Puolustusministeriön kansliapäällikkö: "Nato-optiota ei ole olemassa"

Arto Rädyn mielestä keskustelu Nato-jäsenyyden hakemisesta kriisin aikana on naiivia.

Arto Räty
Teksti
Janne Arola
Julkaistu yli kolme vuotta sitten

Puolustusministeriön kansliapäällikkö Arto Räty viittoi puheenvuoroa. Näytti siltä, että hän ei ollenkaan hyväksynyt sitä, mitä perussuomalaisten jyväskyläläinen kansanedustaja Kauko Tuupainen oli juuri sanonut.

Tuupainen nimittäin erehtyi puhumaan Jyväskylän kaupunginkirjastolla järjestetyssä paneelikeskustelussa Nato-optiosta.

Kun Räty sai mikrofonin itselleen, hän toisti sanat, joita oli alleviivannut jo aiemmin päivällä Maanpuolustustiedotuksen suunnittelukunnan järjestämässä ulko- ja turvallisuuspoliittisessa seminaarissa:

”Natoon ei ole optiota. Suomella ei ole Nato-optiota.”

Räty yritti saada Tuupaisen ja muutkin läsnäolijat ymmärtämään, ettei Suomi voi itse päättää Nato-jäsenyydestään vaan ainoastaan sen hakemisesta.

Vuonna 2011 puolustusministeriön kansliapäälliköksi valittu Räty on sotilasarvoltaan kenraaliluutnantti. Hän on tehnyt pitkän uran puolustusvoimissa muun muassa Porin prikaatin komentajana, maavoimien esikuntapäällikkönä ja pääesikunnan operaatiopäällikkönä.

?????????????????????????????????????????????????????????????????????????????????????????????????????????????????????????????????????????????????????????????????????????????????????????????????????????????????????????????????
Arto Räty Maanpuolustustiedotuksen suunnittelukunnan seminaarissa Jyväskylässä 31. maaliskuuta. Kuva Tuomas Arkimies / Lehtikuva. © Tuomas Arkimies / Lehtikuva

 

Arto Rädyn mielestä Venäjän viimeaikaisten toimien vuoksi virinnyt Nato-haikailu on ajoitettu väärin.

”Keskustelu Nato-jäsenyyden hakemisesta kriisin aikana on naiivia. Sitä pitäisi käydä ‘hyvän sään aikana’”, hän sanoi Jyväskylässä.

”Natoon haetaan jäseneksi, ja hakemus pitää hyväksyä kaikkien 28 Nato-maan parlamentissa. Ei ole mitään automaattista systeemiä, jolla Natoon pääsisi nopeasti.”

Räty sanoi olevansa melko vakuuttunut, että varsinkaan kesken kriisin uusien jäsenien ottamisesta ei edes ryhdyttäisi keskustelemaan.

Paneelikeskustelu pidettiin Jyväskylässä 31. maaliskuuta.

 

Viimeaikaisissa Nato-kyselyissä suomalaisten myönteisyys sotilasliittoa kohtaan on kuitenkin kasvanut selvästi, myös muun muassa perussuomalaisten kannattajien keskuudessa.

Eduskunnan puolustusvaliokunnan puheenjohtajan Jussi Niinistön (ps) mukaan Nato ei ole puolueelle ”mikään mörkö, mutta ei mikään taikasanakaan”.

”Haluamme, että meillä on uskottava, vahva, kansallinen puolustus. Osa kannattajistamme on sitä mieltä, että lisää uskottavuutta saataisiin Naton kautta”, Niinistö sanoo puhelinhaastattelussa.

Vaikka tilanne Ukrainassa on kiristynyt ja Natokin on joutunut ottamaan siihen kantaa, Arto Rädyn mukaan Suomen turvallisuuspoliittinen tilanne ei ole muuttunut siitä, mihin on jo ennalta osattu varautua.

”Jos katsotaan [Suomen turvallisuus- ja puolustuspoliittista] selontekoa, maailma ei ole muuttunut millään tavalla ristiriitaiseksi niiden johtopäätösten kanssa, joissa todettiin valtioiden välisen voimankäytön olevan edelleen mahdollista. Tähän Suomenkin on varauduttava.”

