Rehtorit ovat jumissa homeessa - ei valtaa puuttua koulujen sisäilmaongelmiin

Espoo
Teksti
Reeta Niemonen
Julkaistu yli kolme vuotta sitten

Lukuisat rehtorit joutuvat tälläkin hetkellä pohtimaan, miten saada koulunsa kaupungin korjauslistalle. Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen mukaan miltei joka toisessa suomalaisessa ammattikoulussa ja lukiossa on sisäilmaongelma.

Esimerkiksi Espoossa koulun on korjaukseen päästäkseen selvittävä pitkästä ja epäselvästä prosessista, jonka aikana sisäilmaongelmia yritetään kieltää ja vähätellä moneen otteeseen.

Rehtorit eivät näe mittausten tuloksia

Ensimmäiseksi rehtori, joka syystä tai toisesta alkaa epäillä sisäilmaongelmaa koulullaan, ottaa yhteyttä Espoon Tilakeskukseen. Se on kaupungin alaisuudessa toimiva, yrityksen kaltainen liikelaitos, jonka vastuulla tilojen terveellisyys on. Tilakeskus teettää sisäilmamittauksen koululla.

Rehtorien on hyvin vaikeaa saada mittausten tuloksia itselleen nähtäväksi.

“Välillä sitä on kysynyt itseltään, että salaillaanko tuloksia”, toteaa Auroran koulun rehtori Martti Hellström. “Olen puhunut tästä useiden rehtorien kanssa. Joko tuloksia ei kerrota tai sitten ne tulevat kielellä, josta ei tällainen arki-ihminen ymmärrä mitään.”

“Minulle ei kouluni tuloksia ole näytetty. Se selitettiin sillä, ettei niissä ole akuutteja ongelmia”, toteaa eräs nimettömänä vastannut rehtori.

Homeasioihin erikoistuneen tekniikan tohtori Juhani Pirisen mukaan vaikuttaa siltä, että kyseessä on koko maan laajuinen ilmiö.

“Jos Tilakeskuksella ei ole rahaa tehdä mitään, heidän on pakko kieltää ongelma, sillä muutenhan heidän toimintansa voisi tulkita jopa virkavirheeksi.”

Espoon Tilakeskuksen tutkimuspäällikkö Jaakko Mentunen kuitenkin kieltää rahahuolet.

“Espoossa ei ole tuota ongelmaa.”

Mentusen mukaan rahaa riittää tällä hetkellä kaikkiin niihin kohteisiin, joissa on todettu ongelma.

Sisäilman tutkiminen ei ole yksinkertaista

Usein koulut saavat kuulla ainoastaan, ettei mitään ongelmaa ole löydetty.

Sisäilmaongelmat ovat hyvin haastava tutkimuskohde. Monet erilaiset syyt voivat johtaa samankaltaisiin oireisiin. Ongelma voi olla yhtälailla mikrobien määrä, hiilidioksidin kohonnut taso kuin maaperän päästötkin.

“Jollei tutkimuksissa löydetä mitään, vedetään helposti se johtopäätös, että ongelmaa ei ole. Kyse voi olla kuitenkin siitä, että on tutkittu kokonaan väärää asiaa”, Pirinen toteaa.

Pirisen mukaan tutkimuksen ja korjauksen tilaaja, tässä tapauksessa Tilakeskus, ei aina osaa valita ammattitaitoisia tekijöitä. Kuntotutkijoiden laadullinen kilpailuttaminen on vaikeaa, sillä heidän pätevyyttään ei ole määritelty missään säädöksissä. Yleensä tilaaja päätyy valitsemaan kaikkein halvimmat kuntotutkijat.

Auroran koululla vanhemmat tuskastuivat prosessin hitaaseen etenemiseen. He olisivat halunneet teettää omalla kustannuksellaan tutkimuksen, jossa olisi tutkittu kaikki mahdolliset ongelmatekijät samalla kertaa.

“Mutta kaupunki kielsi vuokralaisia tekemästä omia mittauksia”, kertoo rehtori Hellström.

