Naisiin kohdistuva väkivalta: Pohjoismaat pahimpia, Puola turvallisin?
Ihmisoikeusliiton mukaan EU:n kyselyn tuloksiin vaikuttaa se, että useissa maissa naiset eivät uskalla kertoa joutuneensa väkivallan uhriksi.
Euroopan unionin perusoikeusviraston selvityksen mukaan naisiin kohdistuu eniten väkivaltaa Pohjoismaissa. Ihmisoikeusliiton mielestä tuloksiin vaikuttaa se, että kaikissa maissa naiset eivät uskalla kertoa joutuneensa väkivallan uhriksi.
Perusoikeusvirasto julkisti keskiviikkona vuonna 2012 tehdyn selvityksen, johon haastateltiin 42000:ta eurooppalaista naista. Joukossa on 1500 suomalaista. Haastatteluissa kysyttiin, onko vastaaja joutunut 15 vuotta täytettyään seksuaalisen tai muun väkivallan kohteeksi.
Kaikkein korkeimman luvun sai Tanska. Yli puolet tanskalaisista naisista, 52 prosenttia, vastasi joutuneensa väkivallan uhriksi.
Suomi on selvityksen mukaan toiseksi väkivaltaisin maa. Suomalaisista vastaajista 47 prosenttia kertoi joutuneensa uhriksi.
Suomen jälkeen tuli Ruotsi 46 prosentillaan. Hollantilaisista naisista 45 prosenttia on joutunut väkivallan uhriksi.
Selvityksen mukaan naisten kannalta turvallisin Euroopan unionin valtio on Puola. Puolalaisista vastaajista 19 prosenttia kertoi joutuneensa seksuaalisen tai muun väkivallan kohteeksi.
Itävallan naisista 20, Kroatian 21, Kyproksen 22, Espanjan 22, Maltan 22 ja Slovenian naisista 22 prosenttia kertoo, että heitä on kohdeltu väkivaltaisesti.
Euroopan suurista valtioista Saksa sijoittuu keskivaiheille. Saksalaisnaisista reilu kolmannes, 35 prosenttia, vastasi kysymykseen myöntävästi.
Oikeusministeri Anna-Maja Henriksson (r) ja sisäministeri Päivi Räsänen (kd) hämmästyivät tuloksista. Henrikssonin mielestä Suomessa väkivaltarikoksen ilmoittamiskynnys on edelleen liian korkea, koska vain kymmenen prosenttia rikoksista tulee poliisin tietoon.
”Sehän tarkoittaa joka toista naista”, Räsänen sanoo tutkimustuloksesta. Hän kuitenkin pohtii, miten tasa-arvon mallimaina pidetyissä valtioissa esiintyy niin paljon väkivaltaa.
Räsäsen mukaan mahdollisia selityksiä on kaksi: joko Pohjoismaissa tehdään enemmän väkivaltaa, tai toisen tulkinnan mukaan väkivallan määritelmä vaihtelee maittain tai ilmoituskynnys on korkeampi.
Ihmisoikeusliiton tutkimuspäällikkö Milla Aaltonen pitää Suomen ja muiden pohjoisen Euroopan maiden lukuja korkeina. Hän arvelee, että esimerkiksi Puolan ja joidenkin muiden maiden alhaisiin lukuihin ”varmasti vaikuttaa kansallinen kulttuuri, että ei uskalleta kertoa edes kysyjälle lähipiirissä koetusta väkivallasta”.