Nyt se on tutkittu: Näin oppilaat ja vanhemmat kiusaavat opettajia
Peruskoulussa solvaukset ja haistattelut ovat jo arkipäivää.
Oppilaiden välistä kiusaamista on tutkittu kohtuullisen paljon eri tieteenaloilla. Sen sijaan kiusaamissuhteita, joiden osapuolet ovat eritasoisessa asemassa koululaitoksessa, on tutkittu varsin vähän.
Nyt tällä saralla vastauksia tarjoaa Jyväskylän yliopiston tutkija Teemu Kauppi väitöskirjatutkimuksessaan, joka tarkistettiin toukokuussa.
Kaupin kyselytutkimukseen vastasi 215 peruskoulun opettajaa eri puolilta Suomea. Heistä 70 oli kokenut, että oppilaat kiusaavat, ja 78, että kiusaajina ovat oppilaiden vanhemmat.
Oppilaiden opettajiin kohdistama kiusaaminen ilmeni sekä sanallisena että sanattomana viestintänä. Opettajat arvioivat usein, että heitä kiusanneet oppilaat kiusasivat koulussa myös muita oppilaita.
”Tyypillisimpiä opettajiin kohdistuneen kiusaamisen muotoja olivat oppilaiden hävyttömät ja asiattomat kommentit, yhteistyöstä kieltäytyminen ja toistuva valehtelu opettajalle”, Kauppi kertoo.
Kaikki opettajat eivät edes miellä nuorten käyttämää haistattelevaa tai solvaavaa kieltä kiusaamiseksi, koska se on muodostunut jo niin arkipäiväiseksi, varsinkin peruskoulussa.
Kaupin väitöskirjassa selkeä pääpaino oli oppilaiden opettajiin kohdistamalla kiusaamisella, mutta moni vastaaja koki, että myös oppilaiden vanhemmat kiusaavat.
Vastaajien mielestä vanhemmat kohdistivat opettajiin epäoikeudenmukaista ammattitaidon arvostelua, epäasiallista kielenkäyttöä ja maineen mustaamista.
Yle Uutisten mukaan useat opettajat kokevat kiusaamisena sen, kun vanhemmat tehtailevat opettajista valituksia rehtorille tai kunnan opetuslautakunnalle.
Kaupin tutkimuksessa vastaajat kokivat kiusaamisen johtuvan useimmin oppilaiden piirteistä tai opettajan ammattiin liittyvistä tekijöistä. Opettajien kuvaamia oppilaslähtöisiä piirteitä olivat esimerkiksi oppilaan terveyteen tai henkiseen tilaan liittyvät tekijät, tarve erityisopetukselle tai erityishuomiolle sekä ongelmat kotikasvatuksessa.
Kaupin tutkimustulokset antoivat viitteitä siitä, että opettajien tapa selittää kiusaamiskokemuksiaan oli yhteydessä siihen, kenelle he kertoivat kiusaamisesta.
Huhtikuussa 2014 julkaistun OAJ:n työelämäbarometrin mukaan epäasiallista kohtelua tai kiusaamista oli kokenut vuoden 2013 aikana noin 36 prosenttia vastanneista opettajista.
Vastaajia oli yhteensä 1300. He työskentelivät opettajina päiväkodeista yliopistoon.
Noin joka kymmenes vastaaja oli kokenut joutuneensa väkivallan kohteeksi työssään.
Opettajien kokonaismäärään suhteutettuna kiusattuja tai epäasiallista kohtelua kokeneita opettajia on OAJ:n barometrin perusteella noin 35 000.
Kun OAJ:n tuloksia verrataan Työterveyslaitoksen Kunta10-tutkimukseen, opettajien kokema kiusaaminen vaikuttaa olevan kaksi kertaa yleisempää kuin muilla kuntien palveluksessa olevilla.
Epäasiallista kohtelua kokeneista opettajista 11 prosenttia ilmoitti, että oli ollut sairaana ja poissa töistä epäasiallisen kohtelun vuoksi.
Epäasiallisen kohtelun ja kiusaamisen kokemukset opettajilla – sekä myös esimiehillä – kumpuavat OAJ:n raportin mukaan suuressa määrin muun muassa ammattikorkeakoulujen ja ammatillisten oppilaitosten rajuista muutoksista.