Moni saa vaalikoneista kärkikymmenykseen lähes kaikkien puolueiden ehdokkaita, usein vielä täydellisiä tuntemattomuuksia. Tällainen kokemus saa epäilemään, onko vaalikoneilla muuta kuin viihdearvoa. Toiset taas saavat oman suosikkiehdokkaansa ja tämän puoluetovereita. Mistä on kyse? Eivätkö ihmiset osaa käyttää koneita oikein?
Sosiaalisten verkostojen analyysipalveluita tarjoava Verkostoanatomia keräsi Ylen vaalikoneeseen vastanneiden noin 1 800 eduskuntavaaliehdokkaan vastaukset, analysoi vastauksien samankaltaisuuksia ja visualisoi ehdokkaat kartalle. Pisteet ovat ehdokkaita, ja mitä lähempänä ne ovat toisiaan, sitä samankaltaisempia ehdokkaiden vastaukset.
Jo kaukaa katsottuna kartta osoittaa myytiksi hokeman, jonka mukaan puolueilla ei olisi eroja. Ääripäät ovat vasemmistoliitto ja kokoomus; demarit ja keskusta asettuvat niiden väliin juuri siinä järjestyksessä kuin perinteisesti ajatellaankin, Sdp lähemmäs vasemmistoliittoa ja keskusta lähemmäs kokoomusta.
Politiikan pääakselia kohtisuorassa näkyy toinen vastakkainasettelu. Kartassa ylhäällä ovat arvoliberaalit ja kansainvälisesti suuntautuneet vihreät, alhaalla arvokonservatiivit kristillisdemokraatit ja kansallismieliset perussuomalaiset. Eivät vihreät suotta ole perussuomalaisia päävastustajakseen valinneet.
Kun karttaa tarkastelee lähempää, löytyy selitys sille, miksi vaalikone antaa joillekin äänestäjille sattumanvaraiselta vaikuttavia tuloksia. Poliittisessa keskustassa on maltilliselle äänestäjälle passeleita ehdokkaita ruuhkaksi asti: oikeistodemareita, keskustalaisia, kokoomuksen sosiaaliliberaaleja, konservatiivisimpia vihreitä ja liberaalimpia perussuomalaisia.
Jos kartan reunoja zoomaa lähemmäksi, vasemmalta löytyy lähes puhtaita vasemmistoliiton ryväksiä, oikealta kokoomuksen, alhaalta perussuomalaisten ja ylhäältä vihreiden. Siksi äänestäjä, jolla on voimakas mielipideprofiili, löytää täältä kymmenen kärkeen saman puolueen ehdokkaita.
Aiheesta lisää
Mielipidekartta Ylen vaalikoneen perusteella (Verkostoanatomia)
Mielipidekartta HS:n vaalikoneen perusteella (Juha Törmänen)
eduskuntavaalit 2011 , vaalikoneet , puolueet
Saat uusimmat, kiinnostavimmat ja puhutuimmat aiheet
kerran viikossa suoraan sähköpostiisi.
Eipä ole ihme, että perussuomalaisten kannatus on nousussa - ainoa konservatiivisia arvoja kannattava puolue nykyään. Tästä on kyse kun puhutaan siitä, että kaikki muut puolueet ovat samanlaisia. Vasemmisto-oikeisto -akselilla ei äänestäjille ole yhtä suurta merkitystä kuin arvo-akselilla.
Tämä median laatima ja kailottama vaalikonehömppä on typeryyden huipentuma. Osa kysymyksistäkin ihan yhdentekeviä äänestämisen kannalta.
Ihan mielenkiintoinen kuvaaja. Kuitenkin vastausten arvottaminen oikeisto-vasemmisto ja liberaali-konservatiivi -akseleille on kuvaajan tekijän käsitys.
