Mars, mars - armeijaan menijät inttikuntoon sosiaalisen median avulla
Armeija on aloittanut vastaiskun nuorten miesten heikkoa kuntoa vastaan. Kuvassa Kontiorannan varuskunnnan alokkaita 18. tammikuuta 2012 Kontiolahdella. Kuva Reino Pasanen / Lehtikuva.
Puolustusvoimat on aloittanut rynnäkön nuorten miesten kehnoa kuntoa vastaan. Syy on selvä: palvelukseen astuvien fyysinen kunto on liian usein liian heikko.
Nyt asiaan halutaan puuttua jo ennen palveluksen alkamista. Puolustusvoimien liikuntapäällikön everstiluutnantti Matti Santtilan mukaan strategia on selvä.
”Ohjelman teema on, että kolmessa kuukaudessa inttikondikseen. Kutsuntojen jälkeen palvelukseen saatetaan lähteä jo muutaman kuukauden sisällä. Meidän kannaltamme olisi tärkeää, että tänä aikana yksilöt aktivoituisivat ja tekisivät jotain fyysiselle kunnolleen”, Santtila sanoo.
Hyökkäyksessä armeija on ottanut avukseen sosiaalisen median. Liikunnan yhteisöllisen nettipalvelun HeiaHeian kanssa on muodostettu liittouma koodinimeltään marsmars.fi.
”Kyseessä on pilottihanke, jossa kokeillaan sosiaalisen median liikuntapalvelua kutsuntaikäisille. Henkilö voi rakentaa siellä itselleen maksuttoman harjoitusohjelman, johon hän voi kirjata omia liikuntasuorituksiaan. Kavereiden kanssa voi muodostaa ryhmiä ja haastaa ja kannustaa heitä liikkumaan. Palkintona voi olla esimerkiksi virtuaalinen sotilaskotimunkki”, Santtila sanoo.
”Tämä on moderni tapa lähestyä liikuntaa sosiaalisella tavalla. Palvelussa on myös liityntäpinnat Facebookiin ja Twitteriin, joissa tietoja pystytään jakamaan. Palvelua pystyy ylläpitämään myös mobiililaitteella ja tietokoneella.”
Armeija on jo aloittanut vyörytyksen. Kangasalalla käynnistettiin marraskuussa Risto Siilasmaan asevelvollisuustyöryhmän suosittama kutsuntapilottihanke. Sen perusteella tehdään päätöksiä muun muassa siitä, kannattaako sosiaalisen median liikuntapalveluita hyödyntää kutsunnoissa laajemmin.
”Tulokset ovat olleet rohkaisevia. Kutsuntoihin osallistui 205 henkilöä ja heistä 102 rakensi itselleen ohjelman MarsMars.fi:ssä ja otti palvelun käyttöön. Tarkkaa tietoa ei ole siitä, kuinka moni on sen kautta ryhtynyt aktiivisesti liikkumaan. Mutta heidän kokemuksensa ja ajatuksensa selvitetään kyselyllä netin kautta”, Santtila kertoo.
MarsMars-palvelu ei ole vapaassa käytössä.
Perustaistelija vai erikoisjoukkojen mies
Everstiluutnantti Santtilan mukaan harjoitusohjelman laatiminen ei ole konstikas ponnistus.
”Se on tosi simppeli. Tämä on lähtökohta. Henkilö syöttää sinne omat perustietonsa, kuten pituuden, painon ja liikunta-aktiivisuutensa. Sinne laitetaan myös koulun liikuntanumero ja oma 12 minuutin Cooper-testin tulos. Ja sitten käytettävissä on laskukaava”, Santtila selittää.
Tietojen perusteella ohjelma suosittelee neljää eri liikuntaohjelmaa. Kuntostartti on tarkoitettu henkilöille, jotka liikkuvat vain vähän.
”Mutta sitten siellä on perustaistelijan, etulinjan taistelijan ja erikoisjoukkojen taistelijan liikuntaohjelmat. Niistä palvelu suosittelee taustatietojen perusteella sopivinta harjoitusohjelmaa, jonka mukaan liikunnan voi aloittaa”, Santtila kertoo. Harjoitusohjelmien sisällön on osittain suunnitellut Urheilukoulu.
Puolustusvoimilla on merkittävä rooli kansanterveyden edistämisessä. Puolustusvoimien isänmaallinen vastaisku perustuukin siihen, että suomalaisten nuorten fyysinen kunto on ollut jyrkässä alamäessä. Tärkeää olisi, että ennen armeijan harmaisiin astumistaan nuoret yrittäisivät parantaa suorituskykyään, jotta ero armeijan vauhtiin ei olisi liian suuri.
”Monet eivät ole tottuneet armeijassa tapahtuvaan liikkumisen määrään. Alokkaat voivat joutua kävelemään pelkästään ruokailujen takia seitsemän kilometriä päivässä, kun he käyvät aamupalalla, lounaalla, päivällisellä ja iltapalalla. Ja tähän on laskettava mukaan vielä päivittäinen vierailu sotilaskodissa munkkikahveilla”, Santtila kuvailee varusmiehen arkea.
Puistoista kotikoneille
Armeijan peruskoulutuskauden ohjelmaa on pyritty räätälöimään niin, että siinä otettaisiin huomioon palvelusta edeltäneet liikuntatottumukset. Fyysisen aktiivisuuden muutos siviilielämään verrattuna on suurin riskitekijä erilaisille tuki- ja liikuntaelinvammoille. Sekä ennenaikaisille palveluksen keskeyttämisille.
Puolustusvoimissa on seurattu tarkasti palvelukseen astuneiden nuorten parikymppisten miesten kuntoa. Tulokset ovat murheellisia. Esimerkiksi Cooper-testillä mitattuna suuri romahdus tapahtui 1980- ja 2000-lukujen välillä. Keskiarvotulos retkahti 15 prosenttia.
Tämän jälkeen ei ole tapahtunut suuria muutoksia.
”Tämä johtuu polarisoitumisesta. Meillä on entistä huonokuntoisempia, mutta myös entistä parempikuntoisempia miehiä. Haasteena on se, että huonokuntoisia on liikaa. Lähes kolmasosa palvelukseen astuvista varusmiehistä on kehnossa kunnossa”, Santtila murehtii.
”Arkiliikunta ja fyysinen aktiivisuus on laskenut yhteiskunnan kaikilla portailla. Tähän on monta syytä. Aikaisemmin nuoret esimerkiksi kävivät puistoissa pelaamassa jalkapalloa, mutta nyt aikaa kulutetaan sosiaalisessa mediassa ja tietokonepelien maailmassa.”
Toinen tekijä on ruokailutottumukset. Roskaruoan syöminen on yleistynyt ja lihavoituminen on selkeä seuraus.
”Juokseminen ei ole helppoa, kun on liikaa kuljetettavaa massaa mukana ja happea kuluu enemmän. Elinikäinen liikuntakipinä olisi niin tärkeää.”
Esikuvaksi hankkeeseen on saatu jääkiekkoilija Mikael Granlund, joka on suorittanut omaa varusmiespalvelustaan Urheilukoulussa.
”Hän on lupautunut vähän niin kuin personal traineriksi näille meidän nuorille miehille”, Santtila kertoo.
Lähde Puolustusvoimien liikuntasivusto