Pääministeri Sipilän kotikunnassa keskusta jyllää: Toverit tekevät leikkauksia ”Sipilän hengessä”
Pakolaisten vastaanottaminen on aiheuttanut umpikeskustalaisen kunnan sisällä sanaharkkaa.
Pääministeri Juha Sipilän (kesk) kotikunta Kempele kuuluu Oulun seutukuntaan. Noin 17 000 asukkaan Kempele on hyötynyt Suomen pääministeristä, ainakin medianäkyvyydessä.
”Juhan pääministeriys on vaikuttanut Kempeleeseen lähinnä lisääntyneenä kiinnostuksena kunnan päätöksentekoa kohtaan sekä tietysti huomiona valtakunnallisesti”, Kempeleen kunnanjohtaja Tuomas Lohi sanoo.
Suomen Kuvalehden haastatteleman kempeleläisen mukaan kunnassa näkyvät Sipilän hallituksen linjaukset hyvässä ja pahassa. Keskustalla on 22 valtuutettua 43:stä.
Kempeleen keskustalaiset toteuttavatkin tehokkaasti ”Sipilän hengessä” leikkauksia ja uudistuksia. Kunta on rajannut esimerkiksi subjektiivista päivähoito-oikeutta ja ryhmäkokoja on suurennettu.
Kempeleessä määräaikaisten varhaiskasvatuksen työntekijöiden työsuhteita ei myöskään jatkettu subjektiivisen päivähoito-oikeuden rajaamisen vuoksi. Päätös ei tue naisten työllisyyttä.
”Meillä on kaikki puolueet kattava Kempele-puolue.”
Vaikka Kempele on keskustan vallassa, vakuuttaa esimerkiksi kunnanjohtaja Lohi, että kunnallisessa päätöksenteossa Kempele on yksituumainen. Valtakunnan politiikka ei paikallisessa päätöksenteossa hänen mukaansa juuri näy.
”Meillä on kaikki puolueet kattava Kempele-puolue. Siinä on sijaa diskuteeraukselle ja hyvä yhteinen näkemys tulevasta.”
Millä tavoin Juha Sipilä osallistuu kunnan päätöksentekoon? Onko hän valtuuston kokouksissa usein läsnä?
”Juha Sipilä on valtuutettu muiden joukossa. Hänellä ei ole muita luottamushenkilöpaikkoja kunnan organisaatiossa”, kunnanjohtaja Lohi sanoo.
”Sipilä on osallistunut joitain kertoja valtuuston kokouksiin, mutta pääministerin kiireet ovat toki haastavia sovittaa paikallisen päätöksenteon aikatauluihin.”
Eurooppaa koskettanut pakolaiskriisi näkyy myös Kempeleessä. Kempeleen kunta päätti ottaa pitkällisen poliittisen väännön jälkeen kuntaa kymmenen alaikäistä pakolaista.
Pakolaisia ei ole Kempeleessä aiemmin ollut kuntapaikoilla, eikä asiasta vallitse yhtenäistä poliittista näkemystä valtapuolue keskustassa. Alun perin valtion kanssa oli keskusteltu 20 pakolaisen tulosta kuntaan.
Suomen Kuvalehden tietojen mukaan pääministeri Sipilän ”tarjous” oman talonsa antamisesta turvapaikanhakijoiden käyttöön syksyllä 2015 aiheutti eripuraa kuntapoliitikkojen keskusteluissa.
Sipilä käyttikin puheenvuoron valtuuston kokouksessa, jossa pakolaisten lopullisesta ottamisesta kuntaan äänestettiin.
”Olen saanut lukuisia tappouhkauksia ja myös perhettäni on uhattu. Siitä huolimatta kantani ei ole muuttunut. Mutta hyväksyn myös kokouksessa kuullut muut mielipiteet. Tämä on omantunnon kysymys”, Sipilä sanoi Rantalakeus-lehden mukaan 7. marraskuuta 2016 Kempeleen valtuuston kokouksessa.
”Palveluiden toimivuus saa jatkuvaa kiitosta.”
Kempeleen vaikeudet liittyvät jatkossa sote-uudistukseen. Laskelmien mukaan kempeleläiset joutuvat maksumiehiksi. Myös vanhustenhoidon kohdistuvat säästöt hirvittävät joitakin kuntalaisia.
”Kempele järjestää tällä hetkellä sote-palvelut lähes maamme tehokkaimmin, ja palveluiden toimivuus saa jatkuvaa kiitosta”, kaupunginjohtaja Lohi kehuu vuolaasti.
Kempeleessä on käynnissä myös useita rakennushankkeita. Kuntaan rakennetaan liikuntakeskusta, jonka palloilusalin kunta vuokraa koululaisten käyttöön. Samalla rakennetaan myös hotellia.
Kempeleessä kaavoitus- ja tonttiasiat sujuvatkin jouhevasti.