Esimerkiksi vaalikoneen kysymys 10. Ruotsin kielen opiskelun pitää olla kouluissa pakollista. Rkp:n vastaus on tietenkin, että on oltava pakollista, mikä ei ole lainkaan liberaalia, mutta luulen että monen PS:n ehdokkaan vastaukset ovat ei pidä olla, joka on hyvin liberaalia.
Kysymys 3. Kouluissa ja oppilaitoksissa on otettava käyttöön viikoittainen kasvisruokapäivä. Vihreitten vastaus lienee, että on otettava, eikä se ole liberaalia. PS:n
vastaus lienee, ettei ole otettava, joka on liberaali vastaus.
Kysymys 11. Yritysten hallituksiin on säädettävä lailla sukupuolikiintiöt. Liberaali vastaus on mielestäni ettei pidä säätää kiintiöitä, mutta se voi olla myös konservatiivien vastaus siinä mielessä, ettei nyt ole kiintiöitä ja konservatiivi haluaa säilyttää olemassa olevaa.
Olisi mielenkiintoista tietää, miten kukin yksittäinen vastaus on arvotettu kuvaajan kahdelle akselille.
Mitenhän tuohon suhtautuisi? Eniten ihmetyttää Keskustan ja Kokoomuksen sijainti liberaalin puolella. Toteutettu hallituspolitiikka ei asiaa selitä, mutta tietysti riviehdokkaat voi vastailla vaalitentteihin mitä lystäävät.
Itse mielelläni äänestäisin arvoliberaalia suunnilleen vasen-oikea -akselin puolivälistä. Kaavio vahvistaa sen, minkä tiesinkin: sellaista vaihtoehtoa ei ole. Vähän enempi oikealtakin voisi vaihtoehtoa etsiä, mutta eipä niitäkään ole. RKP on tuota paikkaa lähtenyt viime vuosina valtaamaan, mutta se nyt vaan ei toimi. En puhu sanaakaan ruotsia enkä halua. Vihreät taas puolueena kurottaa niin pitkälle vasempaa, että aikalailla ehdoton ei sillekin.
Medborgare: En ole tutustunut Verkostoanatomian analyysiin vielä kovin tarkasti, mutta omasta poliitikkokartastani (http://www.loitto.com/tilastot/hsvaalikone11/kartta/) voin ainakin rehellisesti sanoa, että sen tekemiseen ei ole käytetty lainkaan omia näkemyksiäni. Kun vaalikonevastauksia tutkii suoraan psykologien ja tilastotieteilijöiden yleisillä menetelmillä, ulos pullahtaa jako kahden akselin suuntaan. Ainoa käsin tekemäni korjaus on se, että olen pyörittänyt karttaa siten, että puolueet sijoittuvat kaaviossa tuttuihin suuntiin.
Tällöin toki kyseessä ei olekaan asiantuntijan määritelmä
siitä, mikä on konservatiivia ja mikä liberaalia - on vain löydetty jokin akseli, jolla perussuomalaiset ja vihreät/RKP erottuvat toisistaan erittäin hyvin, ja joka siksi on aika samankaltainen konservatiivi-liberaali-erottelun kanssa. Tuloksissani esimerkiksi Hesarin kysymys pakkoruotsista (kys. 23) on arvoneutraali oikeisto-vasemmisto-akselin suuntaan, mutta ”liberaalimpi” ehdokas kannattaa pakkoruotsia.
Juha Törmänen: ”Tuloksissani esimerkiksi Hesarin kysymys pakkoruotsista (kys. 23) on arvoneutraali oikeisto-vasemmisto-akselin suuntaan, mutta ”liberaalimpi” ehdokas kannattaa pakkoruotsia.”
Liberaali vastustaa pakkoruotsia ja konservatiivi kannattaa todellisessa elämässä normaalilla ajatuksella siitä mitä liberaalius on. Olet arvottanut vastauksen väärin päin.