Jos ongelmia ei saada todennettua, voivat rehtorien vaihtoehdot tiedotuksessa olla vähissä. Eduskunnan tarkastusvaliokunnan toukokuun alussa julkaiseman mietinnön mukaan lähes kolmasosa opettajista on saanut esimieheltään käskyn vaieta koulun asioista, ja yleisin aihe on juuri sisäilmaongelmat.

Mittaukset eivät useinkaan johda korjauksiin

Joskus mittaukset johtavat korjauksiin, mutta rehtorit pitävät niitä usein näennäisinä.

“Jotain pientä korjataan, ja sitten taas yritetään todistaa, että kaikki on hyvin”, toteaa eräs rehtori.

Espoon seudun ympäristöterveys on alueen ympäristöterveydenhuollosta vastaava elin, jolla on valtuudet määrätä kokonaan käyttökieltoon haitallisiksi todetut opetustilat. Päätökseen se kuitenkin vaatii sisäilmamittausten tulokset.

“Ainakaan viimeksi, kun asiaa kysyin, ei ympäristöterveydenhuolto pyynnöistään huolimatta ollut saanut Tilakeskukselta meidän koulun tuloksia”, kertoo Hellström.

“Ehkä virkamiehet toivovat, ettei tällaisia ratkaisuja tehtäisi. Näitä määräyksiä kun on noudatettava, oli rahaa tai ei.”

Ennen kuin koulu pääsee kunnon korjaukseen ja väistötiloihin, vaaditaan tilojen vaarallisuudesta siis usein yksiselitteinen, tieteellinen näyttö. Rehtorien mukaan ihmisten oireita vähätellään.

Oireita saa olla todella runsaasti, jos väistötiloihin halutaan koulu, jossa raja-arvot eivät ole ylittyneet.

“Kun yli puolilla opettajista oli oireita ja joka viides oppilaistakin oil käynyt terveydenhoitajalla, alettiin tilanteeseen viimein reagoida ja etsiä väistövaihtoehtoa”, kertoo eräs rehtori.

“Eräs opettajamme oli tukehtua, kun oli ollut opettajien taukohuoneessa vain pienen hetken, ja toisella opettajalla kaikki paljaana ollut iho muuttui tulipunaiseksi”, kertoo Hellström.

Auroran koululla on ollut erilaisia home-epäilyjä ja -korjauksia 90-luvulta saakka. Syksyllä koulu on vihdoin siirtymässä väistötiloihin.

Vakavaan ongelmaan aiotaan tarttua

Espoon opetuslautakunnan puheenjohtajan Sanna Lauslahden mukaan asia otetaan tällä hetkellä valtuustossa vakavasti. Koulujen peruskorjaustahtia aiotaan tihentää, sillä tämänhetkisellä tahdilla jokainen espoolainen koulu pääsee peruskorjaukseen vain kerran 50 vuodessa. Lisäksi Lauslahden mukaan akuutti hometilanne vaatii lisärahaa jo kuluvalle vuodelle.

Kunnallispolitiikan harteilla onkin suurin vastuu koko prosessin helpottamisesta Tilakeskuksen toiminnan voi odottaa selkiytyvän vasta siinä vaiheessa, kun se saa riittävästi rahaa korjauksiin.

Hellström muistuttaa, että ongelman vakavuuteen Tilakeskus ei ole syypää.

“Kaupunki on vielä muutamia vuosia sitten omistanut nämä tilat ja myös jättänyt ne hoitamatta. Mutta nyt, halusi tai ei, Tilakeskus on asioista vastuussa.”

Rehtoreita kuitenkin harmittaa se, että heidän täytyy ajaa prosessia eteenpäin.

“Koulu on näissä tiloissa vain vuokralainen, ja sen pitäisi saada hyvä tuote rahalleen vastineeksi”, eräs heistä toteaa.

Juttua varten on haastateltu yhteensä kuutta rehtoria eri puolilla Espoota sijaitsevista ala- ja yläkouluista. Useimmat heistä halusivat pysyä nimettöminä asian arkaluontoisuuden takia.