Seitsemän kysymystä aseista Suomessa - luvallisista ja luvattomista

aseet
Teksti
Netta Vuorinen
Julkaistu yli kolme vuotta sitten
Takavarikoituja aseita
Poliisin takavarikoimia aseita KRP:n tiloissa Vantaalla 5. tammikuuta 2010. Kuva Antti Aimo-Koivisto / Lehtikuva.

Tiistaina Porvoon McDonald’sissa tapahtuneessa ammuskelussa käytetty käsiase oli luvaton. Muutama viikko takaperin poliisi löysi kemiläisestä pitseriasta miehen, joka oli piilottanut hihaansa ladatun, katkaistun haulikon. Vuodenvaihteessa Sellossa ammuskelleen Ibrahim Shkupollin käsiase oli varastettu vuonna 1990 aseliikkeestä Norjasta.

Porvoon ampumatapaus nosti jälleen keskusteluun Suomen aseet sekä lainsäädännön. Mikä Suomen asetilanne on todellisuudessa?

Paljonko Suomessa on ampuma-aseita?

Suomessa on arviolta 1,6 miljoonaa aselupaa. Vuoden 2007 tietojen mukaan yli 60 prosenttia myönnetyistä aseluvista annettiin metsästysperusteella. Laittomien aseiden määrästä ei ole olemassa tarkkaa tietoa. Arviot pyörivät kuitenkin useissa kymmenissä tuhansissa.

Mistä luvattomat aseet tulevat?

Harva ase on alkujaan luvaton. Tähän kategoriaan päätyvät niin varastetut tai kadonneet aseet kuin ikivanhat sotamuistotkin. Jonkin verran aseita tuodaan luvatta myös ulkomailta.

Millaisia aseita henkirikoksissa käytetään?

Suomessa tapahtui lähes 1 200 henkirikosta vuosina 2002-2009. Näistä 17 prosenttia tehtiin ampuma-aseella, joista yli puolet oli luvattomia. Tämä tarkoittaa, että noin 12 ihmistä saa vuosittain surmansa luvattoman aseen luodista.

Yleisin väline henkirikoksissa on kuitenkin teräase.

Miten poliisi valvoo aseita?

Poliisi alkoi tutkia suomalaisten aseluvanhaltijoiden taustoja Kauhajoen koulusurmien jälkeen.

Tarkempi syynäys koski noin 40 000 henkilöä – kaiken kaikkiaan Suomessa on noin 670 000 aseluvanhaltijaa. Tutkimusten tuloksena peruttiin 940 aselupaa ja 760 henkilölle annettiin varoitus.

Varsinaisia ongelmatapauksia on luvallisten aseiden puolella melko vähän.

Miten luvattomia aseita valvotaan?

Poliisiylijohtaja Mikko Paateron mukaan poliisi on selvittänyt aiempaa tehostetummin käsiinsä saamien luvattomien aseiden alkuperää. Rikollisten aselupia on selvitelty vertailemalla rikosrekisteritietoja aserekisteriin.

Poliisin aseluparekisteri on tähän mennessä koostunut lähinnä pahvikorteista. Uusi sähköinen aserekisteri on tarkoitus saada toimintaan ensi vuonna.

Mitä kuuluu aselain uudistukselle?

Eduskunta jatkaa paljon puhutun uuden aselain työstämistä syksyllä.

Kauhajoen koulusurmien tutkintalautakunta esitti helmikuussa, että Suomessa tulisi kieltää kaikki puoliautomaattiaseet. Sisäministeri Anne Holmlund (kok) ilmoitti kuitenkin kesäkuussa, ettei aio viedä vaadittua täyskieltoa eteenpäin. Myös aseharrastajat ovat kritisoineet esitystä voimakkaasti.

Vähenisivätkö henkirikokset, jos puoliautomaattiaseet kiellettäisiin kokonaan?

Puoliautomaattiaseet kieltämällä ja pois keräämällä myös luvattomilla aseilla tehdyt rikokset saattaisivat vähentyä jonkin verran. Silloin luvallisia aseita ei pääsisi livahtamaan luvattomiksi.

Ongelma kuitenkin piilee siinä, että luvattomat aseet eivät yleensä näy tilastojen tai käytännönkään tasolla – Porvoon ampumavälikohtauksen tapaisia tragedioita lukuunottamatta.  Tilastoista tai rekistereistä ei luvattomien aseiden suhteen ole paljoakaan apua.

Lähteet: Oikeuspoliittinen tutkimuslaitos, Poliisihallitus, HS.fi

Aiheesta lisää
Porvoon ammuskelussa kolme uhria – uutiskuvakooste tapahtumapaikalta (Suomenkuvalehti.fi 6.7.2010)