Sinun tuloksissasi ei ole nimetty akseleita, mutta Verkostoakatemian kuvassa on ja Verkostoakatemian olisi julkistettava miten se on arvottanut vastaukset liberaali-konservatiivi ja vasemmisto-oikeisto akseleille jokaisessa kysymyksessä.
Medborgare: Olen samoilla linjoilla Juha Törmäsen kanssa: sijainti on vastausten samankaltaisuuden määrittämää. Oletko lukenut kirjoitukseni ja kommentit sen perään? Tässä kooste:
Itse en ole sijainteja määrittänyt, eikä eri vastausvaihtoehtojen suhdetta pääomaan tai liberaaliuteen ole arvotettu. Analyysissä on vain otettu huomioon, että jos kaksi henkilöä vastaa samaan kysymykseen samalla tavalla, heillä on yksi yhteys. Eli jos Liisa ja Pertti vastaavat kysymykseen “Mitä mieltä olet ydinvoimasta?” vaihtoehdon B, voidaan heidän mielipiteillään katsoa olevan yhteys. Samalla tavalla vastaavat
ovat oletettavasti samaa mieltä k.o. asiasta ilman mitään tutkijan erillistä arvottamista.
Samalla tavalla käydään kaikki kysymykset lävitse, ja jos Liisa ja Pertti ovat vastanneet kaikkiin kysymyksiin saman vaihtoehdon, voidaan heidän mielipiteillään katsoa olevan hyvin vahva yhteys.
Sitten verrataan Liisan ja Pertin vastauksia kaikkiin 1800 vastaukseen, ja katsotaan ketkä ovat vastanneet keskimäärin samalla tavalla. Heidän keskinäinen sijaintinsa määrittyy sitten kaikkien vastausten perusteella: Pertti ja Liisa ovat lähekkäin, samoin kuin muut samalla tavalla vastanneet. Kartan oikealla puolella olevat ovat vastanneet keskimäärin enemmän samalla tavalla keskenään kuin he vasemman laidan kanssa. Kuva voisi olla ylösalaisin tai peilikuva. Solmujen sijainti suhteessa toisiinsa ei tosin muutu miksikään. Perinteiset porvari-puolueet tuntui järkevältä sijoittaa oikealle ja vasemmistopuolueet vasemmalle.
Tämä tuloshan ei kerro mitään puolueiden eroista, pelkästään puolueiden yksittäisten edustajien mielipiteiden eroista. Niinpä ei voida sanoa että ”Jo kaukaa katsottuna kartta osoittaa myytiksi hokeman, jonka mukaan puolueilla ei olisi eroja”, koska puolueet päätyvät ajamaan samoja asioita riippumatta edustajien arvoista.
Olen tuon kartan mukaan Muutoksen neljänneksi konservatiivisin heppu, vaikka kannatan homojen perheen ulkopuolista adoptio-oikeutta, kannabiksen jonkin asteista laillistamista, nuuskaa vastaan asetettujen rajoitusten purkamista, nopeusrajoitusten nostamista, kontrolli/hyysäysyhteiskunnan purkua, pakkoruotsin poistamista, viinejä lähikauppoihin, tupakoijien ahdistelun lopettamista, vapaampaa asekontrollia, kansalaispalkkaa jnejnejne.
Täysin paska kartta.
Juha Törmänen: ”Kun vaalikonevastauksia tutkii suoraan psykologien ja tilastotieteilijöiden yleisillä menetelmillä, ulos pullahtaa jako kahden akselin suuntaan.”
