoille mukaan aina resurssien mukaan.”

Palautuksia valvoo Suomessa kuitenkin vain kaksi henkilöä. Tehtävä on laissa määrätty, mutta siihen ei ole oikeusministeriössä varattu euroakaan. Palautuksia valvotaan nyt EU:n projektirahoituksella.

 

Tuoreessa sopimuksessa Afganistanin hallitus vakuuttaa, että maan kansalaiset voivat palata kotimaahansa turvallisesti ilman että heitä uhkaillaan, syrjitään tai että heihin kohdistetaan rangaistustoimia. Ainoastaan äärimmäisen vakaviin rikoksiin kuten sotarikoksiin tai vakaviin henkirikoksiin syyllistyneet voidaan asettaa syytteeseen.

Palaajat saavat sopimuksen mukaan myös muuttaa haluamalleen alueelle.

Kukaan suomalaisviranomainen ei tiedä, mitä heille todellisuudessa tapahtuu paluun jälkeen. Suomen vastuu palautettavien turvallisuudesta päättyy sillä hetkellä, kun heidät luovutetaan paikallisille viranomaisille.

”Seurantaa ei käytännössä pystytä tekemään. Meidän viranomaisillamme ei myöskään ole valtuuksia toimia Afganistanissa”, sanoo hallitusneuvos Eero Koskenniemi sisäministeriöstä.

 

Viime vuonna Suomeen tulleista afgaaneista lähes 2 000 oli Maahanmuuttoviraston tilastojen mukaan alaikäisiä.

Pelastakaa lapset ry on vaatinut päättäjiltä vastauksia siihen, miten YK:n edellyttämät lasten oikeudet palautuksissa toteutuvat. Lapsen etu pitää punnita aina erikseen – myös silloin, kun kokonaisia perheitä palautetaan.

Suomeen yksin tulleita alaikäisiä ei sopimuksen mukaan palauteta ennen kuin heidän Afganistanissa olevia perheenjäseniään on tavoitettu tai riittävästä hoivasta perillä on huolehdittu.

Pelastakaa lapset ry edellyttää, että ennen kuin yhtäkään lasta palautetaan, viranomaisten on määriteltävä, mikä on Suomen mielestä riittävä hoivan ja suojelun taso lapselle.

Eero Koskenniemi sanoo, että alaikäisiä ei kovin helpolla tulla Afganistaniin palauttamaan. ”Usein tilanne on se, että omaisia ei vain löydy.”

 

Mahdollisuus palata vapaaehtoisesti kotimaahan merkitsee afgaaneille myös tukea. Jos ohjelmaan lähtee mukaan, Kansainvälinen siirtolaisuusjärjestö IOM hoitaa matkajärjestelyt. Aikuiselle maksetaan 1 000 euroa paluurahaa, alaikäinen voi saada 600 euroa.

”Jos palaaja ei tähän heti tartu mutta lähtee kuitenkin vapaaehtoisesti, kun viranomaiset tulevat hakemaan, paluuraha on vielä mahdollista saada”, Koskenniemi sanoo.

Raha ei ole merkittävästi houkutellut afgaaneja palaamaan. Tänä vuonna tuettuna on palannut 116 afgaania.

Raha ei ole saanut myöskään Arefehin eikä Jaminan perheitä vetämään hakemuksia pois.

”En voi viedä lapsiani takaisin taistelujen keskelle”, Arefeh sanoo. ”Eikä meillä edes ole enää mitään paikkaa minne palata.”

 

Samaan aikaan kun Suomi solmi kahdenvälisen sopimuksen Afganistanin kanssa, myös EU solmi vastaavanlaisen palautussopimuksen. Sisällöiltään sopimukset ovat Koskenniemen mukaan samankaltaiset.

EU katsoo, että 80 000 Euroopassa oleskelevaa kielteisen turvapaikkapäätöksen saanutta afgaania voidaan lähitulevaisuudessa palauttaa maahan.

EU-maissa on tällä hetkellä arviolta 257 000 afgaanipakolaista ja -turvapaikanhakijaa.

EU:ta on kritisoitu siitä, että se ikään kuin osti Afganistanilta luvan palauttaa ihmisiä tarjoamalla lisää taloudellista apua, jos sopimus syntyy. Pakettiin kuuluu muun muassa mahdollisen uuden terminaalin rakentaminen Kabulin lentokentälle.

Sisäministeri Paula Risikko (kok) on sanonut julkisuudessa, että Suomen ja Afganistanin neuvotteluista rahasta ei puhuttu.

Suomen sopimus sisältää kuitenkin kohdan, jossa Suomi lupaa jatkaa pitkäkestoista ja kattavaa yhteistyötään Afganistanin kanssa. Suomi myös lupaa vastaisuudessakin suhtautua myönteisesti jälleenrakentamisen tukemiseen.

