Somalinuoret radikalisoituvat – ”Vastuu kuuluu koko yhteiskunnalle”

Kyse ei ole uudesta ilmiöstä, sanoo Suomen somaliliiton puheenjohtaja.

islam
Teksti
Riitta Kylänpää
Julkaistu yli kolme vuotta sitten

Lönnrotinkadun moskeijassa Helsingissä on alettu järjestää tilaisuuksia, joissa keskustellaan nuorten radikalisoitumisesta. Sekö on ratkaisu somalinuorten mahdolliseen ajautumiseen ääriliikkeisiin, Suomen somaliliiton puheenjohtaja Arshe Said?

”Pätevien imaamien vetämät keskustelutilaisuudet on yksi yritys lähestyä vaikeaa asiaa. Tilaisuuksissa nuoret voivat keskustella yhdessä tai henkilökohtaisesti imaamien kanssa terrorismiin ja radikalisoitumiseen liittyvistä kysymyksistä.”

”Tällaisia tilaisuuksia pitäisi järjestää enemmänkin, mutta moskeijoiden ongelma on, että niillä ei ole rahaa palkata riittävästi päteviä imaameja. Heitä kyllä on Suomessa, muun muassa bussinkuljettajina.”

Onko totta, että ääriliikkeiden edustajat, valeimaamit, pääsevät kohtuullisen helposti täkäläisiin moskeijoihin levittämään sanomaansa?

”Eivät pääse.”

Suojelupoliisin mukaan Isisin riveihin Syyriaan ja Irakiin on lähtenyt yli kuusikymmentä suomalaista. Noin parillasadalla on yhteyksiä Al-Shabaabin kaltaisiin terroristijärjestöihin. Miten vakava uhka radikaalien ääriliikkeiden vahvistuminen on Suomessa?

”Radikalisoituminen ei ole mikään uusi ilmiö, mutta tilanne on kärjistynyt viime aikoina. Ääriliikkeet on otettava vakavasti myös Suomessa.”

”On vaikea ymmärtää, miksi täällä syntynyt nuori lähtee taistelemaan terroristijärjestön riveihin, mutta sitä tapahtuu. Värvääjät liikkuvat internetissä ja sosiaalisessa mediassa, ja niitä on mahdoton kontrolloida.”

Miten värvääjät voisi jäljittää?

”Kysymys on todella vaikea. Se on viranomaisten tehtävä.”

Kenelle vastuu nuorten radikalisoitumisesta kuuluu?

”Vastuu kuuluu koko yhteiskunnalle.”

”Syrjäytyminen, työttömyys ja yksinäisyys lisäävät riskiä radikalisoitua. On tärkeä löytää nopeasti keinoja, joilla nuorten radikalisoitumista voidaan ennaltaehkäistä.”

”Tarvitaan koulujen, sosiaalitoimen, vanhempien ja moskeijojen avointa yhteistyötä.”

”Kun esimerkiksi opettaja huomaa nuoren olevan ongelmissa, hänen pitäisi keskustella tämän kanssa. Aloittaa vaikka kysymällä, minkälaisia ajatuksia internet on herättänyt nuoressa.”

”Tärkeintä on, että nuoret eivät jää yksin kysymystensä kanssa.”

Liittyykö viiden somalinuoren tekemä joukkoraiskaus Helsingin Tapanilassa nuorten radikalisoitumiseen?

”Ei liity. Se on onnetonta ei vain uhrille vaan myös epäiltyjen raiskaajien omaisille.”

”Tiedot tekijöistä tulivat julkisuuteen, ja heidän perheensä ovat nyt syvässä kriisissä. Sisarukset eivät halua mennä enää kouluun, koska myös heitä pidetään raiskaajina. Leimaaminen on raskasta.”

Onko Suomen somaliyhteisöllä yhtenäinen toimintapolitiikka nuorten radikalisoitumisen ehkäisemiseksi?

”Kyllä. Se on yhteistyön lisääminen.”