Mitkä tilastotietelijöiden yleiset menetelmät sanovat, että pakkoruotsin kannattaminen on liberaalia? Todellisuudessa Perussuomaisten ja Vihreiden/RKP:n pitäisi olla lähempänä toisiaan Y-akselin suhteen. On kummallista, että homojen oikeuksien vastustaminen on Perussuomalaisten kohdalla konservatiivista, mutta pakkoruotsin kannattaminen RKP:n kohdalla liberaalia. Todellisuudessa pakkoruotsi (ja kasvisruokapäivä) kysymysten pitäisi vetää
RKP:tä ja Vihreitä alaspäin kohti Persuja. Vihreät ja Persut ovat oikeasti lähes yhtä konservatiivisia. Tosin eri asioiden suhteen, joten äänestäjä tuskin arpoisi näiden kahden välillä, vaikka ne kartalla olisivatkin lähekkäin.
yksi kysymys 31 kysymyksestä on noin 3% eli yksittäisten kysymysten vaikutus aikalailla mitätön
Juha Törmänen kirjoitti arvottaneensa pakkoruotsin kannatuksen liberaaliksi, joka on vastoin yleistä käsitystä siitä mitä liberaalisuus on. Miten muut kysymykset on arvotettu? Mielestäni se on aiheellista kertoa avoimesti.
Verkostoanatomialle. Kirjoituksestasi ei selviä miten kuvaasi ovat tulleet akselit liberaali-konservatiivi ja oikeisto-vasemmisto. Voitko selventää tätä? Mielestäni kysyin tätä jo edellisessä viestissäni.
Kuva on ihan nätti, mutta epäilen, ettei se kerro sitä mitä jutussa väitetään.
On totta, että leimat arvoliberaali ja arvokonservatiivi ovat vielä tulkinnanvaraisempia kuin ”vasemmisto” ja ”oikeisto”. (Oikeistolainen talouspolitiikkahan voi olla ”liberaalia” tai ”rikkaita suosivaa”, jotka ovat eri asioita. Tuo analyysimenetelmä vain erottelee ehdokkaita toisistaan vaalikonekysymysten mukaan, ja sen mukaan syntyy tällainen jako.
Kirjoitin arvokonservatiivit kristillisdemokraatit ja kansallismieliset perussuomalaiset, jottei janaa nähtäisi ihan liian yksiulotteisena.
Mitä kysymyksiä sitten sisältyy siihen ulottuvuuteen, jolla vihreät ja persut muodostavat vastapoolit?
Hesarin koneen vastausten perusteella on tehty samanlainen tulkinta perinteisen faktorianalyysin keinoin, ja oheisesta linkistä käy ilmi, mitä kysymykset eniten painoivat tässä faktorissa:
http://neulasia.wordpress.com/2011/04/09/mitka-mielipit eet-ovat-liberaaleja-vaalikoneakselilla/
Suurin paino maahanmuuttopolitiikalla. Rajoittavaa maahanmuuttopolitiikkaa toki voi joku puolustaa myös arvoliberaaleista lähtökohdista (esimerkiksi J. Sakari Hankamäki: http://hankamaki.puheenvuoro.uusisuomi.fi/48002-homosek suaalisuus-ja-maahanmuutto)
Olen julkaissut omilla sivuillani kysymysten tulkinnat eli lataukset. Sampo Smolander (PIR) on avannut blogissaan tämän toisen ulottuvuuden sisältöä: http://neulasia.wordpress.com/2011/04/09/mitka-mielipit eet-ovat-liberaaleja-vaalikoneakselilla/
Toin esiin aiemmassa kommentissani pakkoruotsikysymyksen juuri osoitukseksi siitä, että pystyakseli ei ole aivan puhtaasti sitä, mitä liberaaliudella ja konservatiiviudella tarkoitetaan. Vihreiden ja RKP:n tavalla, eli ylemmäksi sijoittuvat ehdokkaat kannattavat muuten ehkä liberaalimpien kantojen ohella myös pakkoruotsia, joten tilastollisesti haettu akseli kytkee pakkoruotsin kannattamisen yhteen muiden mielipiteiden kanssa.
Hyvää analyysiä myös täällä:
http://blogs.helsinki.fi/eranti/10-nopeaa-havaintoa-vaa likonedatasta/
Joona Räsänen: menetelmät eivät sano, että pakkoruotsin kannattaminen olisi liberaalia.