 

Maahanmuuttovirasto totesi keväällä, että tilanne Afganistanissa on viime kuukausina hiljalleen parantunut. Viraston mukaan Afganistaniin ”voi tällä hetkellä palata kaikille alueille ilman, että siellä esiintyvät aseelliset selkkaukset sinänsä aiheuttavat vaaraa henkilölle hänen pelkän läsnäolonsa takia”.

Tämän linjauksen mukaan afgaaneille annettavien kielteisten päätösten määrä on lisääntynyt.

EU:n komissiolla oli samaan aikaan asiasta eri näkemys. Komissiosta vuodetussa raportissa todetaan, että terrori-iskujen ja siviiliuhrien määrä ei ole koskaan aiemmin ollut Afganistanissa näin suuri – yli 11 000 vuonna 2015. Se toteaa myös, että EU:n jäsenmaat tietävät, minkälaisen uhan konflikti kohdistaa ihmisiin.

Lisäksi maan taloustilanne heikkenee edelleen.

”Molemmat suuntaukset todennäköisesti vahvistuvat”, raportti ennustaa.

Myös Pakolaisneuvonta ry katsoo, että Suomen uusi maalinjaus ei vastaa Afganistanin todellisuutta. Ihmisten palauttaminen konfliktin keskelle on kyseenalaista.

”Miten Afganistanin kaltainen, erittäin vaikean turvallisuustilanteen kanssa kamppaileva ja kehitysavun varassa sinnittelevä valtio pystyy takaamaan kestävän paluu ja uudelleenintegroitumisen ilman, että heidän täytyy jossain vaiheessa paeta maan sisällä tai ulos maasta uudelleen”, kysyy tiedottaja Sanna Rummakko Pakolaisneuvonnasta.

 

Myös Afganistanin naapurimaat ovat alkaneet työntää afgaaneja takaisin. Pakistanista on neljän viime kuukauden aikana palautettu 91 000 afgaania. Palaajia on 7 400 päivässä ja heistä 60 prosenttia lapsia. Ani harvalla on paikka, minne palata.

Iranissa on paossa kaikkiaan 2,5 miljoonaa afgaania ja Pakistanissa 2,9 miljoonaa.

Afganistanissa on jo ennestään 1,1 miljoonaa ihmistä, jotka ovat paenneet taisteluja maan sisällä. Määrä on kasvanut viime ja tänä vuonna sitä mukaa kuin taistelut ovat levinneet uusille alueille.

Kabulin keskustassa on jo vuosia ollut laaja pakolaisleiri, jossa perheitä elää edelleen teltoissa ja pressujen alla. Talvella kovien pakkasöiden jälkeen pressujen alta on löydetty kuolleita pikkulapsia.

YK:n pakolaisjärjestö ja kansainvälinen siirtolaisuusjärjestö IOM varoittivat äskettäin, että Afganistanilla on edessä eskaloituva humanitaarinen kriisi.

Euroopan toimeenpanemiin pakkopalautuksiin suhtaudutaan Afganistanissa haluttomasti. Moni lähtijä on myynyt koko omaisuutensa päästäkseen pois. Heillä ei ole kotimaassa enää mitään – ei kotia tai toimeentuloa.

Afgaanien on vaikea ymmärtää, miksi rikas Eurooppa haluaa tässä tilanteessa palauttaa ihmisiä takaisin konfliktin ja köyhyyden keskelle.

Suomen kanssa solmittua sopimusta ei allekirjoittanut Afganistanin pakolaisasioista vastaava ministeri vaan varaministeri. Itse ministeri vastusti palautussopimusta tiettävästi loppuun asti.

Toisaalta hallitus haluaa takaisin erityisesti koulutettua väkeä takaisin rakentamaan yhteiskuntaa.

 

Arefehin perheen kotikaupunki Tarinkot on nyt puoliksi talebanin, puoliksi hallituksen hallussa. Uutistoimistot kuvailivat syyskuussa, kuinka kaupungin virkamiehet pakenivat virastoistaan kaupungin laitamille.

Ulkomaalaisviraston mukaan Afganistanissa on kuitenkin muita turvallisia paikkoja, kuten Kabul.

Arefeh on asiasta tiukasti eri mieltä. ”Šiioille mikään alue ei ole enää turvallinen.”

Viimeksi lokakuun 10. päivänä asejoukot hyökkäsivät Kabulissa šiiatemppeliin ja tappoivat 14 ja haavoittivat yli 40 ihmistä. Uhrien joukossa oli naisia ja lapsia. Tekijäksi epäillään Isisiä.

Arefehin ja Jaminan perheet ovat valittaneet saamistaan kielteisistä turvapaikkapäätöksistä hallinto-oikeuteen. Perheet voidaan poistaa maasta vasta, kun valitusprosessi on käyty loppuun.

Molemmat naiset haluavat edelleen luottaa siihen, että suomalaisviranomaisten tekemä virheellinen päätös oikaistaan.

 

Naiset esiintyvät vain etunimillä omasta toiveestaan.