Salolainen: Suursodan uhatessa Suomen hallinnasta tulisi strateginen kysymys
Perussuomalaisten Jussi Niinistön mukaan Suomi ei saisi Natolta kriisissä kuin ilma-apua.
Kokoomuksen kansanedustaja Pertti Salolainen kertoo, että hänestä paras tapa järjestää Suomen puolustus olisi malli, jossa EU liittyisi kokonaisuudessaan Natoon. Käytännössä se tarkoittaisi, että myös kaikki EU:n jäsenmaat kuuluisivat sotilasliittoon.
”USA ei olisi silloin Natossa niin dominoiva osapuoli, ja EU:lla olisi suurempi tarve kehittää omaa puolustuskykyä”, eduskunnan ulkoasiainvaliokunnan varapuheenjohtajana toimiva Salolainen selittää.
Suomen Kuvalehden tuore Taloustutkimuksen tekemä selvitys osoittaa, että Nato-jäsenyyden kannatus on kasvanut Suomessa jonkin verran Krimin ja muun Ukrainan tapahtumien vuoksi. Tutkimuksesta käy myös ilmi, että sekä Nato-jäsenyyden kannattajat että vastustajat perustelevat käsityksiään idänpolitiikalla.
Kyllä-puolella neljäsosa nosti tärkeimmäksi jäsenyyttä puoltavaksi seikaksi Venäjän Suomelle aiheuttaman uhkan. Yleisimmin liittymistä vastaan käytetty perustelu taas oli Venäjän-suhteiden pitäminen kunnossa.
”Ihmiset muistavat, että venäläiset kenraalit ja diplomaatit ovat käyneet täällä pelottelemassa Nato-jäsenyyden seurauksilla”, Salolainen arvioi. ”Itse ajattelen, että kysymys on siitä, mitä Suomi haluaa eikä siitä, mitä Venäjä haluaa.”
Venäjän uhka huolestuttaa kaikkia muita ikäryhmiä paitsi nuoria. Alle 25-vuotiaista vain seitsemän prosenttia mainitsi sen kyselyssä Nato-jäsenyyden ykkössyynä.
”Vanhemmissa ikäluokissa historialliset kokemukset vaikuttavat, ja varmaan heillä on myös analyyttisempi käsitys Suomen todellisesta asemasta”, Salolainen selittää.
Hänen mukaansa Suomi voisi joutua sotaan Venäjän kanssa lähinnä osana laajempaa konfliktia.
”Sellainen skenaario ei ole todennäköinen, että maailmassa on muuten rauhallista, ja yhtäkkiä Kremlissä päätetään, että nyt otetaan Suomi. Mutta jos kansainvälinen tilanne eskaloituu ja johtaa yleiseurooppalaiseen sotatilan vaaraan, Suomen alueen hallinnasta tulee strateginen kysymys. Sellaisessa tilanteessa Venäjällä on valtava intressi pitää huolta, että Pietarin alue on turvattu.”
Salolainen myöntää, että jäsenyyden vastustajat ovat oikeassa, kun he väittävät, että Natoon meno lisäisi jännitystä nykytilanteessa.
”Vaikka tämänhetkinen kriisi ei koske Suomea muuten kuin sanktioihin osallistumisen kautta, Nato-hakemuksen jättäminen nyt eskaloisi tilannetta. Sinne pitää mennä silloin kun aurinko paistaa, ja yhdessä Ruotsin kanssa.”
Puolustusvaliokunnan puheenjohtaja Jussi Niinistö (ps) arvelee, että Nato-jäsenyyden kannatus voi vielä hieman kasvaa lähiaikoina. Hänestä olisi kuitenkin tärkeämpää keskustella siitä, miten Suomen omasta puolustuksesta pidetään huolta.
Niinistön mukaan oman puolustuksen pitää olla kunnossa, vaikka Suomi menisikin Natoon.
”Itse suhtaudun aika skeptisesti siihen, saisimmeko sieltä toden tullen mitään apua. Maantieteellinen sijaintimme on sellainen, että Naton rooli kriisissä saattaisi rajoittua lähinnä ilma-avun antamiseen.”
Nato-jäsenyyttä itse vastustava Niinistö sanookin olevansa jyrkästi eri mieltä niiden ei-puolella olevien kanssa, joiden mielestä Suomen ei tarvitse liittoutua, koska armeija on riittävän vahva jo nyt. ”Puolustusbudjetin leikkaus ja jalkaväkimiinojen kielto ovat oleellisesti heikentäneet sitä.”
Niinistö pitää todennäköisenä, että Naton jäsenenä Suomi joutuisi automaattisesti lisäämään puolustusmenoja. Pelkkiin sotilasliiton hallinnollisiin menoihin uppoaisi 50-100 miljoonaa euroa, ja päälle tulisivat vielä mahdollisten operaatioiden kustannukset. Rahaa nielisi todennäköisesti ainakin osallistuminen Baltian maiden ilmapuolustukseen.
SK:n selvityksen mukaan kansalaiset eivät pane juuri lainkaan painoa eliitin hellimälle Nato-jäsenyyden perusteelle, että Suomen pitää olla mukana kaikissa niissä pöydissä, joissa tehdään meitä koskevia päätöksiä.
”EU:sta on ehkä huomattu, että vaikka Suomi on mukana ytimissä, tosiasiassa meillä ei ole kuitenkaan ollut siellä kovin suurta roolia”, Niinistö tulkitsee. ”Ehkä kansalaiset ovat säilyttäneet tässä suhteessa terveen realismin.”
Peräti kolmasosa Nato-jäsenyyden vastustajista ei osannut sanoa kyselyssä mitään perustetta kannalleen. Salolaisen mukaan he ovat niitä, joita pitää johtaa edestä.
”Jos presidentti, pääministeri ja keskeisten puolueiden puheenjohtajat ilmoittaisivat tänä iltana televisiossa, että Nato-jäsenyys olisi kansan perusetujen mukainen eikä sitä ole suunnattu ketään vastaan, ensi viikolla yli 50 prosenttia olisi samalla kannalla.”