Menetelmät (tässä tapauksessa klassinen tilastotieteellinen menetelmä, faktorianalyysi [1], jonka Charles Spearman kehitti noin 100 vuotta sitten [2]) vain ryhmittelevät samoin vastanneet ehdokkaat lähelle toisiaan. Se, miten ehdokkaat (ja siten puolueet) sijaitsevat kartalla on puhtaasti datan ominaisuus, eli se riippuu vain siitä mitä ehdokkaat ovat vaalikoneeseen vastanneet.
Nyt vain ”jostain syystä” (oikeasti syy on hyvin ymmärrettävä) käy niin että ehdokkaiden vastaukset ryhmittyvät melko hyvin Juhan
visualisoimalle 2-ulotteiselle kartalle, jossa toinen akseli kulkee Vasemmistoliitosta Demareiden ja Kepun kautta Kokoomukseen, ja tämän akselin me kaikki tunnistamme perinteiseksi vasemmisto-oikeisto akseliksi.
Toinen akseli asettuu niin, että yhdessä päässä ovat Vihreät ja RKP, keskellä 3 suurta, ja toisessa päässä Persut. Tähän asti faktorianalyysi meidät siis vie.
Paremman nimen puutteessa tätä Vihreistä+RKP:stä Persuihin ulottuvaa akselia ovat sitten jotkut kutsuneet liberaali-konservatiivi-akseliksi. Tämä akselin nimeäminen ei tosiaankaan ole tulosta käytetystä menetelmästä, vaan on joidenkin ihmisten antama nimi. Datasta näkee vain sen, että yleensä ihmiset jotka kannattavat mm. lievempää maahanmuuttopolitiikkaa ja kehitysavun korottamista, kannattavat myös mm. pakkoruotsia ja tiukempaa aselakia. Olen samaa mieltä ettei tämä ole mikään kovin hyvä liberaali-konservatiivi-akseli. Sen takia halusinkin blogissani [3] avata miten eri kysymykset johtavat sijoittumiseen tälle ”mystiselle” pystyakselille.
Mutta julkisessa keskustelussa Vihreitä yleensä on tavattu pitää liberaaleina ja Persuja konservatiivisina, joten on tavallaan ymmärrettävää miksi akselille on tämä nimi annettu. Olen täysin samaa mieltä että esim. pakkoruotsin, aselain tiukentamisen, pörssitransaktioiden vero, ja maa- ja metsätalousmaan kiinteistövero eivät kuulosta kovin liberaaleilta asioilta kannattaa. Mutta ne ovat kuitenkin asioita joita Vihreät+RKP kannattavat, suuret 3 puoluetta eivät ota vahvaa kantaa, ja Persut vastustavat.
[1] fi.wikipedia.org/wiki/Faktorianalyysi
[2] www.psych.cornell.edu/darlington/factor.htm
[3] http://neulasia.wordpress.com/2011/04/09/mitka-mielipit eet-ovat-liberaaleja-vaalikoneakselilla/
Sampo Smolander
http://samposmolander.fi/
Olette koodanneet painokertoimilla vastaukset, ajaneet faktorianalyysin jonka tuloksen akselit olette kiertäneet (ilmeisesti myötäpäivään) jotta saatte mieleisenne.
Painotukset kertovat vain tekijän omasta maailmankuvasta. Osin todettu jo todellisuudelle vieraiksi.
Käsittääkseni se kiertämätön faktorianalyysin kuva kertoo analyysin oikean tuloksen, ei se kierretty.
Mitkä tekijät erottavat puolueita toisistaan ei ilmene kierretystä, vaan faktorianalyysin alkuperäisestä tuloksesta, joka ymmärrykseni mukaan on pistejoukko joka alhaalta vasemmalta nousee ylös oikealle.
Jos oikea tulos on kuten tuossa yllä kuvasin, niin se osoittaa, että vasemmisto on konservatiivista ja oikeisto liberaalia.
