Stubbin ministeripesti ihmetyttää – vaikuttiko presidentti Niinistö?
Uutisanalyysi: Ulkopolitiikan taitaja päätyi ”vieraaseen” ministeriöön, painoarvo pienenee.
Keskustajohtaja Juha Sipilän tulevan hallituksen yllättävin ministeriratkaisu tehtiin perussuomalaisten puheenjohtajan Timo Soinin ja hänen kokoomuslaisen kollegansa Alexander Stubbin välillä. Stubbista tulee valtiovarainministeri ja Soinista ulkoministeri.
Useimmat odottivat heidän salkkujakonsa menevän päinvastoin.
Ulkopolitiikan taitaja Stubb saattoi päätyä rahaministeriksi enemmän puolueensa tahdosta kuin omasta halustaan. Kokoomuksen taustavaikuttajat halusivat ehkä oman miehensä valtion rahakirstun vartijaksi. Entinen pää-, ulko- ja ulkomaankauppaministeri, ex-euroedustaja ja EU-virkamies Stubb joutui astumaan parhaan osaamisalueensa ulkopuolelle.
Tuskin on täysin hakoteillä, jos veikkaa myös tasavallan presidentti Sauli Niinistöllä sanoneen sanansa ulkoministeriratkaisussa.
Presidentti Niinistön Stubbia kohtaan tuntema epäluottamus, ehkä jopa arvostuksenpuute on käynyt ilmi muutamaan otteeseen. Hän ryöpytti entisen puolueensa puheenjohtajaa tylysti viimeksi valtiopäivien päättäjäispuheessaan, tosin Stubbia nimeltä mainitsematta.
Perustuslain mukaan tasavallan presidentti johtaa ulkopolitiikkaa yhteistoiminnassa valtioneuvoston kanssa. Niinistö tiedetään helposti huolestuvaksi mieheksi. On luultavaa, että hän viettää tätä nykyä Mäntyniemessä unettomia öitä. Euroopan turvallisuuspoliittinen tilanne on Ukrainan kriisin ja Venäjän uhittelun takia huolestuttava.
Niinistö ei välttämättä halunnut Nato-jäsenyyteen ehdottoman myönteisesti suhtautuvaa Stubbia keskeiseksi yhteistyökumppanikseen. Kaikki tietävät Naton olevan Venäjän presidentille Vladimir Putinille samaa kuin punainen muleta härälle.
Sen sijaan Niinistön ja tulevan ulkoministerin Soinin yhteistyö vaikuttaa saumattomalta. He olivat tavallaan työkavereita jo viime vaalikaudella, kun Soini johti eduskunnan ulkoasiainvaliokuntaa.
Soini on myös sanonut arvostavansa Niinistön edustamaa ”pappakokoomuslaisuutta” mutta ei Stubbin ”juppikokoomuslaisuutta”.
Niinistö on ilmaissut myös mieltymyksensä Sipilän tapaan hoitaa asioita. Presidentti antoi valtiopäivien päättäjäispuheessaan täyden tukensa Sipilän hallituksenmuodostuspyrkimyksille.
Stubbin päätyminen itselleen outoon valtiovarainministeriöön varmistaa, että tulevan hallituksen mahtiministerit ovat Sipilä ja Soini.
Sitä paitsi, Soini on varapääministeri. Perussuomalaiset sai yhden kansanedustajan enemmän kuin kokoomus, vaikka kokoomus keräsi valtakunnallisesti noin 15 000 ääntä enemmän.
Keskusta näyttää olleen hallitusneuvottelujen voittaja. Se sai jopa läpi tahtonsa maakuntien pohjalle rakennettavasta sosiaali- ja terveydenhuollon palvelu- ja rahoitusuudistuksesta. Ja sote-uudistusta lähtee viemään nimenomaan keskustalainen perhe- ja perusturvaministeri.
Keskusta sai myös ympäristö- ja liikenneministerin salkun. Se oli erityisen haluttu posti, sillä hallituksen harvat herkut jaetaan kansalaisille sen kautta. Merkittävä osa 1,6 miljardin kasvupaketista käytetään liikenneyhteyksien parantamiseen. Keskusta valitsee ministerinsä vasta tänään. Perussuomalaisten ja kokoomuksen ministerit ovat jo tiedossa.
Viime vaalikaudella perussuomalaisten eduskuntaryhmään johtaneen Jari Lindströmin salkku on yllättävä. Hänestä tulee työ- ja oikeusministeri. Voikkaan lakkautetun paperitehtaan entinen luottamusmies omaksunee nopeasti työministerin taidot.
Oikeusministerin rooliin pätevöityminen voi olla vaikeampaa. Oikeusministeri on paljolti virkamiesmäinen hallintoministeri. Perustuslaki edellytti vuoteen 2000 saakka oikeusministeriltä oikeustieteellistä loppututkintoa. Sen jälkeen oikeusministerinä on ollut vain yksi ei-juristi, valtiotieteiden maisteri Leena Luhtanen (sd). Hän ei vakuuttanut.
Perussuomalaisten kaksi muuta ministeriä ovat sosiaali- ja terveysministeriksi nouseva Hanna Mäntylä ja puolustusministerin salkun saava Soinin luottomies Jussi Niinistö. Niinistö on kiitollisessa asemassa. Hän saa jakaa puolustusvoimille lisärahoitusta.
On toki yllättävää, että perussuomalaiset saivat sekä ulko- että puolustusministerin salkut.
Kokoomus menestyi salkkujaossa muita puolueita huonommin. Stubbista tulee vääjäämättä leikkauspolitiikan keulakuva. Hän on mies, johon kansalaisten tyytymättömyys ensisijaisesti kohdistuu.
Tuleva opetus- ja kulttuuriministeri Sanni Grahn-Laasonen (kok) saa riesakseen opetukseen tehtävien, muun muassa lukioihin ja ammattiopetukseen kohdistuvien 600 miljoonan euron säästöjen läpiviemisen.
Koulutuksen tärkeyttä korostavan puolueen edustaja kohdannee opiskelijajärjestöjen raivon viimeistään ensi syksynä, kun hallitus antaa ensimmäisen budjettiesityksensä.
Kokoomuksen ministeriryhmän vahvaksi mieheksi noussee tuleva sisäministeri Petteri Orpo. Hänkin välttyy julmien leikkauksien tekemiseltä. Hallitus jopa lisää maan sisäisestä turvallisuudesta vastaavan poliisin rahoitusta.
Orpon vahva asema korostuu Stubbin salkunvalinnan myötä. Uusi valtiovarainministeri tarvitsee talous- ja veropolitiikkaan perehtyneen Orpon osaamista.
Kokoomuksen neljäs ministeri on ulkomaankauppa- ja kehitysministeri Lenita Toivakka. Hän oli jo Stubbin hallituksessa ulkomaankauppa- ja eurooppaministeri.
Keskusta saa tulevaan hallitukseen pääministerin salkun lisäksi elinkeino-, ympäristö- ja liikenne-, perhe- ja perusturvaministerin, maa- ja metsätalousministerin sekä kunta- ja uudistusministerin tehtävät. Keskusta julkistaa ministerilistansa tänään kello 17 alkavassa kokouksessa.
Millainen on hallituksen ohjelma? Lue uutisanalyysi täältä.