Ongelmia Aarnio-tutkinnassa: ”Kun käsitys puolueettomuudesta horjuu, se voi koitua syytetyn eduksi”

Myös tutkinnanjohtajan valintaa olisi voinut miettiä tarkemmin, sanoo rikosoikeuden professori.

Aarnio-tutkinta
Teksti
Pekka Anttila
Julkaistu yli kolme vuotta sitten

Jari Aarnioon kohdistuvan rikosjutun näytön arviointi on muodostumassa ongelmalliseksi. Kaksi syyttäjän avainkuultavaa ovat muuttaneet täysin esitutkinnassa antamiaan kertomuksia, ja tutkinnan ympäriltä on paljastunut väitteitä kaupankäynnistä kertomusten saamiseksi. Esiin ovat nousseet myös epäilyt tutkinnan puolueettomuudesta.

Oikeudenkäynnissä käsiteltävien tapahtumien taustalla on muun muassa niin sanottuun tynnyrijuttuun liittynyt Helsingin huumepoliisin ja KRP:n yhteisoperaatio, jonka tutkinnassa syntyi erimielisyyksiä. Vuonna 2012 järjestettiin useita kokouksia, joissa pyrittiin sopimaan tutkinnan järjestelyistä. Saman vuoden keväällä KRP aloitti kyselyt Helsingin huumepoliisilta ”Pasilan miehestä”, jonka uskottiin olevan tynnyrijutun päätekijä. Syyttäjä on esittänyt näkemyksenään, että kyseinen henkilö on Jari Aarnio.

Ongelmallisena pidetään nyt sitä, että Aarnioon liittyvässä tutkinnassa ovat olleet mukana samat KRP:n henkilöt, jotka olivat alun perin mukana yhteistyökokouksissa. Nyt Aarniota epäillään rikoksista ja asiaa tutkivat neuvottelupöydän toisella puolella istuneet poliisit.

 

Turun yliopiston rikosoikeuden professorin Jussi Tapanin mukaan tutkinnan puolueettomuuden voidaan väittää vaarantuneen, koska Helsingin huumepoliisin ja KRP:n välit ovat jo alun perin olleet jännitteiset. Lisäksi tynnyrijutun tutkinnassa on noussut riidattomasti esiin tiettyjen osapuolten välistä epäsopua.

”Tämän lähtötilanteen jälkeen voidaan perustellusti kysyä, onko kyseisillä KRP:n henkilöillä täysin puolueeton ja neutraali näkemys asioista. Pystyvätkö he ilman ennakkoasennetta tutkimaan toimintaa, joka on merkittävästi vaikuttanut heidän omaan työhönsä.”

”Olennaista on myös se, miltä toiminta näyttäytyy ulkopuolisen silmissä”, Tapani sanoo. ”Laissa määritellyn yleisesteellisyyden mukaan tärkeää ei ole vain se niin kuin asiat ovat, vaan myös se miltä ne näyttävät. Vaikka tutkinnassa ja kuulusteluissa olisi tehty kaikki moitteettomasti, niin sellaista käsitystä ei saa syntyä, että jokin osapuoli ei olisi puolueeton.”

Tutkinnan puolueettomuuden lisäksi esillä on ollut kysymys KRP:n tutkijoiden esteellisyydestä. Helsingin yliopiston hallinto-oikeuden professorin Olli Mäenpään mukaan pelkästään yksiköiden välinen kilpailu tai huonot henkilökemiat eivät synnytä esteellisyyttä.

”Jos motiivina olisi kosto, se muuttaisi kuviota aika tavalla. Pelkkä roolien vaihtuminen ei tee KRP:n poliiseista esteellisiä selvittämään juttua.”

 

Itä-Suomen yliopiston rikos- ja prosessioikeuden professori Matti Tolvanen painottaa, että tutkinnassa on aina otettava huomioon myös rikoksesta epäillyn puolesta puhuvat asiat.

”Tällaisessa asetelmassa voidaan aiheellisesti kysyä, mitä takeita on siitä, että kaikki tarvittavat tutkintatoimenpiteet on tehty. Lisäksi on esitetty tutkijoiden ohjailleen rikoksesta epäiltyjen henkilöiden kertomuksia. Kun käsitys tutkinnan puolueettomuudesta horjuu, se voi koitua syytetyn eduksi. Joka tapauksessa se heikentää todistelun näyttöarvoa”, Tolvanen sanoo.

”Myös tutkinnanjohtajan valintaa olisi voinut miettiä tarkemmin. Tutkintaa johtaa nyt sama henkilö, joka toimi syyttäjänä edellisessä Helsingin huumepoliisiin kohdistuneessa jutussa, jossa syytteet hylättiin. Näillä kahdella jutulla on asiallinen yhteys ja tämä on painava näkökohta.”

 

Muuttuneet kertomukset

  • Marraskuun 10. päivä United Brotherhood -jengin johtajiin kuulunut kertoi käyneensä kuulustelujen yhteydessä kauppaa KRP:n kanssa. Miehen mukaan hänelle tarjottiin mahdollisuutta päästä vapaaksi, jos hän kertoo asioita Aarnion päälle.

  • Syyskuussa ”Malmin nainen” sanoi saaneensa KRP:n tutkijalta käteistä rahaa, skootterin ja alkoholitarjoilua ravintolassa. Kyseisen poliisin toimista on aloitettu esitutkinta.

  • Syyttäjien mukaan uudet kertomukset eivät muuta epäilyä siitä, että Aarnio olisi syyllistynyt huumeiden salakuljetuksen järjestämiseen.

  • Pitkää vankilatuomiota niin sanotusta tynnyrijutusta istuva mies kertoi Suomen Kuvalehdelle, että hänen oli annettu kuulusteluissa ymmärtää, että kertomalla asioita Aarniota vastaan, hän voisi vaikuttaa oman tuomionsa pituuteen.

  • Jari Aarnio on kiistänyt syyllistyneensä mihinkään rikokseen.