Olette koodanneet painokertoimilla vastaukset, ajaneet faktorianalyysin jonka tuloksen akselit olette kiertäneet (ilmeisesti myötäpäivään) jotta saatte mieleisenne.
Painotukset kertovat vain tekijän omasta maailmankuvasta. Osin todettu jo todellisuudelle vieraiksi.
Käsittääkseni se kiertämätön faktorianalyysin kuva kertoo analyysin oikean tuloksen, ei se kierretty.
Mitkä tekijät erottavat puolueita toisistaan ei ilmene kierretystä, vaan faktorianalyysin alkuperäisestä tuloksesta, joka ymmärrykseni mukaan on pistejoukko joka alhaalta vasemmalta nousee ylös oikealle.
Jos oikea tulos on kuten tuossa yllä kuvasin, niin se osoittaa, että vasemmisto on konservatiivista ja oikeisto liberaalia.
Onko faktorianalyysissä mahdollista muodostaa kolmea akselia? Z-akseli voisi kenties selittää sitä millä eri tavalla Perussuomalaiset ja Vihreät ovat konservatiivisia. Tai jos perinteisten vasemmisto-oikeisto ja liberaali-konservatiivi akseleiden lisäksi tehtäisiin esim. kansallismielisyys-kansainvälisyys -akseli, saataisiin ”poliittinen kuutio”, joka ehkä jo avaisi enemmän puolueiden eroja. Onko tällainen mahdollista?
Joona Räsänen: Faktorianalyysi muodostaa yhtä monta akselia kuin alkuperäisessä datassa oli, Juhan analyysin tapauksessa siis 24 koska oli valittu aineistoksi vastaukset 24 kysymykseen. Mutta Juha on piirtänyt kuviin vain 2 voimakkainta.
Kuten Juhan tekemästä scree-plotista [1] näkee, 2 voimakkainta faktoria riittävät selittämään suurimman osan datasta, joten kolmas ja sitä seuraavat faktorit eivät toisi kovin paljoa lisää erottelua. Lisäksi kaksiulotteisia kuvia on pirun paljon helpompi piirtää ;-)
Jos haluaisit lisää eroja puolueiden välillä, useampien akselien suunnassa, silloin tarvittaisiin
lisää sellaisia kysymyksiä jotka tällaisia eroja toisivat ilmi. Näyttää siltä että Hesarin vaalikoneen kysymykset pääosin erottelevat puolueita vain noissa kahdessa ulottuvuudessa.
[1] http://www.loitto.com/tilastot/hsvaalikone11/scree.png
Sampo Smolander
http://samposmolander.fi/
Vihreyden ja perussuomalaisuuden välillä selkeästi on politiikan kakkosakseli, sen faktorianalyysi osoittaa, mutta onko sen oikea tulkinta arvoliberalismi? Vihreät mielellään kutsuvat itseään arvoliberaaleiksi, mutta kai oppilaan valinnanvapaus koulussa on enemmän liberalismia kuin oppiaineiden valinta valtion toimesta.
”Moni saa vaalikoneista kärkikymmenykseen lähes kaikkien puolueiden ehdokkaita, usein vielä täydellisiä tuntemattomuuksia. Tällainen kokemus saa epäilemään, onko vaalikoneilla muuta kuin viihdearvoa. Toiset taas saavat oman suosikkiehdokkaansa ja tämän puoluetovereita. Mistä on kyse? Eivätkö ihmiset osaa käyttää koneita oikein?”
Olisikohan kyse nyt kuitenkin siitä, että vaalikoneet antavat kyllä aivan omien arvojen mukaisen tuloksen, mutta ei olla valmiita muuttamaan äänestyskäyttäytymistä. Esimerkiksi monet kauhistelevat, että ”mulle tulee aina niitä kommunisteja, en mä niitä voi äänestää”. Mitäpäs jos se kommunisti onkin hyvä tyyppi? Suomi onkin maailman puolueuskollisin maa.