Myös Niinistö arvioi, että Suomen turvallisuusympäristö on tällä hetkellä ”verraten vakaa”.

”Mutta tilanne voi kärjistyä nopeastikin, kuten Ukrainan kriisi on osoittanut.”

Niinistön mielestä Krimin kriisi on opettanut ennen kaikkea sen, että maalla pitää olla uskottava puolustus. Ukrainalla sitä ei hänen mukaansa ole.

”Suomella on tällä hetkellä, mutta tulevaisuus on vielä hämärän peitossa, koska puolustusvoimilla on lisämäärärahan tarpeita.”

Räty ja Niinistö ovat yhtä mieltä siitä, että puolustusvoimien rahoitusta on nostettava vuodesta 2016 alkaen, jotta esimerkiksi tarvittavat puolustusmateriaalihankinnat pystytään turvaamaan.

Perussuomalaiset on sitoutunut puolustushallinnon arvioon, jonka mukaan puolustusvoimille pitäisi taata 50 miljoonan euron lisärahoitus vuonna 2016, ja siitä eteenpäin indeksikorotusten lisäksi yhteensä 150 miljoonaa lisärahaa euroa vuoteen 2020 asti.

 

Vaikka puolustusvoimat on viime aikoina muun muassa lopettanut varuskuntia eri puolilla Suomea, Arto Räty sanoo, että alueellisesta maanpuolustuksesta ei missään nimessä ole luovuttu.

”Joukkoja käytetään sen mukaan, mikä meitä uhkaa, ja siinä pitää olla myös joustavuutta. Meidän lakisääteinen tehtävämme on puolustaa Suomea. Ei siinä määritellä eri alueita.”

Myös Jussi Niinistö muistuttaa, että Suomea ei puolusteta varuskunnista. Hän kuitenkin näkee laajan varuskuntaverkoston tärkeänä erityisesti kansalaisten maanpuolustustahdon näkökulmasta.

”Nyt meillä on maakuntia – esimerkiksi Pohjois-Karjala – joissa ei ole omaa varuskuntaa, johon vapaaehtoinen maanpuolustustoiminta voisi tukeutua.”

 

Venäjän viime aikoina järjestämät laajat sotaharjoitukset ovat puhuttaneet myös Suomessa.

Esimerkiksi helmi–maaliskuun taitteessa pidettyihin valmiusharjoituksiin osallistui jopa 150 000 sotilasta. Osa harjoituksesta pidettiin Itämerellä Kaliningradin edustalla.

Puolustusvoimien sisällä Venäjän viimeaikaisia harjoituksia pidetään normaaleina ja suunniteltuina, eikä niiden arvioida suoraan liittyvän Venäjän ja Ukrainan väliseen kriisiin.

Vastaavia harjoituksia nähdään tulevaisuudessa entistä enemmän, sillä Venäjä on presidentti Vladimir Putinin valtakaudella koko ajan kasvattanut puolustusbudjettiaan. Tällä vuosikymmenellä Venäjän armeijan agendalla ovat erityisesti johtamisjärjestelmien digitalisointi, taistelukoulutus sekä kaluston modernisointi.

Maaliskuun lopulla Venäjä järjesti laajan ilmasotaharjoituksen, johon kuului muun muassa ilmamaaliammuntoja Laatokka-järvellä. Ammunnoista aiheutuneet ”valoilmiöt” aiheuttivat kiirettä myös suomalaisilla pelastuslaitoksilla.

”Tilanne on herkkä. Kansalaiset kokevat jossain määrin turvattomuuden tunnetta, ja harjoittelu koetaan ehkä pelottavampana kuin se tosiasiassa on”, puolustusvaliokunnan puheenjohtaja Niinistö sanoo.

Hän lisää, että erityisesti tällä hetkellä Venäjän asevoimien harjoittelun painopiste on aivan muualla kuin Suomen itärajalla.

”Suomen raja on tällä hetkellä kaikkein rauhallisin Venäjän rajoista. Ja sellaisena me haluamme sen pitääkin.”