Näin kuvaajia joissa oli mahdollista valita puolueet. Ne antavat mielestäni väärän kuvan. Kyse ei ole enää faktorista.
Oikea kuva on saatavissa ajamalla faktorianalyysi vain valituista puolueista. PS:n ja Vihreitten eron saa selville mielestäni ajamalla faktorianalyysi PS:n ja Vihreitten ehdokkaista.
Alisee, olen usein ajatellut täsmälleen samaa. Jos ihmiset eivät tiedä edes sitä, ketkä ovat hallituksessa, he tuskin tietävät kovin hyvin sitäkään, mitä puolueet nykyään ajavat.
Joitain vuosia sitten luin tutkimuksesta, jossa selviteltiin ihmisten motiiveja ehdokkaansa valinnasta. Taustalla ei olekaan enää poliittisia puolueita, vaan valinnassa etusijalla ovat muut motiivit ja arvot.
Kun valveutuneen äänestäjän motiivina onkin sekoitus aatteita; hedonismi, altruismi, rationalismi, materialismi, egoismi, fatalismi, humanismi, estetiikka, etiikka, jne, poliittinen kenttä onkin ihan eri näköinen.
Kuinka moni äänestäjistä on jonkin puolueen jäsen? Kuinka moni puolueen jäsenistä on ihan samaa mieltä puolueensa poliittisten julistusten kanssa?
Tässä saman aineiston tarkastelua hieman toisenlaisella otteena. Pyrkimyksenä on ollut muodostaa vastaajasegmenttejä vastausprofiilien perusteella. Parhaiten aineistoa selittävän ratkaisun mukaisesti voidaan siten tsekkailla kuinka todennäköisiä eri vastausvaihtoehdot kussakin ryhmässä ovat, ja minkälaisia profiileja eri ryhmät näin ollen saavat. Ryhmät voi edelleen suhteuttaa esim. puoluekantaan, jolloin nähdään kuinka yhdenmukaisia vastauksia puolueiden eri ehdokkaat tuottavat tai kuinka moneen ryhmään kunkin puolueen ehdokkaat sijoittuvat.
http://web.me.com/makenboksi/Sivusto/HSvaalikoneNiemivi rta.html
Huomaamatta on jäänyt, että ehdokkaiden ja istuvien edustajien välillä on ero. Ehdokkaita löytyy joka lähtöön haravoimaan ääniä, mutta oikeasti piiristä menee vain pari ehdokasta läpi. Näiden vakiokasvojen merkitys puolueen linjan muodostajana ja kuvaajana on paljon merkittävämpi kuin yksittäisten ehdokkaiden.
Muutoksen ehdokas Veli Karimiehen kommentti kannattaa ottaa myös huomioon. Kyllä noilla mielipiteillä pitäisi olla pikemminkin radikaaliliberaali kuin konservatiivi. Voisiko y-akseli edustaa jotain kombinaatiota, esim. individualisti-oman-onnensa-seppä-laki vs. sosialisti-yhteiskunta-anarkia.
Vihreät ei ole millään lailla mikään liberaali puolue, vaan tiukkapipoinen holhouspuolue. Persut taas ovat lähinnä rentoa äijämeininkiä, eli aika liberaalia porukkaa.
Tuo pystyakseli on siis väärin nimetty. Paremmat nimet akseleille voisivat olla ylhäällä ”Kukkahattuilu” ja alhaalla ”Maalaisjärkeily”.
Vaalikoneista saa kummallisia ja outoja tuloksia myös siksi, että koneiden kysymykset ovat kummallisia ja outoja.
YLEn vaalikoneen kysymys 3. Kouluissa ja oppilaitoksissa on otettava käyttöön viikoittainen kasvisruokapäivä.
Mielestäni tuollainen kysymys ei ole tarpeellinen eikä se edes kuulu kansanedustajille. Oletan että pakollinen kasvisruokapäivä on arvioitu ”liberaaliksi”, vaikka se oikeasti on totalitäärinen. Myös pakkoruotsi kannattaminen on totalitääristä eikä liberaalia.
On sattumaan mitä keski-suomalainen ehdokas vastaa kysymykseen 31. Helsingissä on otettava käyttöön ruuhkamaksut yksityisautoille.
Myös tuohon kysymykseen vastaaminen myöntävästi tulkittaneen ”liberaaliksi”, vaikka sekin on totalitääristä.
Käykää äänestämässä omia suosikkejanne vaalitenteissä ja niiden jälkeen osoitteessa http://vaa.li. Nyt käynnissä vielä yhden päivän edellisen viikon äänestys. Analyysiä viime viikon tentistä täällä http://www.uusisuomi.fi/kotimaa/110994-huippunousu-han- oli-parempi-kuin-jyrki-katainen-soinia-heikompi
Pakkoruotsin kannattaminen on ilman muuta konservatiivista ja vapaan kielivalinnan kannattaminen liberaalia. Pakollinen ruotsinopiskeluhan edustaa vaihtoehdottomuutta ja vapaa kielivalinta kirjaimellisesti valinnan vapautta.
On olemassa jokin kumma ajatusvääristymä, että laajan kieltenopetuksen kannattaminen pitäisi sisällään pakkoruotsin kannattamisen. Poliitikot eivät ole osanneet kyseenalaistaa tuota virallista totuutta, joka on RKP:n 30-vuotisen yhtäjaksoisen hallitusuran tärkein tuotos. RKP:läiset eivät ole kovinkaan liberaaleja muuten kuin silloin, kun heidän on ruotsinkielen aseman pelastamiseksi
pakko.
Ihmetyttää, että miksi sitten sellainen liberaali(?)-puolue kuten Vihreät kannattaa hyvin taantumuksellista, ahdasmielistä ja suvaitsematonta pakkoruotsituspolitiikkaa - ainakin puolueen johdon tasolla.
Tästäkin kirjoittamastani tekstistä varmasti joku saa lisää puhtia olla huolestunut netissä vellovasta ruotsinkielisiin kohdistuvasta vihasta.
Vaalikone tarjoaa erikoisia ehdokkaita, koska vaalikoneessa kaikki ehdokkaat ovat samalla viivalla eikä vaalikone ota huomioon henkilöiden medianäkyvyyttä. Vertasimme taannoin HS:n eurovaalikoneen eniten ehdottamia ehdokkaita vaalien todellisiin tuloksiin. Korrelaatiota ei ole. Tosielämässä pärjäävät ammattipoliitikot ja julkkikset.
Analyysi löytyy täältä:
http://www.floapps.com/blog/menestys-vaalikoneessa-ei-t akaa-menestystae-oikeissa-vaaleissa/
ja visualisointi täältä:
Voit osallistua keskusteluun, kun olet rekisteröitynyt käyttäjäksi ja kirjautunut sisään.
Kirjoittaja on vapaa tiedetoimittaja ja Suomen Kuvalehden avustaja.
Lue kaikki kirjoittajan jutut
Hetkinen tilausta käsitellään.
konservatiivit ovat uhka demokratialle kirjoitti:
Persut tiukan konservatiivisia. Tervetuloa takaisin 70-luvun aatemaailmalle. Persuilla on monia hyviä pointteja mutta tuo äärimmäinen konservatiivisuus tarkoittaa ihan suoraan tasa-arvon heikkenemistä sekä yksilön tasolla valinnanvapauden pienenemistä. Esimerkkeinä nyt vaikka suhtautuminen aborttiin, homojen tasa-arvoisuuteen yhteiskunnassa ja valtionkirkkoon. Kristilliset arvot pakotetaan takaisin kaikille ja lopulta islam hoitaa ajatuspoliisit kaduille.